Kun keskustelukumppani on kone
Suuret kielimallit, kuten GPT, edustavat tekoälyn uutta vaihetta. Ne ovat saaneet tutkimuskentän käymään kuumana ja ovat lyhyessä ajassa saapuneet kuluttajien ulottuville. Mihin nämä kielimallit perustuvat ja miten taitavia ne ovat? Mikä on niiden merkitys psykologialle? Entä mitä uhkakuvia ja riskejä niihin liittyy?
Auttaako aivotutkimus korjaamaan työelämän?
Kun julkisuudessa ruoditaan keskittymiskyvyn pätkimistä tai työuupumusta, viitataan usein aivoalueisiin ja keskushermoston välittäjäaineisiin. Aivopuhe uppoaa nyt ihmisiin, mutta välillä kannattaa pysähtyä pohtimaan, mihin sen vetovoima lopulta perustuu.
Seksuaalisuus ja sen pakonomaiset muodot
Seksuaalisuus on ihmiselämää läpileikkaava voima, joka näyttäytyy sekä yksilöllisenä viettinä että yhteenkuuluvuutta rakentavana ilmiönä. Vaikka ymmärrys seksuaalisuuden monimuotoisuudesta on viime vuosikymmeninä laajentunut, se kytkeytyy edelleen moraalikäsityksiin. Seksiriippuvuus – ja sen sisarkäsitteet – ovat olleet yllättävän kiistanalaisia. Tässä artikkelissa tarkastellaan pakonomaista seksuaalista käyttäytymistä, sen diagnostisia haasteita ja psykoterapeuttisia hoitomuotoja.
Luottavatko suomalaiset tutkittuun tietoon ja tieteeseen?
Poliitikkojen ja kansalaisten reaktiot ovat selvästi ristiriidassa Tiedebarometrin tulosten kanssa: tutkittuun tietoon ja tutkijoihin luotetaan ilmeisesti vain niin kauan, kun ne eivät väitä leikkelevoileipiä epäterveellisiksi, pohtii Johanna Kaakinen asiantuntija-puheenvuorossaan.
Evoluutiopsykologian näkökulmia politiikkaan
Ihmisen poliittisen toiminnan alkuperä voidaan jäljittää evoluutioon. Ihminen on aina joutunut kysymään, kenen kanssa toimitaan ja miten. Evoluutiopsykologisten ilmiöiden tunteminen voi auttaa ymmärtämään poliittista retoriikkaa ja manipulaatiota.
Tilanteiden ja persoonallisuuden yhteispeli
Perinteinen piirreteoria kuvaa persoonallisuutta suhteellisen pysyvänä ja staattisena ilmiönä. On kuitenkin selvää, että ihminen toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän todellisuuden kanssa. Tilanteiden ja persoonallisuuden yhteispelin ymmärtämiseksi on esitetty useanlaisia teorioita. Ne herättävät keskeisiä kysymyksiä siitä, mitä persoonallisuus lopulta on, ja minkälaisia lähestymistapoja sen ymmärtäminen edellyttää.
Ennakoivan prosessoinnin viitekehys, autismi ja mielenterveys
Ennakoivan prosessoinnin viitekehys on uusi ja paljon kiinnostusta herättänyt tapa ymmärtää ihmismielen toimintaa. Sen juuret ovat aivotutkimuksessa, mutta sen sovellukset ulottuvat laajasti eri alueille, kuten neurokehityksellisten häiriöiden ja mielenterveyden tutkimiseen. Lähestymistavan elinvoimaisuus piilee sen poikkeuksellisen vahvassa laskennallisessa pohjassa. Tämä tekee siitä käyttökelpoisen työkalun, jota voidaan hyödyntää sekä matemaattisissa simulaatioissa ja empiirisessä tutkimuksessa.
Tutkimusta työstä ja elämästä
Työelämän tutkimuspäivät järjestettiin marraskuun alussa jo 20. kertaa. Kaksipäiväisen kongressin aikana kartoitettiin työelämän nykytilaa monen eri tieteenalan silmin.
Mitä psykedeelit voivat tarjota terapiatyöhön?
Psykedeeliavusteisen terapian tutkimus elää renessanssiaan. 1960-luvun vastakulttuurin omakseen ottamat aineet ovat jälleen akateemisen kiinnostuksen kohteena. Terapian yhdistämien muuntuneeseen tietoisuuden tilaan on tuottanut lupaavia tuloksia.
Syömishäiriön hoidossa tarvitaan ymmärrystä autismista
Huomattavalla osalla anoreksiapotilaista on voimakkaita autismin piirteitä, ja hoidossa ne on tärkeä erottaa syömishäiriön oireista. Kaikki potilaat eivät halua laihtua, vaan hallita kaaosta päässään. Häly ja ryhmätilanteet hoidossa voivatkin olla autisteille hyvin stressaavia. Syömishäiriöön on juuri julkaistu uudet Käypä hoito -suositukset.
Psykologia-kongressin paluu
Kahdeksan vuoden tauon jälkeen järjestetty Psykologia-kongressi tarjosi kävijöilleen tuhdin kolmen päivän annoksen psykologista tutkimustietoa ja keskustelua alan ajankohtaisista aiheista.
Mitä tehdä masentuneille ajatuksille?
Masennuksen psykoterapeuttinen hoito on yleisesti tunnustettu tehokkaaksi, mutta sen vaikuttavat mekanismit ovat edelleen osittain epäselvät. Tässä katsauksessa keskitytään masennukseen liittyviin kielteisiin uskomuksiin ja ajattelumalleihin. Viimeaikaisimman tutkimuksen valossa ilmiötä tarkastellaan beckiläisen terapian, metakognitiivisen terapian sekä hyväksymis- ja omistautumisterapian näkökulmista.