Positiivista psykologiaa, toksista positiivisuutta vai julmaa optimismia?
Positiivinen psykologia on ehtinyt parinkymmenen vuoden ikään. Kuinka suuntaus voi 2020-luvulla? Entä pitäisikö sen vaikutuksesta opetukseen ja kasvatukseen olla huolissaan?
Aina voi tehdä enemmän. Aina.
Sotaisassa maailmassa psykologien pitää auttaa polttamaan toivon kynttilää, kirjoittaa Vesa Nevalainen blogissaan.
Ainejärjestöt – identiteetin luojat ja psykologiyhteisöjen rakentajat
Liiton opiskelijapromoottori on tänä syksynä viettänyt yhtä paljon aikaa tien päällä Suomen kaupunkeja kierrellessä kuin kotona tai kampuksella. Fuksikierros on avannut ainutlaatuisen oven erilaisiin psykologian opiskelijayhteisöihin. Psykologian opiskelijoita myös yhdistää jokin perustavanlaatuinen tekijä.
Psykologiliitto: Mielenterveyttä rakennetaan vahvoilla peruspalveluilla
Suomen Psykologiliiton liittovaltuusto kokoontui 12.11.2022 sääntömääräiseen syyskokoukseen. Samalla julkistettiin Psykologiliiton eduskuntavaalitavoitteet, jotka muistuttavat ennaltaehkäisyn ja toimivien matalan kynnyksen perustason mielenterveyspalvelujen merkityksestä.
Riskitekijä?
Terveydenhuollon palveluita käyttävissä on eroja. Toiset tavaavat huolella jokaisen Omakantaan kirjatun sanan, kun taas toiset eivät ole koskaan Kantaan tutustuneetkaan.
Lainsäädäntö uudistuu – näkyykö psykologityö?
Ammatillisen edunvalvonnan tehtävä on vahvistaa psykologien ja psykologian asemaa palvelujärjestelmässä ja yhteiskunnassa, kehittää psykologipalvelujen sisältöjä ja puitteita, vaikuttaa psykologikoulutusten edellytyksiin ja laatuun sekä lisätä psykologityön tunnettuutta ja näkyvyyttä.
Taitoa ja tehoa tietotyöläisen arkeen
TIETOTYÖN TAIDOT. TEORIAA JA TEHTÄVIÄ SUJUVAN TYÖSKENTELYN TUEKSI. Sanna Aulankoski. Kustannus Oy Duodecim 2022, 136 s.
Som en finskspråkig ankunge i Ankdammen
Att studera på ett främmande språk är givande, men naturligt nog också besvärligt. Pröva modigt att använda både det andra inhemska och övriga främmande språk också i vardagen, skriver psykologistuderande Onerva Lahtinen och Reetta Ihalin.
Suomenkielisenä ankanpoikana Ankkalammessa
Vieraalla kielellä opiskelu on antoisaa, mutta myös rasittavaa. Kannattaa kuitenkin kokeilla rohkeasti toisen kotimaisen sekä vieraiden kielten käyttämistä, kirjoittavat psykologianopiskelijat Onerva Lahtinen ja Reetta Ihalin.
Itsekontrollin merkitys ja periytyvyys
Suomalaisenkin sisun taustalla vaikuttanee yksilön kyky säädellä itseään ja kontrolloida omia impulssejaan. Itsekontrollin edellyttämät taidot kehittyvät nopeasti lapsuudessa, mutta yksilölliset erot ovat myös aikuisuudessa suuria. Mitä viimeaikainen tutkimus kertoo itsekontrollin korrelaateista ja perinnöllisistä ennustekijöistä?
Instagram psykologin työvälineenä
Oman asiantuntemuksensa jakaminen sosiaalisessa mediassa on osa yhä useamman psykologin arkea. Viime vuosina erityisesti Instagramin merkitys psykologiaa käsittelevässä someviestinnässä on kasvanut, ja se tarjoaakin monenlaisia mahdollisuuksia eri sovellusaloilla työskenteleville psykologeille. Mikä Instagram-psykologina vaikuttamisessa innostaa ja miten siinä pääsee alkuun?
Pitääkö kaikkeen mennä mukaan? Psykologi ja media
Psykologien asiantuntemus tuntuu kiinnostavan mediaa yhä enemmän. Miten median pyyntöihin kannattaisi suhtautua? Pitääkö kaikkeen mennä mukaan? Joutuuko mediassa näkyvä psykologi kollegoiden ristiinnaulitsemaksi? Miten psykologi voi näkyä julkisuudessa?