Luovuus ja mielenterveys
Populaarikulttuurissa vallitsee käsitys ”hulluista neroista”, joiden luovuus kumpuaa mielenterveyden ongelmista. Esimerkiksi säveltäjä Ludwig van Beethovenin on arveltu sairastaneen kaksisuuntaista mielialahäiriötä, ja matemaatikko John Nashin tiedetään sairastaneen skitsofreniaa. Miten ja miksi mielenterveys ja luovuus liittyvät yhteen? Onko kyseessä kuitenkin romantisoitu myytti? Entä voiko luovuus suojata mielenterveyttä?
Lukiolaisten uupumuksen monet kasvot
Enemmän myötätuntoa ja yhteisön tukea, vähemmän itseohjautuvuutta. Nämä ovat psykologian keinot vastata lukiolaisten kasvavaan uupumukseen. Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro ja opiskeluhuollon psykologi Virpi Seppälä kertovat, mitä lukiolaisille kuuluu tänään.
Työnohjauksen palapelistä ja prosesseista
Työnohjauksella on psykoterapian kentällä pitkät juuret. Sen on esitetty olevan keskeinen foorumi käytännön terapiataitojen oppimiselle. Työnohjauksen tavoitteet ovat moninaiset – ne kattavat sekä terapeutin ammatillisen kehityksen että työnohjauksessa käsiteltävän asiakkaan hyvinvoinnin varmistamisen. Se sisältää myös monimutkaisen kolmioasetelman asiakastapauksen, ohjattavan ja ohjaajan välillä. Nämä seikat tekevät työnohjauksesta haastavan tutkimuskohteen.
Positiivista psykologiaa, toksista positiivisuutta vai julmaa optimismia?
Positiivinen psykologia on ehtinyt parinkymmenen vuoden ikään. Kuinka suuntaus voi 2020-luvulla? Entä pitäisikö sen vaikutuksesta opetukseen ja kasvatukseen olla huolissaan?
Itsekontrollin merkitys ja periytyvyys
Suomalaisenkin sisun taustalla vaikuttanee yksilön kyky säädellä itseään ja kontrolloida omia impulssejaan. Itsekontrollin edellyttämät taidot kehittyvät nopeasti lapsuudessa, mutta yksilölliset erot ovat myös aikuisuudessa suuria. Mitä viimeaikainen tutkimus kertoo itsekontrollin korrelaateista ja perinnöllisistä ennustekijöistä?
Mielikuvia: Kuinka erilaiset käsitykset mielenterveysongelmista heijastuvat asiakastyöhön?
Sekä psykologeilla että heidän asiakkaillaan on omat käsityksensä mielenterveyshäiriöistä. Kuinka mielenterveysalan asiantuntijoiden ja niin sanottujen maallikoiden näkemykset eroavat toisistaan? Entä miten erilaiset käsitykset mielenterveyshäiriöistä vaikuttavat hoidon onnistumiseen?
Miten yksilön persoonallisuus ilmenee sosiaalisissa medioissa?
Suuri osa sosiaalisesta vuorovaikutuksesta tapahtuu sosiaalisissa medioissa, joihin on kertynyt mittavia määriä digitaalisia jalanjälkiämme. Onko asiassa mitään uutta, vai paljastammeko näin tietämättämmekin itsestämme liikaa? Tässä tiedereportterin jutussa tutustumme sosiaalista vuorovaikutusta, persoonallisuutta ja sosiaalista mediaa koskeviin tutkimuksiin.
Liikkumisesta tukea mielen hyvinvointiin
Liikunta on mielenterveystyössä potentiaali, jota kannattaisi hyödyntää paljon paremmin osana mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Koulupsykologeilla on tärkeä rooli liikkumisen edistämisessä koulu- ja oppilaitosyhteistyössä.
Tutkimuksia psykoterapeutiksi kouluttautumisesta ja kasvamisesta
Psykoterapiakoulutuksen tarkoituksena on tuottaa terapiatyön raudanlujia ammattilaisia. Edellytettävien taitojen kuvaaminen vaikeaa, sillä terapiatyössä tasapainoillaan tunteiden ja älyn, yksilön ja teorian, sekä inhimillisen vuorovaikutuksen kanssa. Jos terapiatyö muistuttaa sekä tiedettä että taidetta, miten psykoterapeutiksi kasvetaan ja kouluttaudutaan?
Mikä masennuksen mittaamisessa mättää?
Samat kyselylomakkeet ovat dominoineet masennustutkimusta jo vuosikymmeniä. Kyselyiden taustaoletuksille on kuitenkin usein vaikea löytää tukea tutkimuskirjallisuudesta. Tutkija Eiko Fried uskoo, että meidän on aika muuttaa tapaa, jolla masennusta tutkimuksissa arvioidaan.
Evoluutiopsykologisia näkökulmia
Evoluutioteoria avaa mielenkiintoisen perspektiivin ihmisen mieleen. Lähtökohtana on, että ihmisen lajityypilliset piirteet ovat ajan saatossa kehittyneet edistämään sekä elossapysymistä että lisääntymistä. Erilaiset evolutiiviset ratkaisut jäsentävät ja säätelevät muun muassa tunne-elämää, motivaatiota, sosiaalisia suhtautumistapoja ja kehitystä.
Rasismi elää mielenterveyden palveluissa
Mielenterveyspalveluihin sisältyy Suomessa usein rakenteellista rasismia, piilorasistisia tulkintoja ja syrjiviä toimintamalleja. Ei-valkoinen ihminen voi jäädä vaille tarvitsemaansa apua, kun mielenterveyden haasteiden tulkitaan johtuvan kotoutumattomuudesta, maahanmuuttajuudesta tai kulttuurieroista. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuuli Kurjen mukaan ihmisen oma tulkinta tilanteestaan saatetaan sivuuttaa huomaamatta ja hyvää tarkoittaen.