Katsaus Suomen suurimpaan Wappuun
Tampereen opiskelijamaailmassa vappu voi olla vaikka tassuterapiaa tai pikadeittailua uusien ystävien tapaamiseksi. Pitkän lukuvuoden jälkeen korostuvat poikkitieteellinen yhteisöllisyys ja hauskanpito, kertovat Tampereen yliopiston psykologian opiskelijoiden ainejärjestö Cortex ry:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.
Vaaditaanko lapsilta nykyään liikaa itsenäisyyttä?
Vanhemmat ovat ylpeitä, kun jo alle kouluikäinen uskaltaa olla yksin kotona, ja pieniltäkin lapsilta kysytään: haluatko, tulisitko, menisitkö? Vaaditaanko lapsilta liikaakin kypsyyttä? Ajoittain tulee tunne, että lapset on jätetty heitteille ja liian suurien asioiden eteen yksin, pohtii kolumnissaan kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Mirja Kataja.
Uskallus kokea on opiskelun ydintä
Opiskelu vaatii uskallusta ja aikaa. Virheitä voi enimmäkseen korjata jälkikäteen, mutta aikaa ei saa takaisin. Tutkintoon tähtäävän opiskelun suurin palkinto on vasta tulevaisuudessa.
Tylsyyden sietäminen on elämän perustaito
Psykologinkin keskittyminen murenee teknologian ja kiireen edessä. Kun osaa pysähtyä, antaa ajatuksen vaeltaa ilman aikataulua, syntyy yleensä uusia oivalluksia. Me aikuiset emme taida näyttää kovin hyvää esimerkkiä lapsille tällä hetkellä, pohtii Psykologiliiton hallituksen jäsen ja opiskeluhuollon psykologi Noora-Maria Ahl.
Psykologit palvelujärjestelmän muutoksen moottoreiksi
Miksi suurin osa apua tarvitsevista kansalaisista joutuu vain odottamaan ja saa lopulta laimennettua hoitoa? Mielenterveyden hoidon järjestäminen on myös psykologien asia, ei vain lääkärien tai hallintotieteilijöiden, kirjoittaa aiheesta väitöskirjan tehnyt psykologi Tino Karolaakso.
Kasvamme psykologeiksi yhdessä
Yhteenkuuluvuus omien kanssaopiskelijoiden kanssa muovaa psykologiksi kasvamista ja identiteetin kehittymistä. Keskustelut Unicafessa lounaalla ja yömyöhään käydyt pohdinnat bileissä kasvattavat psykologin ammattiosaamista enemmän kuin osaisi kuvitellakaan, kirjoittaa ainejärjestö Kompleksin puheenjohtaja Viivi Laamanen.
Yhteisöllisyyden kaipuu
Järjestötoiminta on yhdessä tekemistä, ja sen myötä tulee myös tunne yhteisöllisyydestä. Nykyään kuitenkin yhä harvempi haluaa lähteä toimintaan mukaan, Cortexin puheenjohtaja Ina Lehtola on havainnut. Etäopiskelussa on hyötynsä, mutta jos toisia tapaa vain tietokoneruudulla, vuorovaikutuksesta jää puuttumaan läheisyys ja yhteys.
Peikonlehden varjosta kaikille
15 vuotta sitten yrittäjyys tarkoitti mediaanitasolla psykologille sitä, että vuokrataan yksiö Töölöstä, ostetaan sinne peikonlehti, persialaismatto sekä hämärää grafiikkaa seinille. Arvokasta työtä, mutta maailma myös muuttuu. Viime vuosina psykologit ovat perustaneet yrityksiä, jotka ovat työllistäneet satoja tekijöitä, kirjoittaa psykologi Teemu Ollikainen.
Turvalliset tilat
”Olisin tarvinnut kasvuvuosina apua, en rangaistuksia ja katseen kääntämistä muualle. Ajattelin viime vuoteen saakka, että vika oli vain itsessäni. On helppoa olla puuttumatta, kun kohde ei pyydä apua”, kirjoittaa kirjailija Tuomas Kyrö Psykologi-lehden esseessään.
Kärsimys ja tarinoiden voima
Lukemisella ja tarinoilla on suuri merkitys suhteellisuudentajun kehittymiselle. Siksi lasten ja nuorten lukemisharrastuksen hiipuminen on kansallinen tragedia, kirjoittaa psykologi Hannu Kauppinen Mielen päällä -vieraskolumnissaan.
Keskivaiheilla
Mitä jäi päällimmäisenä mieleen hyvinvointialueille siirtymisestä? Ainakin luvatut nojatuolihankinnat peruttiin, kirjoittaa Psykologiliiton hallituksen varajäsen Nora Hänninen kolumnissaan.
Kohti yhteistä kahvihuonetta
Pitäisikö yliopistojen opiskelijoiden ja henkilökunnan viettää aikaa yhdessä aiempaa useammin? On hienoa, jos opiskelijoiden ääni halutaan kuulla ja asioita muuttaa, kirjoittaa Fobian varapuheenjohtaja Maria Koli.