Miltä maailma näyttää psykoanalyytikon silmin?

PSYKOANALYYTIKON SILMIN – TEOREETTISIA, KLIINISIÄ JA KULTTUURISIA NÄKÖKULMIA. 
TOIMITTAJAT: ELINA KUUSNIEMI, OLLI SALO, EIJA KURTTI, MINNA VALKONEN-KORHONEN.
ITÄ-SUOMEN PSYKOTERAPIAYHDISTYS 2024.

Mikä on muuttunut Freudin ajoista psykoanalyysissa? Paljonkin, vaikkakin monet Freudin teesit ovat edelleen relevantteja. Kirjassa on viisitoista korkeatasoista artikkelia ajankohtaisista teemoista ja psykoanalyyttisen ajattelun ja psykoterapeuttisen työskentelyn suuntaviivoista. Psykoanalyyttistä työskentelyä kuvataan herkästi ja monivivahteisesti ja tehdään ymmärrettäväksi sen vaativuutta ja monipuolisuutta. 

Miltä sitten näyttää maailma psykoanalyytikon silmin? Psykoanalyytikon katse kohdistuu paitsi analysandeihin eli asiakkaisiin, psykoanalyytikkoon itseensä, taiteeseen, kulttuuriin, tieteeseen, yhteiskuntaan kokonaisuutena ja uhkiin ihmislajin säilymisessä. Psykoanalyyttisen ajattelun voima on alusta lähtien ollut osoittaa, että ihminen ei ole oman itsensä herra, vaan itselle tuntemattomien piilotajuisten voimien vaikutuksen alla, joilta hän pyrkii monella tavalla suojautumaan. Nämä voimat ja toisaalta niiltä suojautuminen aiheuttavat sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisella tasolla lukuisia eri asteisia pulmia ja kärsimystä, ja siksi voidaankin sanoa, että psykoanalyyttisellä ajattelulla on paljon annettavaa näiden pulmien ratkaisuyrityksissä ja suojien tunnistamisessa.

Itseäni koskettivat tästä näkökulmasta ajatellen Leena Björklundin artikkeli “Pieni puheenvuoro ilmastonmuutoksesta” ja Minttu Niemen artikkeli “Mielihyväperiaatteen tuolla puolen suomalaisittain ja ranskalaisittain – kuolemanvietti, thanatos ja jouissance”. 

Björklundin artikkeli käsittelee koskettavasti aikamme ahdistusta ilmastonmuutoksen tuhojen edessä ja toisaalta ymmärrettävää tarvetta suojautua tältä ahdistukselta. Mikä silloin jää ratkaisuksi? Björklundin lämmin ymmärrys suojiamme kohtaan tuo enemmän tilaa ajatella, ja yhtenä ratkaisuna hän tarjoaakin kyvyn uneksua, nähdä unia ja kuvitelmia. “Uneksunta on erityinen tapa uskaltautua kohti jotakin, jota emme tunne”, Björklund kirjoittaa ja kuljettaa artikkelissaan ilmastomuutoksen rinnalla intiaanien kohtaamaa tuhoa ja selvitymistä siitä.

Minttu Niemi pohtii artikkelissaan puolestaan jotakin, mitä on vaikeaa ajatella ja ymmärtää; kuolemanviettiä ja miten eri tavoin tätä viettiä voidaan teoreettisesti ymmärtää. Niemi tavoittaa artikkelissaan jotakin vaikeasti sanallistettavaa kokemusta kuoleman ja elämän vastakkaisuudesta ja sisäkkäisyydestä, ja kirjoitus toi minulle lohtua kuoleman ajattelemiseen.

Monissa artikkeleissa kuvataan psykoanalyyttisen ajattelun hyötyä lisäämään ymmärrystä tieteen tuomiin uusiin haasteisiin ja sitä, miten yhdistelemällä uutta tietoa psykoanalyyttiseen teoriaan ajattelu on elävää, rikasta ja todella käyttökelpoista.

Kirjaesittelyn kirjoittaja on psykologi ja psykoanalyytikko (IPA).