Pitkä tie Vuoden psykologiksi
Vuoden psykologiksi valittu Nina Lyytinen tunnetaan laajalti. Hän on työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi (PsL), aktiivinen kansainvälisissä kriisitehtävissä ja omistautunut psykologisen tiedon popularisointiin podcastin avulla. Sitä moni ei tiedä, että taustalla ei ole ihan se tavallisin kympin tytön tarina. Sen sijaan oli kiusattu nuori, jolla on oppimisvaikeuksia ja joka jäi jopa luokalleen. Mutta koulupsykologi uskoi häneen, ja siksi ollaan nyt tässä.
Keskustelua ja kohtaamisia – Psykologiliitto SuomiAreenalla
Psykologiliitto oli muutaman vuoden tauon jälkeen jälleen mukana SuomiAreena-tapahtumassa. Kesäinen viikko Porissa täyttyi kohtaamisista ja keskusteluista, joissa nostettiin esiin mielenterveyttä eri näkökulmista.
Hallitusohjelma lupaa hyviä rakenteellisia uudistuksia mielenterveyspalveluihin, mutta myrskyä työmarkkinoille
Monet Psykologiliiton asettamista tavoitteista eduskuntakaudelle 2023–2027 ovat päätyneet kirjauksiksi uuteen hallitusohjelmaan. Mielenterveyspalveluissa painopistettä siirretään peruspalveluihin ja otetaan käyttöön porrasteinen hoitomalli. Suuri uudistus alalla on psykoterapeuttikoulutuksen muuttaminen kaksiportaiseksi. Tulevaisuudessa psykologeilla olisi perustutkintoon sisällytettynä perustason psykoterapeuttikoulutus. Sen sijaan työmarkkinoille uusi hallitusohjelma lupaa haastavia aikoja puuttumalla ennennäkemättömällä tavalla sopimuskulttuuriin.
Psykoterapiatutkimuksen haasteet:
”Töitä vielä ainakin kolmeksisadaksi vuodeksi”
CORE-arviointijärjestelmän kehittäjä Chris Evans on tehnyt pitkän uran psykoterapeuttina ja tutkijana. Psykologipäivillä vieraillut Evans tuntee hyvin psykoterapiatutkimuksen haasteet ja uskoo tutkimuskentän kaipaavan muutosta.
Potilaan ja perheen kuuntelija
Keroputaan hoitomalli toimii, kun hoitoon pääsee ajoissa ja työntekijä osaa kuunnella, sanoo professori Jaakko Seikkula.
Arvioita kirjallisuuden arvioinnista
Kaksinkertainen Finlandia-voittaja, kirjailija ja dramaturgi Jukka Viikilä kirjoitti psykologeille esseen kritiikistä, häpeästä ja kostosta.
Psykologian kulttuurivinouma ja mittaamisen universaalius
Psykologian ylevänä tavoitteena on selittää ihmisen käyttäytymistä ja sen taustalla vaikuttavia älyllisiä, sosiaalisia ja emotionaalisia toimintoja. Tieteenala on kuitenkin jättänyt kulttuurillisen kattavuuden yllättävänkin vähälle huomiolle. Missä määrin tämä vaikuttaa ja heikentää psykologisten tutkimustulosten yleistettävyyttä? Entä mitä merkitystä tällä on mittaamiselle ja monikulttuurilliselle testaamiselle?
Itsearvioinnin vaikeuksia
Oman osaamisen tunnistaminen ja sen sanoittaminen ovat teemoja, jotka ovat puhututtaneet opiskelijoita ja vastavalmistuneita viime aikoina runsaasti. On puhuttu huijarisyndroomasta, psykologin roolista eri työpaikoissa ja siitä, miten hyvin psykologian koulutus valmistaa meitä kliiniseen työhön.
Psykologi on arvioinnin asiantuntija
Mihin psykologin tutkimuksia tarvitaan? Vastaukseksi ei riitä, että niin on ollut tapana tehdä, vaan meidän on kyettävä perustelemaan tuottamamme lisäarvo. Valtaa ja vastuuta arvioinnista ja koko hoidon suunnittelusta voisi myös tulevaisuudessa siirtää enemmän psykologien harteille.
Kymmenen tutkimustapaamista päivässä?
Tehokkuusvaatimukset kasvavat kasvamistaan: pienemmillä resursseilla on saatava aikaan enemmän. Tehostaminen kohdistuu myös siihen tutkimusten määrään, jota yhdeltä psykologilta odotetaan. Psykologin tutkimuksella saadaan tietoa, jota millään muilla keinoilla ei saada, ja siinä käytetään menetelmiä, joita vain psykologi osaa käyttää. Siksi sitä, kuinka paljon aikaa ja muita resursseja yhteen tutkimukseen tulee varata, ei kunnolla ymmärrä muu kuin psykologi.
Tekoäly apuun hoidon tarpeen arvioinnissa
Ovatko asiakaslähtöinen tapausjäsennys ja digitalisaatio vastauksia mielenterveyskriisiin?
Käytännönläheinen katsaus psykoterapian maailmaan
MITÄ TERAPIASSA TAPAHTUU? TERAPIASSA KÄYNEET JA ASIANTUNTIJAT KERTOVAT. SANNA-KAISA HONGISTO. OTAVA 2023, 460 S.