Käyttäytymistiede auttaa pandemian hallinnassa
Pitkittynyt pandemiaepidemia tarvitsee viranomaisilta uudenlaista ajattelua ja viestintää. Siksi mukaan suunnitteluun on kutsuttu myös käyttäytymistieteiden asiantuntijoita eli psykologeja. Maarit Lassander on yksi heistä, jotka tuovat päätöksentekoon ja politiikkaan ymmärrystä ihmismielen toiminnasta.
Uusinta tutkimustietoa varhaisesta kehityksestä
Turun yliopiston FinnBrain-kohorttitutkimuksen kehityspsykologinen osatutkimus järjesti seminaaripäivän Raskausaika ja varhainen vanhemmuus lapsen kehityksen perustana. Vierailevana luennoitsijana oli Vrije Universiteit Amsterdamin psykologian ja kasvatustieteen professori Anja Huizink.
Psykoterapian tuloksellisuustutkimukset ja mittaamisen haasteet
Meta-analyysit pyrkivät tarjoamaan kokoavia vastauksia psykoterapiatutkimuksen kuumiin kysymyksiin. Auttaako terapia? Jos se auttaa, miksi? Meta-analyysien tulokset ovat kuitenkin riippuvaisia yksittäisten tutkimusten laadusta. Tutkimusten puutteiden ja menetelmällisten valintojen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan paremmin tutkimuskentän tilaa.
Puhuvatko psykologit ja kasvatustieteilijät samaa kieltä?
Psykologia ja kasvatustiede ovat kiinnostuneet samoista kysymyksistä, mutta katsovat niitä hieman eri näkökulmista. Tutkijat Aino Saarinen ja Jenni Salminen sekä koulupsykologi Cecilia Forsman kertovat näkemyksensä alojen välisistä eroista ja yhtäläisyyksistä sekä monialaisen yhteistyön toimivuudesta niin tutkimushankkeissa kuin koulun arjessakin.
Lapsuuden käytösoireilu tulee yhteiskunnalle kalliiksi
Lapsuuden käytösoireilu on yhteydessä jopa nelinkertaisiin pitkänaikavälin kustannuksiin verrattuna käytösoireilemattomiin, kertoo meneillään oleva väitöstutkimus. Varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy on tärkeää.
Persoonallisuuden piirteet, tilanteet ja yksilön dynamiikka
Persoonallisuus mielletään usein kokoelmaksi suhteellisen pysyviä piirteitä. Persoonallisuuspsykologian kaksi klassikkokysymystä koskevat piirteiden lukumäärää, ja persoonallisuuden piirteiden tilannesidonnaisuutta. Uusimmat persoonallisuusteoriat pystyvät huomioimaan sekä persoonallisuuden piirteiden pysyvyyden että niissä tapahtuvat tilannesidonnaiset muutokset.
Älykäs voi olla vain yhdellä tavalla, mutta taitava monin eri tavoin
Älykkyyteen ja sen mittaamiseen liittyvät kysymykset ovat psykologian keskeisiä tutkimusalueita. Usein älykkyyttä koskevissa keskusteluissa nousee esille ajatus älykkyyden eri lajeista. Eittämättä on totta, että jotkut ihmiset ovat toisia parempia esimerkiksi laulamaan, tanssimaan tai kokkaamaan. Mitä älykkyys on ja miten se vaikuttaa menestymiseen ja taitojen oppimiseen?
Somen molemmat puolet
Sosiaalinen media on tullut merkittäväksi osaksi nuorten ja nuorten aikuisten elämää. Monet ovat huolissaan somen mahdollisista vaikutuksista mielenterveyteen. Tutkimustietoa tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan lisää. Psykologin vastaanotolla aihe puhututtaa myös.
Käyttäytymistiede ilmastonmuutoksen ratkaisijana?
Tarve käyttäytymisen muuttamiselle ilmastokriisin ratkaisemiseksi on noussut yhä voimakkaammin keskusteluihin sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Kyselyissä jo yli puolet ihmisistä vastaa, että ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää elämäntapamuutoksia kaikilta. Käytännössä moni ei kuitenkaan ole valmis muuttamaan omaa käyttäytymistään.
Sukupuolistunut väkivalta näkyy koulumaailmassa
Lapset ja nuoret kokevat huolestuttavan paljon sukupuolistunutta väkivaltaa niin koulussa kuin myös arjessa sen ulkopuolella. Iso osa väkivallasta tapahtuu nykyään puhelimen tai internetin välityksellä. Tuore tutkimus on tuomassa ammattilaisille työkaluja ilmiön kitkemiseen. On olennaista, että eri ammattiryhmillä on jaettu ymmärrys siitä, että sukupuolistuneeseen väkivaltaan puuttuminen on tärkeää.
Työuran perustukset luodaan jo lapsuudessa, mutta mukaan ehtii myöhemminkin
Panostus koulutukseen, kasvuympäristön asenneilmapiiri ja äidin kannustava asenne taloudelliseen itsenäisyyteen varhaislapsuudessa ovat yhteydessä työuraan ja työhyvinvointiin keski-iässä. Tutkimuksessa tulee esiin muun muassa se, että viivästyneesti työelämään siirtyneet ovat lähes yhtä hyvinvoivia kuin muut ryhmät.
Hoidollisen psykologityön haasteet ja voimavarat
Psykologi kohtaa työssään vääjäämättä kipeitä ja emotionaalisesti kuormittavia kokemuksia. Työn edellyttää itsessä heräävien kokemusten ja omien tunteiden hallintaa. Pahimmillaan suuri työkuorma voi johtaa työuupumukseen tai sijaistraumatisoitumiseen.