Yksiselitteistä määritelmää psykologiselle kuntoutukselle ei ole helppoa antaa. Psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi Jaana Sarajuuri sanoo, että termit kuntoutus, hoito ja terapia ovat osittain hierarkkisessa järjestyksessä, mutta menevät myös päällekkäin.

– Voisi sanoa, että psykologinen kuntoutus on kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista lähtevä suunnitelmallinen prosessi. Sen tavoitteena on tukea hyvinvointia, itsenäistä selviytymistä arjessa sekä työ- ja toimintakykyä. 

Psykologisen kuntoutuksen muotoja ovat neuropsykologinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia ja yleinen mielenterveyskuntoutus.

Kuntoutus voi olla lääkinnällistä, kasvatuksellista, sosiaalista tai ammatillista. Neuropsykologinen kuntoutus ja psykoterapia ovat lääkinnällistä kuntoutusta, mutta kaikessa kuntoutuksessa on laaja tarve psykologin osaamiselle.

Psykologinen hoito ja kuntoutus liittyvät läheisesti toisiinsa, ja niiden välillä on päällekkäisyyttä.

Kaikessa kuntoutuksessa on laaja tarve psykologin osaamiselle.

Sarajuuren mukaan psykologinen hoito – tai psykologinen terapia – on yleisnimitys erilaisille psykologisiin menetelmiin perustuville hoito- ja tuki-interventioille, jotka tähtäävät ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseen, mielenterveyden ongelmien lievittämiseen ja elämänlaadun edistämiseen. Hoito voi olla esimerkiksi psykoterapiaa, psykososiaalista tukea, mielenterveyskuntoutusta sekä psykologin antamaa apua kriisi- ja elämäntilanteissa. 

– Yhteenvetona voidaan sanoa, että kuntoutus on olennainen ja erikoistunut osa psykologista hoitokokonaisuutta silloin, kun tavoitellaan laajempaa toimintakyvyn paranemista ja elämänhallintaa pitkällä aikavälillä. Psykologinen hoito perustuu aina tutkittuun tietoon ihmisen toiminnasta ja hyvinvoinnin edellytyksistä.

Kuntoutuspsykoterapia lakisääteistä

Psykologisista kuntoutusmuodoista laajimmin käytetty on Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia. 

Kuntoutuspsykoterapiasta vastaavan Kelan erikoissuunnittelijan Minna Kuoppalan mukaan Kelan kuntoutuspsykoterapian tehtävänä on täydentää julkisen sektorin toimintaa. Kun asiakas on saanut riittävän hoidon todettuun mielenterveyden häiriöön ja hän tarvitsee vielä työ- ja opiskelukyvyn tueksi jatkokuntoutusta, on kuntoutuspsykoterapian vuoro. 

– Käytännössä asiakkaita on varsin nopeasti ohjattu kuntoutuspsykoterapiaan. Viime aikoina on hyvinvointialueilla kuitenkin otettu käyttöön erilaisia hoitointerventioita, esimerkiksi lyhytpsykoterapioita. Kelan näkökulmasta on hyvä, että mielenterveyspalveluita kehitetään, jotta saadaan oikea-aikaista hoitoa asiakkaille.

Kuoppalan mukaan tutkimustulokset osoittavat, että kuntoutuspsykoterapia toimii kuten sen pitäisikin, eli se tukee työ- ja opiskelukykyä. Myös asiakkaiden palauteen mukaan se on ollut hyvä jatko hoidolle. 

– Kaikille ei lyhyt hoito riitä. Kuntoutuspsykoterapian maksimipituus on 200 käyntikertaa, enintään kolme vuotta.

Viime vuosina moni asiakas on kokenut, että sopivan terapeutin löytäminen on hankalaa. Vastauksena ongelmaan Kela on luonut terapeuttien hakupalvelun. 

Aivan viime aikoina kuntoutuspsykoterapian tiimoilta on kuulunut myös aivan päinvastaisia uutisia, kun jotkut yksityisen sektorin psykoterapeutit ovat kertoneet mediassa olevansa vajaatyöllistettyjä.

Kuoppala ei löydä asiaan selitystä Kelan käytännöistä. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Kela on tehnyt tänä vuonna lähes 1300 myöntävää päätöstä enemmän.

– Myöntämisedellytyksiä ei ole kiristetty. Emme voisi niin tehdä, sillä kuntoutuspsykoterapiahan on lakisääteistä, on ollut jo vuodesta 2011 lähtien. Siitä lähtien aloitettujen terapioiden määrä on kasvanut vuosittain, mutta viime vuosina kasvu on hieman tasaantunut. Viime vuonna kuntoutuspsykoterapian asiakasmäärä oli lähes 66 000 henkilöä.

Vaikka kuntoutuspsykoterapian asiakasmäärä kasvaa vuosi vuodelta, niin korvausmäärät eivät ole juurikaan nousseet viime vuosina.

–Se tarkoittaa, että käyntikertoja on vähemmän. Meillä ei ole tietoa, mistä se johtuu. Yksi mahdollinen selitys voi olla tiukka taloudellinen tilanne. Mutta meille siis tulee hakemuksia kuten ennenkin ja niitä hyväksytään samalla tavalla kuin aiemminkin.

Siun sote kehittää lasten kuntoutuspalveluita

Siun sote Pohjois-Karjalassa on esimerkki hyvinvointialueesta, jossa psykologisia kuntoutuspalveluja on kehitetty osana perusterveydenhuoltoa. Kehittäminen on aloitettu lasten kuntoutuksen yksiköstä. 

Neuropsykologi Aino Piiparinen työskentelee Siun soten perusterveydenhuollossa lasten kuntoutuspalveluissa. Piiparisen mukaan Siun sotessa on kehitetty viime vuosina todella paljon arviointi- ja kuntoutussuunnitelmaprosessia yhteistyössä lasten terapiapalveluiden ja kuntoutuspalveluiden eli toiminta-, fysio- ja puheterapian kanssa.

Kehitystyön tuloksena on syntynyt moniammatillinen tiimimalli, joka kohdistuu erityisesti kehityksellisen tuen tarpeessa oleviin alle kouluikäisiin lapsiin. Lapset ohjautuvat tutkimuksiin pääasiassa neuvolasta terveydenhoitajan lähetteellä. Ne lapset, jotka tarvitsevat lähetteen perusteella laaja-alaisen arvion, otetaan moniammatilliselle arviojaksolle.

Saimme idean erottaa jo alussa mahdollisesti laaja-alaista apua tarvitsevat ja tehdä heidän kaikki tutkimuksensa integroidusti.

Ennen moniammatillisia tiimejä lasten kuntoutuksessa saattoi tapahtua niin, että lapsi ohjattiin esimerkiksi puheterapia-arvioon, johon hän jonotti viisi kuukautta, sitten suositeltiin psykologin tutkimuksia ja seurasi taas viisi kuukautta jonotusta, ja tämän jälkeen ehkä vielä sama aika toimintaterapia-arvioon. Näin kokonaiskuntoutussuunnitelman laatiminen viivästyi merkittävästi.

– Kaikki kirjasivat perustiedot uudelleen itselleen. Saimme idean erottaa jo alussa mahdollisesti laaja-alaista apua tarvitsevat ja tehdä heidän kaikki tutkimuksensa integroidusti. Kuntoutusohjaaja tekee vanhemmille laajan haastattelun. Kaikki ammattilaiset eivät erikseen tee taustatöitä ja haastattele vanhempia. Perheelle nimetään yhteyshenkilö.

Lopuksi laaditaan kuntoutussuunnitelma ja annetaan perheelle selkeät ohjeet, mitä palveluita lapselle on suositeltu.

Yhteistyötä myös mielenterveyspalveluissa

Viimeisimpänä yksikössä on kehitetty yhteistyötä perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluiden kanssa. Siun sote -alueella on tämän vuoden alusta aloittanut mieliyksikkö, jossa tuotetaan perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluita lapsille ja nuorille.

Tällä hetkellä yksikössä on meneillään hoidon porrastuksia ja työskentelyn painopisteiden arviointia erikoissairaanhoidon yksiköiden, muun muassa lasten ja nuorten psykiatrian yksiköiden kanssa.

– Mietimme yhteistyöpalavereissa ensinnäkin perusterveydenhuollon yksiköiden työnjakoa ja yhdyspintoja. Sitten laadimme erikoissairaanhoidon kanssa selkeämpiä linjauksia siihen, mitkä ovat perusterveydenhuollon ja mitkä erikoissairaanhoidon tehtäviä, sekä hoidon jatkuvuuden turvaamista silloin, kun erikoissairaanhoidon kontakti päättyy ja perusterveydenhuolto jatkaa.

Piiparisen mukaan myös niukkojen resurssien takia on pakko tehdä asioita integroidummin, järkevämmin ja yhdessä. Siten poistetaan päällekkäistä työtä ja turhaa selvittelyä, kun asiat linjataan jo ennalta yhdessä sovitusti ja tarkoituksenmukaisesti.

Uusi malli on otettu käyttöön vaiheittain vuodesta 2022 lähtien, jolloin ensi alkuun perustettiin lasten kuntoutuksen yksikkö. Yksikössä on kahdeksan osa- tai täysiaikaista psykologia, kaksi neuropsykologia, kolmen kuntoutusohjaajan työpanos sekä osa-aikaiset lastenneurologi ja yleislääketieteen erikoislääkäri. 

Yksikössä on pyrkimyksenä, että saataisiin tuotettua palveluita mahdollisimman paljon omana toimintana.

– Olemme saaneet rekrytoitua melko hyvin omia psykologeja viime aikoina. Alle kouluikäisten psykologisia tutkimuksia on ostettu jonkun verran.

Piiparisen mukaan esimerkiksi erikoissairaanhoidon lasten neurologian lähetteet ovat vähentyneet, kun perusterveydenhuollossa on lasten hoito tehostunut. 

Erikoissairaanhoidon lasten neurologian lähetteet ovat vähentyneet, kun perusterveydenhuollossa on lasten hoito tehostunut.

– Myös perheiden palaute on ollut pääasiassa positiivista, vaikka moniammatillinen arviojakso on vaativa, koska tutkimuskäyntejä tulee pienelle ajalle paljon.

Kela-yhteistyö

Siun sotessa Kelan palveluihin ohjataan sekä erikoissairaanhoidosta että perusterveydenhuollosta. Piiparisen mukaan esimerkiksi neuropsykologista kuntoutusta ei kaikilla hyvinvointialueilla haeta perusterveydenhuollon kautta Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena, koska se vaatii neuropsykologin tekemän tutkimuksen, palveluntuottajia on epätasaisesti saatavilla ja hoidon porrastukset vaikuttavat kuntoutuspalveluiden organisointiin.

– Aina kriteerit eivät välttämättä ole selvät, koska ne on kuvattu arjen toimintakyvyn kautta. Eri ihmiset arvioivat sitä vähän eri tavalla. Mutta pääasiassa se kyllä toimii. Nyt meidän alueellemme on saatu myös Kelan palveluntuottajia. Jos jollain alueella on paljon palveluntuottajia, niin varmaan niille ohjautuukin enemmän potilaita.

Siun sote osallistuu myös Kirjo-hankkeeseen. Se on Kelan koordinoima projekti, joka tehdään yhteistyössä hyvinvointialueiden kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Tavoitteena on muun muassa varhaisen ja osana arkea saatavan moniammatillisen tuen vahvistuminen ja oikea-aikainen ohjautuminen Kelan palveluihin. 

– Se lisää ehkä myös tietoutta. Ehkä Kelan palveluihin ohjautumisessa yksi ongelma on, että kaikki terveydenhuollon ammattilaiset eivät välttämättä muista niitä suositella.

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 4/2025.