Minustako vanhempi?
Nuorisotyö, au pair -kokemus ja psykologian opinnot ovat rakentaneet tulevaisuuden vanhempi -identiteettiä jo kauan ennen kuin vanhemmuuden todellisuus on ajankohtaista, kirjoittaa Sini Siimes kolumnissaan.
Pari- ja perhesuhteet eläväksi psykologin työssä
Psykologiliiton ammatillisten jaosten uusin tulokas on pari- ja perhesuhteiden jaos. Jaos työskentelee ajankohtaisten pari- ja perhesuhteisiin liittyvien asioiden parissa tuottaen tietoa ja kehittämisideoita liiton vaikuttamistyön käyttöön. Tässä hengessä jaos piti marraskuussa 2025 Psykologipäivillä esityksen Pari- ja perhesuhteet eläväksi psykologin työssä.
Hyvät, pahat, ja kiintiöt
Harjoittelupaikkojen vähäisyys puhuttaa psykologian opiskelijoita. Monet hyvinvointialueet varaavat kiintiöitä oman alueen opiskelijoille. Psykologian tutkintoon tarvittaisiin samanlainen malli kuin lääkiksessä, jossa harjoittelupaikat ovat valtion tukemia, kirjoittaa Psykologiliiton opiskelijapromoottori Minttumaria Puustinen.
Tekoäly sitä, tekoäly tätä
Tekoäly on vallannut tilaa alalta kuin alalta, mutta missä tekoälyn herättämistä tunteista saa puhua? kysyy Laura Oksanen kolumnissaan.
Askeleen lähempänä taivasta – mitä Kalifornia teki maailmankuvalleni
Miten vahvasti tieteelliseen ajatteluun tukeutuvasta rivipsykologista on kuoriutunut uushenkisyyden buffetpöydän antimista parhaat palat poimiva uushippi? Psykologi ja kirjailija Emilia Suviala on asunut pitkään Kaliforniassa. USAn länsirannikon vapaamielisessä ilmapiirissä tarjolla on ylen määrin uushenkisiä ja vanhoja trendejä, mutta voisiko niissä olla jotain psykologille kiinnostavaakin?
Vanhemmuutta tukemalla tuetaan tulevaisuutta
Vanhemmuus on moniulotteinen ilmiö, joka sisältää tunnetta, hoivaa, tukea, vastuuta ja kasvatusta. Se on muuttuva prosessi, jossa on yhteiskunnallinen, sosiaalinen, biologinen ja psykologinen rooli. Vanhemmuus sisältää lainsäädännölliset oikeudet, mutta myös vastuut ja velvollisuudet.
Apua, nyt!
”Olen monesti työllisyyspalveluiden psykologina pohtinut, mikä asiakkaan tilanne mahtaisi olla, jos hän olisi saanut neuropsykologiset tutkimukset, diagnoosin sekä siihen liittyvän hoidon ja kuntoutuksen ajoissa”, pohtii Nina Hirsiaho kolumnissaan.
Psykologian historia on myös vallan historiaa
Millaista maailmaa haluamme psykologisella tiedolla olla luomassa? Kenen ääntä kuulemme, kenen kokemusta pidämme totena, kenen näkökulmasta rakennamme tietoa? kysyvät ainejärjestö Oidipuksen edustajat.
Psykologiliitto on osa ammatti-identiteettiä
Psykologiliiton jäsenyys tuo mukanaan sosiaalisia kontakteja, koulutuksia ja virkistystä, rahanarvoisia jäsenetuja, ammatillisia, laillisia ja eettisiä neuvoja sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työoloihin, palkkaukseen, ammattiin ja yhteiskuntaan, kirjoittaa Emmi Tuomi kolumnissaan.
Miten kuntoutua, kun koko identiteetti pitää rakentaa uudestaan?
En ole koskaan pitänyt itseäni vammaisena, erittäin vakavasta aivovammasta huolimatta. Sen myöntämiseen olisi vaadittu varmaankin edes jokunen käynti psykologilla, kirjoittaa laskettelurinteessä vammautunut ammattiurheilija Pekka Hyysalo.
Kuka määrittää kuntoutuksen tarpeen?
Kuntoutusta haettaessa tarvitaan poikkeuksetta lääkärin lausunto. Usein se pohjautuu täysin psykologin tekemään arvioon, mutta se kuitenkin tarvitaan. Lausuntoprosessi tuottaa kustannuksia ja vaivaa potilaalle, resurssihukkaa kuormitetuille palveluille ja muodostaa merkittävää viivettä kuntoutuksen aloittamisessa, kirjoittaa Psykologiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Sami Eloranta.
(Kokemus)asiantuntijaksi kasvaminen
Tietynlainen tasavertainen nöyryys asiakkaan edessä on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, joita mielenterveyden ammattilaisella voi olla, kirjoittaa psykologian opiskelija Andreas Johansson.