Vapaaksi jatkuvasta ruoan ajattelemisesta

VAA’ASTA VAPAA – PAINONHALLINNAN PSYKOLOGIAA
ANU TEVANLINNA
TAMMI 2026

Ruokaan liittyviä muistijälkiä rakentuu vauva-ajasta lähtien. Ruoka tuo hyvän olon ja tyynnyttää. Ruokahetki tuo monelle turvaa, läheisyyttä ja lämpöä. Eräs tuttavani kertoi, että kuinka oli yhtäkkiä alkanut kaivata edesmennyttä äitiään. Oli ostanut kokonaisen mustikkapiirakan ja syönyt sen yksin. Kun ihminen kokee mielihyvävajetta, on luonnollista etsiä hyvää mieltä sieltä, mistä sitä on ennenkin saanut: ruoasta. Myös emotionaalinen vaille jääminen voi näkyä siten, että ”täyttää syömisellä sisällään olevaa aukkoa”. Kirjoittajan mukaan vahvoissakaan ruokamieliteoissa ei usein ole lopulta kyse itse ruuasta vaan syvemmistä perustarpeista, kuten turvantunteesta, merkityksen kaipuusta tai kaipuusta yhteyteen muiden ihmisten kanssa.

Kirjoittajan vastaanotolle tulevilla on muun muassa toiveita siitä, että ruoalla olisi pienempi rooli elämässä. Jatkuvalla dieetillä oleminen keskittää ajatukset ruokaan. Jatkuvan laihduttamisen vuoksi voi kehittyä pakkomielteinen suhde ruokaan, jolloin on vaikeuksia keskittyä muihin asioihin.  Kirjan mukaan keskiverto nainen käyttää laihduttamiseen jopa 17 vuotta elämästään. Syömiseen liittyvät kiellot, rajoitukset ja ehdottomuus johtavat helposti siihen, että ruuan rooli elämässä kasvaa liian suureksi (”Älä ajattele vaaleanpunaista elefanttia”).

Painonhallintaan vaikuttavat muun muassa suoliston toiminta, geneettiset alttiudet, sosioekonominen asema ja sairaudet. Painonhallintaan vaikuttaa myös oman toiminnan ohjaus: Ihminen tekee yli 200 ruokaan ja syömiseen liittyvää tietoista ja ei-tietoista päätöstä päivässä. Länsimaissa painonhallinta vaatii useimmilta paljon hyviä valintoja eli jäätävän hyvää toiminnanohjausta. Meidän ruokaympäristömme on nykyisellään toksinen ja sitä on luonnehdittu lihavuutta tuottavaksi eli obesogeeniseksi. Energiarikasta ruokaa on saatavilla helposti, runsaasti ja usein houkuttelevasti esille aseteltuna. Kaupasta on vaikea päästä pois kulkematta UPR:n eli ultraprosessoitujen karkkien, leivonnaisten, sipsien tai keksien ohi. Ultraprosessoitua pikaruokaa (UPR) on saatavilla helpommin kuin terveellistä ruokaa ja se on usein myös halvempaa. Maailmalla esiintyy ruoka-aavikoiksi kutsuttuja alueita, jossa ei ole lainakaan saatavilla terveellistä ruokaa.

Lihavuutta aiheuttaa myös paikallaan pysyvä elämäntyyli. Nyky-ympäristössä lihasvoimalla liikkuminen arjessa jää vähäiseksi. Usein liikunta sekoitetaan urheiluun. Liikunnan voi aloittaa työmatkakävelystä tai kotiliikunnasta Youtube-videon avulla. Saatavilla on monenlaisia etäohjauksia Teamsissa, jos vaikkapa salille meno ahdistaa. Musiikin tai äänikirjan kuuntelu tai kaverin kanssa liikkuminen voi auttaa kääntämään huomion pois liikunnan ikävistä puolista. Eräs roskankerääjä kertoi, ettei pidä liikunnasta, mutta roskien keräämisen ohessa tulee liikuttua.

Dieettibisnes haluaa pitää ihmiset laihdutusansassa, koska heidän bisneksensä pyörii sarjalaihduttajien kustannuksella. Dieettibisneksessä tarjotaan menetelmä, jolla saa painon laskemaan hetkellisesti, mutta asiakas saa illuusion onnistumisesta. Näin asiakas palaa uudelleen asiakkaaksi saman ongelman takia. Laihdutusohjeiden kanssa samassa paketissa myydään naamioituna usein epäonnistumisen ja riittämättömyyden kokemus. 

Useimmilla meistä on ainakin ajoittain ruokasuhteen kanssa ongelmia. Suhde ruokaan on riittävän tasapainoinen, jos ruoka ja laihduttaminen eivät nouse elämän keskipisteiksi tai eivät rajoita arkea liiaksi, syöminen tuntuu positiiviselta ja ruoka herättää myönteisiä tunteita. Painonhallintaa tukevaan syömiseen liittyy nautinto ja mielihyvä, ei katumus tai huono omatunto. Terveessä ja tasapainoisessa ruokasuhteessa ahdistus ei lähtökohtaisesti kytkeydy syömiseen.

Aloita painonhallinta hyvästä unesta ja palautumisesta. Väsymys ja kuormitus altistavat mieliteoille. Kyky vastustaa mielitekoja on väsyneenä heikko. Väsyneenä mieliteot kaappaavat toiminnanohjauksen.

Kirja on hyvin kirjoitettu ja täyttä asiaa. Ekologisesta näkökulmasta käsin lautanen olisi kyllä hyvä syödä tyhjäksi. Olen huomannut, että jos ruokaa jätetään syömättä, niin usein lautaselle jää se terveellinen vihannes tai salaatti.

Kirjaesittelyn kirjoittaja on neuropsykologi ja kliininen mielenterveyspsykologi.