Siirry sisältöön

Lehtiartikkelit

Virta venhettä vie?

Lähiaikojen nuorten raaka väkivalta ja kasvussa olevat perhesurmat ovat herättäneet valtakunnan siihen, että lastensuojelun ja mielenterveyspalveluiden tarve on valtavaa ympäri Suomen. Koronaepidemian myötä tämän arvellaan olevan vasta alkusoittoa.

Psykologeilla on vastuu purkaa rasismia yhteiskunnassa

Rasististen rakenteiden purkaminen yhteiskunnassa tarvitsee psykologeja. Työ on kuitenkin aloitettava omalta tontilta. Ensiaskeleita voisivat olla psykologian rasistisen historian tiedostaminen ja käsittely, afroamerikkalaisten psykologien nostaminen klassikkojen kaanoniin sekä rasismin mielenterveysvaikutuksia koskevan tutkimustiedon ottaminen osaksi jokaisen psykologin työkalupakkia.

Psykologit voivat edistää turvallisuutta

Psykologit voivat asiantuntemuksellaan edistää turvallisuutta yhteiskunnassa monella tavalla. Psykologeilla on myös paljon asiantuntemusta siitä, mitkä asiat yhteiskunnassa lisäävät turvallisuudentunnetta ja miten uhkien kanssa voidaan elää. Turvallisuus on alati ajankohtainen aihe myös psykologeille itselleen, joista monet kokevat fyysistä uhkaa työssään.

Ministeri Ohisalo: Psykologien osaamista tarvitaan turvallisuuden lisäämiseksi monessa paikassa yhteiskunnassa

Psykologien osaamista pitäisi olla paljon enemmän edustettuna yhteiskunnassa monessa paikassa.

Väkivallasta pitää uutisoida, mutta vastuullinen muistaa myös toisen puolen

Yksipuolinen väkivaltauutisointi voi luoda liian toivottoman kuvan maailmasta. Vastapainoksi medioiden kannattaa myös kertoa, miten asioita on jo ryhdytty korjaamaan ja mikä maailmassa on hyvin. Lasten ja nuorten medialukutaitoa pitää myös vahvistaa.

Mindfulnessista apua opiskelijoille

Mindfulness-nettikurssi vähentää toisen asteen opiskelijoiden ahdistuneisuutta ja lisää onnellisuutta, kertoo tuore väitöstutkimus.

Kiusaamisen kitkeminen alkaa jo päiväkodissa

Psykologit ja kuraattorit koulujen arjessa, kodin ja koulun yhteistyö sekä tutkittuun tietoon perustuva toimintamalli aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle – siinä asiantuntijoiden ja päättäjien keinoja lapsiin ja nuoriin koulussa kohdistuvan kiusaamisen kitkemiseen. Hyvää kannattaa vahvistaa kaikin tavoin ja päättäväisesti.

Psykologisia säröjä turvallisuudessa

Sain kolumniaiheekseni turvallisuuden. Pari päivää myöhemmin otsikoissa oli Case Vastaamo. Mieleen jäi tietoturvaan perehtyneen ystäväni ykskantainen kommentti: ”Jaha, ny tää alkoi Suomessakin”. Niin mikä?

Psykologiaa koronan aikaan

COVID-19-pandemia on mullistanut arkemme. Samalla se on palauttanut yksilön ja yhteisöjen käyttäytymisen ymmärtämisen keskiöön. Miten se on vaikuttanut ihmisten mieliin? Miten psykologinen tieto ja ammattitaito auttaa ymmärtämään tilannetta paremmin?

Jotta oikeus toteutuisi

Poliisin työssä tarvitaan paljon psykologiaa, tietää poliisiammattikorkeakoulun lehtori, oikeuspsykologi Jasmin Kaunisto.

Lempeä katse kameran takaa

Joskus ihminen ei osaa itsekään sanoittaa, mitä tuntee. Silloin apuna voi olla kuva. Kaikki eivät osaa selittää, miksi jokin kuva aukaisee jonkin tärkeän lukon, mutta usein niin käy ja silloin päästään eteenpäin. Psykologi Outi Johansson käyttää voimauttavaa valokuvausta osana työtään.

Tutkimus: Opiskeluhuollon psykologille on edelleen vaikea päästä

Lapset ja nuoret käyttivät paljon koulun terveydenhoitajan, lääkärin, psykologin tai kuraattorin palveluja lukuvuonna 2018–2019. Useimmat olivat kokeneet pääsyn palveluihin helpoksi ja saaneet tukea hyvinvointiinsa, mutta moni koki erityisesti psykologille pääsyn vaikeaksi. Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta vuoden 2019 Kouluterveyskyselyyn pohjautuvasta tutkimuksesta.

Näytä kaikki listana