Liikkumisesta tukea mielen hyvinvointiin
Liikunta on mielenterveystyössä potentiaali, jota kannattaisi hyödyntää paljon paremmin osana mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Koulupsykologeilla on tärkeä rooli liikkumisen edistämisessä koulu- ja oppilaitosyhteistyössä.
Tutkimuksia psykoterapeutiksi kouluttautumisesta ja kasvamisesta
Psykoterapiakoulutuksen tarkoituksena on tuottaa terapiatyön raudanlujia ammattilaisia. Edellytettävien taitojen kuvaaminen vaikeaa, sillä terapiatyössä tasapainoillaan tunteiden ja älyn, yksilön ja teorian, sekä inhimillisen vuorovaikutuksen kanssa. Jos terapiatyö muistuttaa sekä tiedettä että taidetta, miten psykoterapeutiksi kasvetaan ja kouluttaudutaan?
Mikä masennuksen mittaamisessa mättää?
Samat kyselylomakkeet ovat dominoineet masennustutkimusta jo vuosikymmeniä. Kyselyiden taustaoletuksille on kuitenkin usein vaikea löytää tukea tutkimuskirjallisuudesta. Tutkija Eiko Fried uskoo, että meidän on aika muuttaa tapaa, jolla masennusta tutkimuksissa arvioidaan.
Evoluutiopsykologisia näkökulmia
Evoluutioteoria avaa mielenkiintoisen perspektiivin ihmisen mieleen. Lähtökohtana on, että ihmisen lajityypilliset piirteet ovat ajan saatossa kehittyneet edistämään sekä elossapysymistä että lisääntymistä. Erilaiset evolutiiviset ratkaisut jäsentävät ja säätelevät muun muassa tunne-elämää, motivaatiota, sosiaalisia suhtautumistapoja ja kehitystä.
Rasismi elää mielenterveyden palveluissa
Mielenterveyspalveluihin sisältyy Suomessa usein rakenteellista rasismia, piilorasistisia tulkintoja ja syrjiviä toimintamalleja. Ei-valkoinen ihminen voi jäädä vaille tarvitsemaansa apua, kun mielenterveyden haasteiden tulkitaan johtuvan kotoutumattomuudesta, maahanmuuttajuudesta tai kulttuurieroista. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuuli Kurjen mukaan ihmisen oma tulkinta tilanteestaan saatetaan sivuuttaa huomaamatta ja hyvää tarkoittaen.
Työn kuormittavuus ja työuupumus
Parhaimmillaan työelämä voi tarjota myönteisiä kokemuksia, yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä mahdollisuuden toteuttaa itseään. Liian kuormittava työ on kuitenkin haitallista yksilön hyvinvoinnille. Tyypillinen psyykkinen seuraus on työuupumus. Se tarkoittaa syvää väsymystilaa, johon liittyy usein kyynistyneisyys ja alentunut ammatillinen itsetunto. Vaikka ilmiö on periaatteessa yksinkertainen, siinä kietoutuvat yhteen monitahoiset työhön ja yksilöön liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat toisiinsa monimutkaisilla tavoilla.
Käyttäytymistiede auttaa pandemian hallinnassa
Pitkittynyt pandemiaepidemia tarvitsee viranomaisilta uudenlaista ajattelua ja viestintää. Siksi mukaan suunnitteluun on kutsuttu myös käyttäytymistieteiden asiantuntijoita eli psykologeja. Maarit Lassander on yksi heistä, jotka tuovat päätöksentekoon ja politiikkaan ymmärrystä ihmismielen toiminnasta.
Uusinta tutkimustietoa varhaisesta kehityksestä
Turun yliopiston FinnBrain-kohorttitutkimuksen kehityspsykologinen osatutkimus järjesti seminaaripäivän Raskausaika ja varhainen vanhemmuus lapsen kehityksen perustana. Vierailevana luennoitsijana oli Vrije Universiteit Amsterdamin psykologian ja kasvatustieteen professori Anja Huizink.
Psykoterapian tuloksellisuustutkimukset ja mittaamisen haasteet
Meta-analyysit pyrkivät tarjoamaan kokoavia vastauksia psykoterapiatutkimuksen kuumiin kysymyksiin. Auttaako terapia? Jos se auttaa, miksi? Meta-analyysien tulokset ovat kuitenkin riippuvaisia yksittäisten tutkimusten laadusta. Tutkimusten puutteiden ja menetelmällisten valintojen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan paremmin tutkimuskentän tilaa.
Puhuvatko psykologit ja kasvatustieteilijät samaa kieltä?
Psykologia ja kasvatustiede ovat kiinnostuneet samoista kysymyksistä, mutta katsovat niitä hieman eri näkökulmista. Tutkijat Aino Saarinen ja Jenni Salminen sekä koulupsykologi Cecilia Forsman kertovat näkemyksensä alojen välisistä eroista ja yhtäläisyyksistä sekä monialaisen yhteistyön toimivuudesta niin tutkimushankkeissa kuin koulun arjessakin.
Lapsuuden käytösoireilu tulee yhteiskunnalle kalliiksi
Lapsuuden käytösoireilu on yhteydessä jopa nelinkertaisiin pitkänaikavälin kustannuksiin verrattuna käytösoireilemattomiin, kertoo meneillään oleva väitöstutkimus. Varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy on tärkeää.
Persoonallisuuden piirteet, tilanteet ja yksilön dynamiikka
Persoonallisuus mielletään usein kokoelmaksi suhteellisen pysyviä piirteitä. Persoonallisuuspsykologian kaksi klassikkokysymystä koskevat piirteiden lukumäärää, ja persoonallisuuden piirteiden tilannesidonnaisuutta. Uusimmat persoonallisuusteoriat pystyvät huomioimaan sekä persoonallisuuden piirteiden pysyvyyden että niissä tapahtuvat tilannesidonnaiset muutokset.