Itsearvioinnin harhoista: Onko realismi aina hyvästä?
Metakognitiiviset taidot viittaavat kykyyn ymmärtää ja monitoroida omia ajatteluprosesseja. Realistisia itseen liittyviä uskomuksia pidetään tärkeinä muun muassa henkilökohtaisen kasvun ja oppimisen näkökulmista. Miten tarkasti ihmiset havainnoivat omia taitojaan? Onko realismi aina hyvästä?
Mitä psykologia tietää oppimisesta?
Huonontuneet Pisa-tulokset, itseohjautuvuus ja avokonttorikoulujen ongelmat nousivat otsikoihin loppuvuonna. Moni kaipasi paluuta vanhoihin opetusmetodeihin. Ongelmattomia eivät nekään kuitenkaan aina ole. Usein opettamiseen on liittynyt esimerkiksi häpäisemistä, joka voi blokata lähimuistin. Auttaisiko, jos opettamisessa osattaisiin paremmin huomioida sitä, mitä psykologiassa tiedetään oppimisesta?
Tuki auttaa laaja-alaisissa oppimisvaikeuksissa
Eri tutkimusten perusteella on arvioitu, että noin kymmenellä prosentilla ihmisistä on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Niitä esiintyy usein esimerkiksi ihmisillä, joiden älykkyystaso sijoittuu välille 70–85.
ADHD-diagnoosit lisääntyvät
Länsimaissa ADHD-diagnoosit lisääntyvät jopa räjähdysmäisesti. Asetetaanko diagnoosi nykyään liian herkästi?
Kun liike ei kulje: Motorisen oppimisen vaikeudet
Tietoisuus oppimisvaikeuksista on lisääntynyt viime vuosikymmeninä nopeasti. Motorisen oppimisen vaikeudet ovat kuitenkin jääneet selvästi vähemmälle huomiolle kuin esimerkiksi lukemisen tai tarkkaavuuden pulmat.
Salaliittoteorioiden kukoistuskausi: Onko ihmiskunta menettänyt lopullisesti järkensä?
Meistä jokainen uskoo salaliittoihin – aivomme eivät ole kiinnostuneita totuudesta, ainoastaan selviytymisestä. Havaintopsykologian asiantuntija Jukka Häkkinen pohtii, miksi totuus ei kiinnosta aivojamme?
Mittatikku psykologien ammattietiikalle
Turun yliopiston tutkijat ovat suunnitelleet kyselymittarin psykologien ammattieettisen osaamisen arviointiin. Tulevaisuudessa kysely voi auttaa kehittämään psykologian opetusta ja tarjota psykologeille apuvälineen työelämän eettisten kysymysten pohtimiseen.
Lapsuudenaikaiset haitalliset kokemukset: seuraamukset ja mekanismit
Lapsuusajan haitalliset kokemukset, kuten kaltoinkohtelu ja heitteillejättö, ovat tunnettuja mielenterveyden riskitekijöitä. Tutkimus on kulkenut pitkän matkan ensimmäisistä aihepiiriä koskevista tutkimuksista. Viimeaikainen tutkimus on pyrkinyt vastaamaan miten ja miksi haitalliset kokemukset vaikuttavat niin vahvasti mielenterveyden kehitykseen.
Kognitiivisen psykologian tutkijat koolla Portossa
Tutkijat eri puolilta Eurooppaa ja maailmaa kokoontuivat syyskuun alussa kognitiivisen psykologian konferenssiin Portugaliin. Muistin toiminnassa, kielessä ja toiminnanohjauksessa riittää edelleen ihmeteltävää. Välillä tutkijoita hämmentävät myös heidän omat tutkimusvälineensä.
Tekoäly ja psykologia – vallankumouksellinen liitto?
Tekoäly on vallankumouksellinen voima, joka on jo muuttanut monia aloja. Nyt se on valmis tekemään merkittäviä läpimurtoja psykologian kentällä. Tekoäly ei poista tarvetta inhimilliselle läsnäololle ja empatialle, mutta se voi vapauttaa psykologin resursseja. Miten tekoälyn käyttöönotto vaikuttaa psykologien koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen ja mitä tulevaisuuden psykologiset tekoälyavusteiset menetelmät voisivat olla?
Yksiulotteinen ihminen: Mielenterveysoireiden maastoa kartoittamassa
Viime aikoina on tehty paljon tutkimusta mielenterveysoireiden välisistä yhteyksistä. Miten tutkimusten tuloksia tulisi tulkita ja onko niillä jotain annettavaa asiakastyölle?
Psykologian kulttuurivinouma ja mittaamisen universaalius
Psykologian ylevänä tavoitteena on selittää ihmisen käyttäytymistä ja sen taustalla vaikuttavia älyllisiä, sosiaalisia ja emotionaalisia toimintoja. Tieteenala on kuitenkin jättänyt kulttuurillisen kattavuuden yllättävänkin vähälle huomiolle. Missä määrin tämä vaikuttaa ja heikentää psykologisten tutkimustulosten yleistettävyyttä? Entä mitä merkitystä tällä on mittaamiselle ja monikulttuurilliselle testaamiselle?