Viat ja vastuut
Työssä jaksaminen on kahden kauppa. Uupumisesta johtuva sairausloma pääsee usein yllättämään paitsi työntekijän myös esihenkilön ja työnantajan. Voitaisiinko työntekijöille ottaa käyttöön oma työkyvyn mittari, jota pitäisi säännöllisesti seurata? kysyy työterveyspsykologi ja Psykologiliiton hallituksen jäsen Marjo Pennonen.
Mahdollisuuksien tasa-arvosta kansainvälistymisen elitistisyyteen
Euroopan psykologian opiskelijoiden liitto EFPSA järjestää vuosittain jossain Euroopan maassa psykologian opiskelijoille suunnatun kongressin vaihtuvalla teemalla.
Voiko psykologi olla olematta kansainvälinen?
”Kansainvälisyys” houkuttelee kirjoittamaan suvaitsevaisuudesta, kulttuurien vaihtoon liittyvästä rikkaudesta ja taloudellisesta kasvusta. Mutta myös uhista sisäiselle turvallisuudelle, suomen kielen säilymiselle ja sosiaaliselle epätasa-arvoisuudelle. Mikä on psykologin rooli tässä kaikessa? kysyvät Suvi Laru ja Sanna Selinheimo kolumnissaan.
Mitä elävät tekevät
”Miten on mahdollista, että tämä, täällä silmät verestäen paasaava raivohullu, työskentelee psykologina?” pohtii psykologi ja kirjailija Antti Ritvanen esseessään.
Pitäisikö psykologin syödä lihaa?
Vertaileva psykologia ja lähitieteet ovat viimeisen 50 vuoden aikana tarkentaneet tietojamme eläinten mielistä, ja 2000-luvulla tutkimusten kertyminen on ollut erityisen nopeaa. Unohdimmeko jotain siirtäessämme eläintuotannon teollisuuslaitoksiin ja supermarketteihin? kysyy psykologi Lauri Östman.
Pienituloisista opiskelijoista loppuun palaneiksi – kun lupaukset rikotaan
Jo vuosia on ollut tapetilla, että opiskelijat ovat yhteiskunnassa haavoittuvassa asemassa. Opiskelijoiden taloudellinen tilanne on heikko ja opiskelijat ovat Suomessa pääosin köyhyysrajan alapuolella. Monet tekevät töitä opintojen ohella, ja korkeakouluopiskelijoilla on keskimäärin enemmän mielenterveyden haasteita kuin muulla aikuisväestöllä.
Katsaus Suomen suurimpaan Wappuun
Tampereen opiskelijamaailmassa vappu voi olla vaikka tassuterapiaa tai pikadeittailua uusien ystävien tapaamiseksi. Pitkän lukuvuoden jälkeen korostuvat poikkitieteellinen yhteisöllisyys ja hauskanpito, kertovat Tampereen yliopiston psykologian opiskelijoiden ainejärjestö Cortex ry:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.
Vaaditaanko lapsilta nykyään liikaa itsenäisyyttä?
Vanhemmat ovat ylpeitä, kun jo alle kouluikäinen uskaltaa olla yksin kotona, ja pieniltäkin lapsilta kysytään: haluatko, tulisitko, menisitkö? Vaaditaanko lapsilta liikaakin kypsyyttä? Ajoittain tulee tunne, että lapset on jätetty heitteille ja liian suurien asioiden eteen yksin, pohtii kolumnissaan kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Mirja Kataja.
Uskallus kokea on opiskelun ydintä
Opiskelu vaatii uskallusta ja aikaa. Virheitä voi enimmäkseen korjata jälkikäteen, mutta aikaa ei saa takaisin. Tutkintoon tähtäävän opiskelun suurin palkinto on vasta tulevaisuudessa.
Tylsyyden sietäminen on elämän perustaito
Psykologinkin keskittyminen murenee teknologian ja kiireen edessä. Kun osaa pysähtyä, antaa ajatuksen vaeltaa ilman aikataulua, syntyy yleensä uusia oivalluksia. Me aikuiset emme taida näyttää kovin hyvää esimerkkiä lapsille tällä hetkellä, pohtii Psykologiliiton hallituksen jäsen ja opiskeluhuollon psykologi Noora-Maria Ahl.
Psykologit palvelujärjestelmän muutoksen moottoreiksi
Miksi suurin osa apua tarvitsevista kansalaisista joutuu vain odottamaan ja saa lopulta laimennettua hoitoa? Mielenterveyden hoidon järjestäminen on myös psykologien asia, ei vain lääkärien tai hallintotieteilijöiden, kirjoittaa aiheesta väitöskirjan tehnyt psykologi Tino Karolaakso.
Kasvamme psykologeiksi yhdessä
Yhteenkuuluvuus omien kanssaopiskelijoiden kanssa muovaa psykologiksi kasvamista ja identiteetin kehittymistä. Keskustelut Unicafessa lounaalla ja yömyöhään käydyt pohdinnat bileissä kasvattavat psykologin ammattiosaamista enemmän kuin osaisi kuvitellakaan, kirjoittaa ainejärjestö Kompleksin puheenjohtaja Viivi Laamanen.