Ennakoivan prosessoinnin viitekehys, autismi ja mielenterveys
Ennakoivan prosessoinnin viitekehys on uusi ja paljon kiinnostusta herättänyt tapa ymmärtää ihmismielen toimintaa. Sen juuret ovat aivotutkimuksessa, mutta sen sovellukset ulottuvat laajasti eri alueille, kuten neurokehityksellisten häiriöiden ja mielenterveyden tutkimiseen. Lähestymistavan elinvoimaisuus piilee sen poikkeuksellisen vahvassa laskennallisessa pohjassa. Tämä tekee siitä käyttökelpoisen työkalun, jota voidaan hyödyntää sekä matemaattisissa simulaatioissa ja empiirisessä tutkimuksessa.
Tutkimusta työstä ja elämästä
Työelämän tutkimuspäivät järjestettiin marraskuun alussa jo 20. kertaa. Kaksipäiväisen kongressin aikana kartoitettiin työelämän nykytilaa monen eri tieteenalan silmin.
Mitä psykedeelit voivat tarjota terapiatyöhön?
Psykedeeliavusteisen terapian tutkimus elää renessanssiaan. 1960-luvun vastakulttuurin omakseen ottamat aineet ovat jälleen akateemisen kiinnostuksen kohteena. Terapian yhdistämien muuntuneeseen tietoisuuden tilaan on tuottanut lupaavia tuloksia.
Syömishäiriön hoidossa tarvitaan ymmärrystä autismista
Huomattavalla osalla anoreksiapotilaista on voimakkaita autismin piirteitä, ja hoidossa ne on tärkeä erottaa syömishäiriön oireista. Kaikki potilaat eivät halua laihtua, vaan hallita kaaosta päässään. Häly ja ryhmätilanteet hoidossa voivatkin olla autisteille hyvin stressaavia. Syömishäiriöön on juuri julkaistu uudet Käypä hoito -suositukset.
Psykologia-kongressin paluu
Kahdeksan vuoden tauon jälkeen järjestetty Psykologia-kongressi tarjosi kävijöilleen tuhdin kolmen päivän annoksen psykologista tutkimustietoa ja keskustelua alan ajankohtaisista aiheista.
Mitä tehdä masentuneille ajatuksille?
Masennuksen psykoterapeuttinen hoito on yleisesti tunnustettu tehokkaaksi, mutta sen vaikuttavat mekanismit ovat edelleen osittain epäselvät. Tässä katsauksessa keskitytään masennukseen liittyviin kielteisiin uskomuksiin ja ajattelumalleihin. Viimeaikaisimman tutkimuksen valossa ilmiötä tarkastellaan beckiläisen terapian, metakognitiivisen terapian sekä hyväksymis- ja omistautumisterapian näkökulmista.
Itsearvioinnin harhoista: Onko realismi aina hyvästä?
Metakognitiiviset taidot viittaavat kykyyn ymmärtää ja monitoroida omia ajatteluprosesseja. Realistisia itseen liittyviä uskomuksia pidetään tärkeinä muun muassa henkilökohtaisen kasvun ja oppimisen näkökulmista. Miten tarkasti ihmiset havainnoivat omia taitojaan? Onko realismi aina hyvästä?
Mitä psykologia tietää oppimisesta?
Huonontuneet Pisa-tulokset, itseohjautuvuus ja avokonttorikoulujen ongelmat nousivat otsikoihin loppuvuonna. Moni kaipasi paluuta vanhoihin opetusmetodeihin. Ongelmattomia eivät nekään kuitenkaan aina ole. Usein opettamiseen on liittynyt esimerkiksi häpäisemistä, joka voi blokata lähimuistin. Auttaisiko, jos opettamisessa osattaisiin paremmin huomioida sitä, mitä psykologiassa tiedetään oppimisesta?
Tuki auttaa laaja-alaisissa oppimisvaikeuksissa
Eri tutkimusten perusteella on arvioitu, että noin kymmenellä prosentilla ihmisistä on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Niitä esiintyy usein esimerkiksi ihmisillä, joiden älykkyystaso sijoittuu välille 70–85.
ADHD-diagnoosit lisääntyvät
Länsimaissa ADHD-diagnoosit lisääntyvät jopa räjähdysmäisesti. Asetetaanko diagnoosi nykyään liian herkästi?
Kun liike ei kulje: Motorisen oppimisen vaikeudet
Tietoisuus oppimisvaikeuksista on lisääntynyt viime vuosikymmeninä nopeasti. Motorisen oppimisen vaikeudet ovat kuitenkin jääneet selvästi vähemmälle huomiolle kuin esimerkiksi lukemisen tai tarkkaavuuden pulmat.
Salaliittoteorioiden kukoistuskausi: Onko ihmiskunta menettänyt lopullisesti järkensä?
Meistä jokainen uskoo salaliittoihin – aivomme eivät ole kiinnostuneita totuudesta, ainoastaan selviytymisestä. Havaintopsykologian asiantuntija Jukka Häkkinen pohtii, miksi totuus ei kiinnosta aivojamme?