Siirry sisältöön

Tiede

Työuran perustukset luodaan jo lapsuudessa, mutta mukaan ehtii myöhemminkin

Panostus koulutukseen, kasvuympäristön asenneilmapiiri ja äidin kannustava asenne taloudelliseen itsenäisyyteen varhaislapsuudessa ovat yhteydessä työuraan ja työhyvinvointiin keski-iässä. Tutkimuksessa tulee esiin muun muassa se, että viivästyneesti työelämään siirtyneet ovat lähes yhtä hyvinvoivia kuin muut ryhmät.

Hoidollisen psykologityön haasteet ja voimavarat

Psykologi kohtaa työssään vääjäämättä kipeitä ja emotionaalisesti kuormittavia kokemuksia. Työn edellyttää itsessä heräävien kokemusten ja omien tunteiden hallintaa. Pahimmillaan suuri työkuorma voi johtaa työuupumukseen tai sijaistraumatisoitumiseen.

Lapsen emotionaalinen turvallisuus perheissä

Riitely on inhimillinen osa vuorovaikutusta parisuhteessa. Riitely voi auttaa joskus esimerkiksi asettamaan henkilökohtaisia rajoja ja nostamaan keskusteltavaksi tärkeitä asioita. Vanhempien (tai muiden perheen aikuisten) väliset riidat voivat kuitenkin heikentää lapsen turvallisuuden kokemusta. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia lapsen mielenterveyteen ja psykologiseen kehitykseen.

Tanssi ja liike voivat nostaa masennuksesta

Tanssi- ja liiketerapia (TLT) on vuorovaikutukseen perustuva terapian muoto. TLT:n avulla kehitetään potilaan tietoisuutta omasta kehollisesta kokemuksestaan ja sen keskeiset vaikuttimet masennuksen hoidossa ovat stressireaktion säätely, turvallisuuden tunne, vuorovaikutus ja dialogi.

Mindfulnessista apua opiskelijoille

Mindfulness-nettikurssi vähentää toisen asteen opiskelijoiden ahdistuneisuutta ja lisää onnellisuutta, kertoo tuore väitöstutkimus.

Psykologiaa koronan aikaan

COVID-19-pandemia on mullistanut arkemme. Samalla se on palauttanut yksilön ja yhteisöjen käyttäytymisen ymmärtämisen keskiöön. Miten se on vaikuttanut ihmisten mieliin? Miten psykologinen tieto ja ammattitaito auttaa ymmärtämään tilannetta paremmin?

Työuupumuksen uudet hoitomuodot haastavat työterveyshuoltoa

Tietoisuustaitojen aktiivinen kehittäminen voi helpottaa työuupumusta merkittävästi jo muutamassa viikossa. Psykologi Sanna Kinnunen hyödyntäisi tätä väitöstutkimuksensa tulosta työterveyshuollon psykologipalveluissa.

Mielen tasapaino – Vestibulaarisen stimulaation potentiaali psykologian näkökulmasta

Olemme iät ja ajat puhuneet mielen tasapainosta pysähtymättä miettimään, voisiko kyse itseasiassa kirjaimellisesti olla tasapainosta. Tasapainoelimen eli vestibulaarisen järjestelmän yhteyksistä mielenterveyshäiriöihin on jo olemassa mittava määrä tutkimustietoa. Silti vestibulaarisen stimulaation merkitys psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä on jäänyt vähäiselle huomiolle.

Nuoren persoonallisuushäiriö huomioitava hoidossa

Masentuneen nuoren samanaikainen persoonallisuushäiriö voi heikentää hoitotulosta. Hoitopolussa on kartoitettava nuoren tausta ja kehitykselliset tekijät.

Tuuppausta ja ällistämistä – näin tutkijat etsivät arjen valintojemme uusia avaimia

Tuupataan ilmastoystävällisiä valintoja uuteen suuntaan ja herätetään tiedeuteliaisuutta, joka muuttaa päätöksentekoa! Paula Salon ja Johanna Kaakisen johtamissa tutkimushankkeissa ollaan isojen asioiden äärellä – myös psykologisesti.

Eteen, taakse, pyörähdys? Psykologian edistystä arvioimassa

Aika ajoin nousee kysymys, ratkommeko yhä tehokkaammin yksilön ja yhteiskunnan pulmia? Vai pyörimmekö vuosikymmenestä toiseen samojen ongelmien äärellä?

Kokonaisvaltainen kuntoutus auttaa tehokkaasti aivovammapotilaita

Kokonaisvaltainen, neuropsykologisesti painottunut kuntoutus parantaa aivovammapotilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua, kertoo tuore väitöstutkimus. Hoidossa keskeistä on räätälöidä se yksilölle sopivaksi.

Näytä kaikki listana