Rasismi elää mielenterveyden palveluissa
Mielenterveyspalveluihin sisältyy Suomessa usein rakenteellista rasismia, piilorasistisia tulkintoja ja syrjiviä toimintamalleja. Ei-valkoinen ihminen voi jäädä vaille tarvitsemaansa apua, kun mielenterveyden haasteiden tulkitaan johtuvan kotoutumattomuudesta, maahanmuuttajuudesta tai kulttuurieroista. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuuli Kurjen mukaan ihmisen oma tulkinta tilanteestaan saatetaan sivuuttaa huomaamatta ja hyvää tarkoittaen.
Työn kuormittavuus ja työuupumus
Parhaimmillaan työelämä voi tarjota myönteisiä kokemuksia, yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä mahdollisuuden toteuttaa itseään. Liian kuormittava työ on kuitenkin haitallista yksilön hyvinvoinnille. Tyypillinen psyykkinen seuraus on työuupumus. Se tarkoittaa syvää väsymystilaa, johon liittyy usein kyynistyneisyys ja alentunut ammatillinen itsetunto. Vaikka ilmiö on periaatteessa yksinkertainen, siinä kietoutuvat yhteen monitahoiset työhön ja yksilöön liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat toisiinsa monimutkaisilla tavoilla.
Käyttäytymistiede auttaa pandemian hallinnassa
Pitkittynyt pandemiaepidemia tarvitsee viranomaisilta uudenlaista ajattelua ja viestintää. Siksi mukaan suunnitteluun on kutsuttu myös käyttäytymistieteiden asiantuntijoita eli psykologeja. Maarit Lassander on yksi heistä, jotka tuovat päätöksentekoon ja politiikkaan ymmärrystä ihmismielen toiminnasta.
Uusinta tutkimustietoa varhaisesta kehityksestä
Turun yliopiston FinnBrain-kohorttitutkimuksen kehityspsykologinen osatutkimus järjesti seminaaripäivän Raskausaika ja varhainen vanhemmuus lapsen kehityksen perustana. Vierailevana luennoitsijana oli Vrije Universiteit Amsterdamin psykologian ja kasvatustieteen professori Anja Huizink.
Psykoterapian tuloksellisuustutkimukset ja mittaamisen haasteet
Meta-analyysit pyrkivät tarjoamaan kokoavia vastauksia psykoterapiatutkimuksen kuumiin kysymyksiin. Auttaako terapia? Jos se auttaa, miksi? Meta-analyysien tulokset ovat kuitenkin riippuvaisia yksittäisten tutkimusten laadusta. Tutkimusten puutteiden ja menetelmällisten valintojen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan paremmin tutkimuskentän tilaa.
Puhuvatko psykologit ja kasvatustieteilijät samaa kieltä?
Psykologia ja kasvatustiede ovat kiinnostuneet samoista kysymyksistä, mutta katsovat niitä hieman eri näkökulmista. Tutkijat Aino Saarinen ja Jenni Salminen sekä koulupsykologi Cecilia Forsman kertovat näkemyksensä alojen välisistä eroista ja yhtäläisyyksistä sekä monialaisen yhteistyön toimivuudesta niin tutkimushankkeissa kuin koulun arjessakin.
Lapsuuden käytösoireilu tulee yhteiskunnalle kalliiksi
Lapsuuden käytösoireilu on yhteydessä jopa nelinkertaisiin pitkänaikavälin kustannuksiin verrattuna käytösoireilemattomiin, kertoo meneillään oleva väitöstutkimus. Varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy on tärkeää.
Persoonallisuuden piirteet, tilanteet ja yksilön dynamiikka
Persoonallisuus mielletään usein kokoelmaksi suhteellisen pysyviä piirteitä. Persoonallisuuspsykologian kaksi klassikkokysymystä koskevat piirteiden lukumäärää, ja persoonallisuuden piirteiden tilannesidonnaisuutta. Uusimmat persoonallisuusteoriat pystyvät huomioimaan sekä persoonallisuuden piirteiden pysyvyyden että niissä tapahtuvat tilannesidonnaiset muutokset.
Älykäs voi olla vain yhdellä tavalla, mutta taitava monin eri tavoin
Älykkyyteen ja sen mittaamiseen liittyvät kysymykset ovat psykologian keskeisiä tutkimusalueita. Usein älykkyyttä koskevissa keskusteluissa nousee esille ajatus älykkyyden eri lajeista. Eittämättä on totta, että jotkut ihmiset ovat toisia parempia esimerkiksi laulamaan, tanssimaan tai kokkaamaan. Mitä älykkyys on ja miten se vaikuttaa menestymiseen ja taitojen oppimiseen?
Somen molemmat puolet
Sosiaalinen media on tullut merkittäväksi osaksi nuorten ja nuorten aikuisten elämää. Monet ovat huolissaan somen mahdollisista vaikutuksista mielenterveyteen. Tutkimustietoa tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan lisää. Psykologin vastaanotolla aihe puhututtaa myös.
Käyttäytymistiede ilmastonmuutoksen ratkaisijana?
Tarve käyttäytymisen muuttamiselle ilmastokriisin ratkaisemiseksi on noussut yhä voimakkaammin keskusteluihin sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Kyselyissä jo yli puolet ihmisistä vastaa, että ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää elämäntapamuutoksia kaikilta. Käytännössä moni ei kuitenkaan ole valmis muuttamaan omaa käyttäytymistään.
Sukupuolistunut väkivalta näkyy koulumaailmassa
Lapset ja nuoret kokevat huolestuttavan paljon sukupuolistunutta väkivaltaa niin koulussa kuin myös arjessa sen ulkopuolella. Iso osa väkivallasta tapahtuu nykyään puhelimen tai internetin välityksellä. Tuore tutkimus on tuomassa ammattilaisille työkaluja ilmiön kitkemiseen. On olennaista, että eri ammattiryhmillä on jaettu ymmärrys siitä, että sukupuolistuneeseen väkivaltaan puuttuminen on tärkeää.