Siirry sisältöön

Puheenvuorot

Yrittäjän vapaus vai pakkoyrittäjyys?

Vaikka yrittäjyys tarjoaa itsenäisyyttä ja joustavuutta, se tuo mukanaan myös omanlaisiaan haasteita. Yrittäjyys voi tuntua toisinaan myös yksinäiseltä, mutta liitto tarjoaa vahvan ja kattavan tukiverkon jäsenilleen, muistuttaa liiton hallituksen jäsen Riitta Laurila.

Psykologit pois politiikan vähemmistöstä!

Psykologien ääni jää kuulumatta sote-alan päätöksenteossa. Politiikassa psykologit loistavat poissaolollaan, ja mielenterveyden osaaminen päättäjien pöydissä onkin usein valitettavan heikkoa, toteaa psykologi ja poliitikko Julia Sangervo puheenvuorossaan.

Psykologia – matkalla sukupuolisodan taistelutantereille?

Naiset ja koulutetut äänestävät vihreitä ja vasemmistoa, konservatiivisemmat miehet oikeistopuolueita. Naiset ovat useimmilla (vai peräti kaikilla) sovellusaloilla psykologien asiakkaiden suuri enemmistö. Sattumaa?

Asiantuntijuuden kasvukipuja

Mitä kaikkea psykologin asiantuntijuus pitää sisällään? Laura Noppari opetteli harjoittelussaan sietämään omaa tietämättömyyttään ja keskeneräisyyttään, mutta vastapainona sai itsevarmuutta ja rohkeutta käytännön psykologin työn tekemiseen.

Viat ja vastuut

Työssä jaksaminen on kahden kauppa. Uupumisesta johtuva sairausloma pääsee usein yllättämään paitsi työntekijän myös esihenkilön ja työnantajan. Voitaisiinko työntekijöille ottaa käyttöön oma työkyvyn mittari, jota pitäisi säännöllisesti seurata? kysyy työterveyspsykologi ja Psykologiliiton hallituksen jäsen Marjo Pennonen.

Mahdollisuuksien tasa-arvosta kansainvälistymisen elitistisyyteen

Euroopan psykologian opiskelijoiden liitto EFPSA järjestää vuosittain jossain Euroopan maassa psykologian opiskelijoille suunnatun kongressin vaihtuvalla teemalla.

Voiko psykologi olla olematta kansainvälinen?

”Kansainvälisyys” houkuttelee kirjoittamaan suvaitsevaisuudesta, kulttuurien vaihtoon liittyvästä rikkaudesta ja taloudellisesta kasvusta. Mutta myös uhista sisäiselle turvallisuudelle, suomen kielen säilymiselle ja sosiaaliselle epätasa-arvoisuudelle. Mikä on psykologin rooli tässä kaikessa? kysyvät Suvi Laru ja Sanna Selinheimo kolumnissaan.

Mitä elävät tekevät 

”Miten on mahdollista, että tämä, täällä silmät verestäen paasaava raivohullu, työskentelee psykologina?” pohtii psykologi ja kirjailija Antti Ritvanen esseessään. 

Pitäisikö psykologin syödä lihaa?

Vertaileva psykologia ja lähitieteet ovat viimeisen 50 vuoden aikana tarkentaneet tietojamme eläinten mielistä, ja 2000-luvulla tutkimusten kertyminen on ollut erityisen nopeaa. Unohdimmeko jotain siirtäessämme eläintuotannon teollisuuslaitoksiin ja supermarketteihin? kysyy psykologi Lauri Östman.

Pienituloisista opiskelijoista loppuun palaneiksi – kun lupaukset rikotaan

Jo vuosia on ollut tapetilla, että opiskelijat ovat yhteiskunnassa haavoittuvassa asemassa. Opiskelijoiden taloudellinen tilanne on heikko ja opiskelijat ovat Suomessa pääosin köyhyysrajan alapuolella. Monet tekevät töitä opintojen ohella, ja korkeakouluopiskelijoilla on keskimäärin enemmän mielenterveyden haasteita kuin muulla aikuisväestöllä.

Katsaus Suomen suurimpaan Wappuun

Tampereen opiskelijamaailmassa vappu voi olla vaikka tassuterapiaa tai pikadeittailua uusien ystävien tapaamiseksi. Pitkän lukuvuoden jälkeen korostuvat poikkitieteellinen yhteisöllisyys ja hauskanpito, kertovat Tampereen yliopiston psykologian opiskelijoiden ainejärjestö Cortex ry:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

Vaaditaanko lapsilta nykyään liikaa itsenäisyyttä? 

Vanhemmat ovat ylpeitä, kun jo alle kouluikäinen uskaltaa olla yksin kotona, ja pieniltäkin lapsilta kysytään: haluatko, tulisitko, menisitkö? Vaaditaanko lapsilta liikaakin kypsyyttä? Ajoittain tulee tunne, että lapset on jätetty heitteille ja liian suurien asioiden eteen yksin, pohtii kolumnissaan kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Mirja Kataja.

Näytä kaikki listana