Psykologian historia on myös vallan historiaa
Millaista maailmaa haluamme psykologisella tiedolla olla luomassa? Kenen ääntä kuulemme, kenen kokemusta pidämme totena, kenen näkökulmasta rakennamme tietoa? kysyvät ainejärjestö Oidipuksen edustajat.
Psykologiliitto on osa ammatti-identiteettiä
Psykologiliiton jäsenyys tuo mukanaan sosiaalisia kontakteja, koulutuksia ja virkistystä, rahanarvoisia jäsenetuja, ammatillisia, laillisia ja eettisiä neuvoja sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työoloihin, palkkaukseen, ammattiin ja yhteiskuntaan, kirjoittaa Emmi Tuomi kolumnissaan.
Miten kuntoutua, kun koko identiteetti pitää rakentaa uudestaan?
En ole koskaan pitänyt itseäni vammaisena, erittäin vakavasta aivovammasta huolimatta. Sen myöntämiseen olisi vaadittu varmaankin edes jokunen käynti psykologilla, kirjoittaa laskettelurinteessä vammautunut ammattiurheilija Pekka Hyysalo.
Kuka määrittää kuntoutuksen tarpeen?
Kuntoutusta haettaessa tarvitaan poikkeuksetta lääkärin lausunto. Usein se pohjautuu täysin psykologin tekemään arvioon, mutta se kuitenkin tarvitaan. Lausuntoprosessi tuottaa kustannuksia ja vaivaa potilaalle, resurssihukkaa kuormitetuille palveluille ja muodostaa merkittävää viivettä kuntoutuksen aloittamisessa, kirjoittaa Psykologiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Sami Eloranta.
(Kokemus)asiantuntijaksi kasvaminen
Tietynlainen tasavertainen nöyryys asiakkaan edessä on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, joita mielenterveyden ammattilaisella voi olla, kirjoittaa psykologian opiskelija Andreas Johansson.
Mielenterveyden työkalupakki tarjoaa keinoja mielenterveyden edistämiseen työpaikoilla
Mielenterveyttä voi edistää kehittämällä työoloja ja huolehtimalla sujuvasta työn arjesta ja työyhteisön vuorovaikutuksesta. Työterveyslaitoksen kehittämä Mielenterveyden työkalupakki tarjoaa keinoja rakentaa mielen hyvinvointia tukevaa inhimillistä työkulttuuria.
Mikä suojaa, mikä haavoittaa? – uusinta kehityspsykologista tutkimustietoa kliiniselle kentälle
Turussa kokoontui joukko tutkijoita, kliinikoita ja varhaiskasvatuksen ammattilaisia kuulemaan uusimpia tutkimustuloksia FinnBrain-syntymäkohortista ja InterLearn huippututkimusyksiköstä. Teemana oli mikä suojaa ja mikä haavoittaa lapsen kehitystä?
Ihmismieli koneessa
Jokainen on törmännyt tekoälyyn, mutta pohdimmeko koskaan, miten se muokkaa ajatteluamme? Tilanteen korjaaminen alkaa kielestä, jolla asiasta puhumme, kirjoittaa Psykologiliiton Tutkimus-, opetus- ja kehittämistyön jaos.
Mitä jos kertoisin?
Miten voit muuttaa puuduttavan työmatkan jokapäiväiseksi seikkailuksi? Aja se prätkällä, neuvoo Sakari Lång kolumnissaan.
Studielivet är viktigare än någonsin
Studielivet spelar en avgörande roll i studerandes mående i dessa jobbiga tider, skriver Artur Ekman, ordförande för psykologföreningen Impuls rf.
Nuorten mielenterveyskriisistä, nimilapuista ja aidanteosta: Pohdintaa yhteiskunnallisen terapiapuheen kriittisestä tarkastelusta
Auttaessamme ihmisiä ymmärtämään itseään ja toisia, vahvistamme kykyä, jota tuskin voi olla missään yhteiskunnassa liikaa. Siihen perustuu kykymme olla ihmisiä, kirjoittaa psykologi ja kirjailija Timo Teräsahjo esseessään.
Tekoäly on ihmiskunnan projektiivinen testi
Yksityisessä elämässä tekoäly kuiskaa yhä lähempää. Se on valmentaja, ystävä, joskus terapeutin varjo. Tarvitsemmeko uuden psykologisen lukutaidon: kyvyn erottaa, mikä on omaa mieltä ja mikä mallia? kysyy tekoälyyn liittyvän muutosjohtamisen parissa työskentelevä psykologi Dmitry Poletaev.