Kuka määrittää kuntoutuksen tarpeen?
Kuntoutusta haettaessa tarvitaan poikkeuksetta lääkärin lausunto. Usein se pohjautuu täysin psykologin tekemään arvioon, mutta se kuitenkin tarvitaan. Lausuntoprosessi tuottaa kustannuksia ja vaivaa potilaalle, resurssihukkaa kuormitetuille palveluille ja muodostaa merkittävää viivettä kuntoutuksen aloittamisessa, kirjoittaa Psykologiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Sami Eloranta.
(Kokemus)asiantuntijaksi kasvaminen
Tietynlainen tasavertainen nöyryys asiakkaan edessä on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, joita mielenterveyden ammattilaisella voi olla, kirjoittaa psykologian opiskelija Andreas Johansson.
Mielenterveyden työkalupakki tarjoaa keinoja mielenterveyden edistämiseen työpaikoilla
Mielenterveyttä voi edistää kehittämällä työoloja ja huolehtimalla sujuvasta työn arjesta ja työyhteisön vuorovaikutuksesta. Työterveyslaitoksen kehittämä Mielenterveyden työkalupakki tarjoaa keinoja rakentaa mielen hyvinvointia tukevaa inhimillistä työkulttuuria.
Mikä suojaa, mikä haavoittaa? – uusinta kehityspsykologista tutkimustietoa kliiniselle kentälle
Turussa kokoontui joukko tutkijoita, kliinikoita ja varhaiskasvatuksen ammattilaisia kuulemaan uusimpia tutkimustuloksia FinnBrain-syntymäkohortista ja InterLearn huippututkimusyksiköstä. Teemana oli mikä suojaa ja mikä haavoittaa lapsen kehitystä?
Ihmismieli koneessa
Jokainen on törmännyt tekoälyyn, mutta pohdimmeko koskaan, miten se muokkaa ajatteluamme? Tilanteen korjaaminen alkaa kielestä, jolla asiasta puhumme, kirjoittaa Psykologiliiton Tutkimus-, opetus- ja kehittämistyön jaos.
Mitä jos kertoisin?
Miten voit muuttaa puuduttavan työmatkan jokapäiväiseksi seikkailuksi? Aja se prätkällä, neuvoo Sakari Lång kolumnissaan.
Studielivet är viktigare än någonsin
Studielivet spelar en avgörande roll i studerandes mående i dessa jobbiga tider, skriver Artur Ekman, ordförande för psykologföreningen Impuls rf.
Nuorten mielenterveyskriisistä, nimilapuista ja aidanteosta: Pohdintaa yhteiskunnallisen terapiapuheen kriittisestä tarkastelusta
Auttaessamme ihmisiä ymmärtämään itseään ja toisia, vahvistamme kykyä, jota tuskin voi olla missään yhteiskunnassa liikaa. Siihen perustuu kykymme olla ihmisiä, kirjoittaa psykologi ja kirjailija Timo Teräsahjo esseessään.
Tekoäly on ihmiskunnan projektiivinen testi
Yksityisessä elämässä tekoäly kuiskaa yhä lähempää. Se on valmentaja, ystävä, joskus terapeutin varjo. Tarvitsemmeko uuden psykologisen lukutaidon: kyvyn erottaa, mikä on omaa mieltä ja mikä mallia? kysyy tekoälyyn liittyvän muutosjohtamisen parissa työskentelevä psykologi Dmitry Poletaev.
Onko meillä aikaa miettiä, mitä ihmisyydellemme kuuluu?
Opinnoissani olen keskittynyt painamaan mieleeni interventiotekniikat, regressiosuorat, neuronien toiminnan. Mutta olenko muistanut samalla vaalia ihmisyyttäni, tärkeintä työkaluani? kysyy Fobia ry:n Kian Ryhänen.
Ennen kaikki oli paremmin – todellakin
Työvoimapalveluiden siirtyminen valtiolta kuntiin ei ole sujunut kitkatta, kirjoittaa Kari Karjalainen kolumnissaan.
Piruetin pitkä oppimäärä
Kirjailija Riikka Pulkkinen kirjoitti psykologeille esseen. Hän pohtii joka päivä ajan kulumista, muttei koskaan katso kelloa tanssitunnilla.