Siirry sisältöön

KIRJA

Rakkaus ei koskaan katoa

Lupasin sinulle rakastaa on kuvaus rakkaudesta ja periksiantamattomuudesta silloinkin, kun toivo on uskon varassa. Psykologi, psykoterapeutti Suvi Larun perheen elämä muuttuu kuin salama kirkkaalta taivaalta eräänä kesäpäivänä. Aviomiehen sairauskohtauksen syyksi paljastuu aivokasvain. Kirja on tositarina siitä, miten elämä muuttuu vaikean sairauden pakottavien vaatimusten edessä. Kirja on koskettava kasvutarina inhimillisyydestä ja ihmisyydestä, joka kantaa vaikeimpienkin hetkien läpi.

Suvin aviomies Jukka Pekka joutuu kiireelliseen aivoleikkaukseen. Sairaalasta ei palaa tuttu, rakastava Jukka Pekka, vaan Jukka, joka on persoonaltaan muuttunut mies. Leikkauksen vaikutukset aivojen tunnekeskukseen ovat ilmeiset. Jukka ei pysty osoittamaan tunteitaan, eikä häneen saa yhteyttä niin kuin aiemmin. Jukka kuormittuu ihmisten tapaamisesta, hälystä ja arkielämän muutoksista. Asioita ei voi tehdä suunnittelematta ilman struktuuria. Suvi saa esitteitä ja informaatiota, josta puuttuu syvä kokemuksellisuus ja samaistuttava tieto siitä, miten elämä oikeasti muuttuu ja miten sairauden kanssa voi elää. Tästä alkaa taistelu elämästä ja kuolemasta.

Antakaa anteeksi – en itsekään tiedä, onko tänään se päivä, kun en itseänikään siedä. – Jukka Laru –

Suvi kertoo rehellisesti ja peittelemättä, mitä miehen sairastuminen hänessä herättää ja miten parisuhde muuttuu puolison sairastuessa vakavasti. Miten voi päästää irti entisestä, surra menetettyä, hapuilla tuntemattomassa ja löytää uudenlaisen tavan olla yhdessä. Suvin ja Jukan koskettava rakkaustarina on taistelu parisuhteen säilyttämisen puolesta, kuvaus selviytymisestä ja hyvästeistä.  

Se, että tietää kriisien kulkevan shokkivaiheen, reaktiovaiheen, käsittelyvaiheen ja uudelleen suuntautumisen vaiheiden lävitse, on tietoa, josta on hyötyä, mutta vaiheiden läpi elämiseen ei ole käsikirjaa. Puolison ja potilaan kriisien vaiheet menevät eri tahtiin. Terveydenhuollon ammattilaisille kirja avaa näkymän hoitojärjestelmiin ja ainutlaatuisten inhimillisten kohtaamisten merkitykseen. Miten lääkärin ja sairaanhoitajan katse, aito myötätunto ja kohtaavat sanat auttavat pysymään pinnalla silloin kun on kaikkein vaikeinta. 

Tieto sairauden lääketieteellisistä yksityiskohdista ei riitä. Ei se mitä sanomme, vaan miten me olemme. Perhe tarvitsee kannattelua, kiireetöntä keskustelua ja tietoa kokonaistilanteesta. Suvin mukaan kriiseistä ja tunteista pitäisi puhua avoimemmin. Meidän tulisi uskaltautua vastavuoroisuuteen kohtaamisissamme. Tunteita ei tulisi pelätä, vaan vaalia niitä yhteyden luojina. Tämä kirja virittää tunteiden äärelle kohtaamaan sen, mikä loppujen lopuksi on kaikkein tärkeintä. 

Tänä päivänä tiedostan myös, etten puhuisi tästä asiasta, en olisi tässä työssä, en olisi löytänyt tällaista vahvuutta, jos sairautta ei olisi ollut. Koska olen itse kokenut, minä myös ymmärrän. Pystyn ammentamaan omista vaikeuksistani muille ihmisille. Läheisen sairaus antoi minulle syvyyttä ja ymmärrystä erilaisista perheistä ja kohtaloista ja tarjosi työkaluja toteuttaa työtäni, elämäntehtävääni.

Kiitos, kun jaoit elämäntarinasi meille muille opiksi ihmisenä kasvun tiellä!

Kirjaesittelyn kirjoittaja on terveyspsykologian erikoispsykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja Kulttuurimedia Kuiskeen toimittaja.

Saatat olla kiinnostunut myös näistä