Nuorten mielenterveyskriisistä, nimilapuista ja aidanteosta: Pohdintaa yhteiskunnallisen terapiapuheen kriittisestä tarkastelusta
Auttaessamme ihmisiä ymmärtämään itseään ja toisia, vahvistamme kykyä, jota tuskin voi olla missään yhteiskunnassa liikaa. Siihen perustuu kykymme olla ihmisiä, kirjoittaa psykologi ja kirjailija Timo Teräsahjo esseessään.
Pitkä ura neuropsykologian pääkallonpaikalla
Neuropsykologi Marja Hietanen on uransa aikana nähnyt neuropsykologian huiman kehityskaaren. Hietasen mielestä yhtä merkityksellistä on hoitomenetelmien kehittyminen.
Yhteistä tutkintoa rakentamassa
Psykologian tutkinnon voi opiskella Suomessa seitsemässä psykologian yksikössä kuudella paikkakunnalla. Turun luentosaleista on pitkä matka Joensuun kampukselle, ja syysaamu näyttää Oulun Linnanmaalla erilaiselta kuin Helsingin Meilahdessa. Opiskelijoiden eri yliopistoissa saama opetus on kuitenkin kehittynyt vuosien saatossa yhä yhdenmukaisemmaksi.
Tekoäly on ihmiskunnan projektiivinen testi
Yksityisessä elämässä tekoäly kuiskaa yhä lähempää. Se on valmentaja, ystävä, joskus terapeutin varjo. Tarvitsemmeko uuden psykologisen lukutaidon: kyvyn erottaa, mikä on omaa mieltä ja mikä mallia? kysyy tekoälyyn liittyvän muutosjohtamisen parissa työskentelevä psykologi Dmitry Poletaev.
Psykologi tutkijana – onnistuuko kliinisen työn ja tutkimuksen yhdistäminen?
Psykologian alalla tutkimus ja kliininen työ voisivat kohdata paremmin. Nyt harva kliinikko tekee tutkimusta ja toisin päin. Tekoäly tulee kaikille aloille, mutta miten se vaikuttaa psykologisessa tutkimuksessa?
Äänet ja data intohimoina
Psykologian tohtori, akatemia- ja erikoistutkija Patrik Wikman tutkii äänimaisemia ja kognitiota. Kokeiden suunnittelu ja monimutkaisten aivokuvantamisdatojen analysointi on hänen intohimonsa.
Ei ihan tavallinen työpäivä
Psykologian tohtori, akatemia- ja erikoistutkija Patrik Wikman tutkii äänimaisemia ja kognitiota. Hän kirjasi yhden tavallisen työpäivänsä tapahtumat, joihin kuului pyöräilyä, trumpetteja, kissoja ja muumivideo.
Onko meillä aikaa miettiä, mitä ihmisyydellemme kuuluu?
Opinnoissani olen keskittynyt painamaan mieleeni interventiotekniikat, regressiosuorat, neuronien toiminnan. Mutta olenko muistanut samalla vaalia ihmisyyttäni, tärkeintä työkaluani? kysyy Fobia ry:n Kian Ryhänen.
Auttaako aivotutkimus korjaamaan työelämän?
Kun julkisuudessa ruoditaan keskittymiskyvyn pätkimistä tai työuupumusta, viitataan usein aivoalueisiin ja keskushermoston välittäjäaineisiin. Aivopuhe uppoaa nyt ihmisiin, mutta välillä kannattaa pysähtyä pohtimaan, mihin sen vetovoima lopulta perustuu.
Ennen kaikki oli paremmin – todellakin
Työvoimapalveluiden siirtyminen valtiolta kuntiin ei ole sujunut kitkatta, kirjoittaa Kari Karjalainen kolumnissaan.
Miksei mies hae apua?
Psykologi Jaana Haapasalon uusi tietokirja miehiin kohdistuvasta parisuhdeväkivallasta on ensimmäinen laatuaan. Kirjassa kerrotaan, miten väkivaltaa kokeneet voidaan tunnistaa ja miten väkivaltaisesta parisuhteesta on mahdollista päästä eroon.
Toimivin lääke yksinäisyyden aiheuttamaan stressiin on toinen ihminen
Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä ja laumaa elääkseen hyvää ja merkityksellistä elämää. Kirjauutuus on tuhti tietopaketti jokaiselle, joka on kiinnostunut yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden selviytymis- ja toimintakyvystä. Ihmisten tarvetta yhteyteen käsitellään eri tieteenalojen näkökulmasta.