Mittatikku psykologien ammattietiikalle
Turun yliopiston tutkijat ovat suunnitelleet kyselymittarin psykologien ammattieettisen osaamisen arviointiin. Tulevaisuudessa kysely voi auttaa kehittämään psykologian opetusta ja tarjota psykologeille apuvälineen työelämän eettisten kysymysten pohtimiseen.
Lapsuudenaikaiset haitalliset kokemukset: seuraamukset ja mekanismit
Lapsuusajan haitalliset kokemukset, kuten kaltoinkohtelu ja heitteillejättö, ovat tunnettuja mielenterveyden riskitekijöitä. Tutkimus on kulkenut pitkän matkan ensimmäisistä aihepiiriä koskevista tutkimuksista. Viimeaikainen tutkimus on pyrkinyt vastaamaan miten ja miksi haitalliset kokemukset vaikuttavat niin vahvasti mielenterveyden kehitykseen.
Kognitiivisen psykologian tutkijat koolla Portossa
Tutkijat eri puolilta Eurooppaa ja maailmaa kokoontuivat syyskuun alussa kognitiivisen psykologian konferenssiin Portugaliin. Muistin toiminnassa, kielessä ja toiminnanohjauksessa riittää edelleen ihmeteltävää. Välillä tutkijoita hämmentävät myös heidän omat tutkimusvälineensä.
Tekoäly ja psykologia – vallankumouksellinen liitto?
Tekoäly on vallankumouksellinen voima, joka on jo muuttanut monia aloja. Nyt se on valmis tekemään merkittäviä läpimurtoja psykologian kentällä. Tekoäly ei poista tarvetta inhimilliselle läsnäololle ja empatialle, mutta se voi vapauttaa psykologin resursseja. Miten tekoälyn käyttöönotto vaikuttaa psykologien koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen ja mitä tulevaisuuden psykologiset tekoälyavusteiset menetelmät voisivat olla?
Yksiulotteinen ihminen: Mielenterveysoireiden maastoa kartoittamassa
Viime aikoina on tehty paljon tutkimusta mielenterveysoireiden välisistä yhteyksistä. Miten tutkimusten tuloksia tulisi tulkita ja onko niillä jotain annettavaa asiakastyölle?
Psykologian kulttuurivinouma ja mittaamisen universaalius
Psykologian ylevänä tavoitteena on selittää ihmisen käyttäytymistä ja sen taustalla vaikuttavia älyllisiä, sosiaalisia ja emotionaalisia toimintoja. Tieteenala on kuitenkin jättänyt kulttuurillisen kattavuuden yllättävänkin vähälle huomiolle. Missä määrin tämä vaikuttaa ja heikentää psykologisten tutkimustulosten yleistettävyyttä? Entä mitä merkitystä tällä on mittaamiselle ja monikulttuurilliselle testaamiselle?
Luovuus ja mielenterveys
Populaarikulttuurissa vallitsee käsitys ”hulluista neroista”, joiden luovuus kumpuaa mielenterveyden ongelmista. Esimerkiksi säveltäjä Ludwig van Beethovenin on arveltu sairastaneen kaksisuuntaista mielialahäiriötä, ja matemaatikko John Nashin tiedetään sairastaneen skitsofreniaa. Miten ja miksi mielenterveys ja luovuus liittyvät yhteen? Onko kyseessä kuitenkin romantisoitu myytti? Entä voiko luovuus suojata mielenterveyttä?
Lukiolaisten uupumuksen monet kasvot
Enemmän myötätuntoa ja yhteisön tukea, vähemmän itseohjautuvuutta. Nämä ovat psykologian keinot vastata lukiolaisten kasvavaan uupumukseen. Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro ja opiskeluhuollon psykologi Virpi Seppälä kertovat, mitä lukiolaisille kuuluu tänään.
Työnohjauksen palapelistä ja prosesseista
Työnohjauksella on psykoterapian kentällä pitkät juuret. Sen on esitetty olevan keskeinen foorumi käytännön terapiataitojen oppimiselle. Työnohjauksen tavoitteet ovat moninaiset – ne kattavat sekä terapeutin ammatillisen kehityksen että työnohjauksessa käsiteltävän asiakkaan hyvinvoinnin varmistamisen. Se sisältää myös monimutkaisen kolmioasetelman asiakastapauksen, ohjattavan ja ohjaajan välillä. Nämä seikat tekevät työnohjauksesta haastavan tutkimuskohteen.
Positiivista psykologiaa, toksista positiivisuutta vai julmaa optimismia?
Positiivinen psykologia on ehtinyt parinkymmenen vuoden ikään. Kuinka suuntaus voi 2020-luvulla? Entä pitäisikö sen vaikutuksesta opetukseen ja kasvatukseen olla huolissaan?
Itsekontrollin merkitys ja periytyvyys
Suomalaisenkin sisun taustalla vaikuttanee yksilön kyky säädellä itseään ja kontrolloida omia impulssejaan. Itsekontrollin edellyttämät taidot kehittyvät nopeasti lapsuudessa, mutta yksilölliset erot ovat myös aikuisuudessa suuria. Mitä viimeaikainen tutkimus kertoo itsekontrollin korrelaateista ja perinnöllisistä ennustekijöistä?
Mielikuvia: Kuinka erilaiset käsitykset mielenterveysongelmista heijastuvat asiakastyöhön?
Sekä psykologeilla että heidän asiakkaillaan on omat käsityksensä mielenterveyshäiriöistä. Kuinka mielenterveysalan asiantuntijoiden ja niin sanottujen maallikoiden näkemykset eroavat toisistaan? Entä miten erilaiset käsitykset mielenterveyshäiriöistä vaikuttavat hoidon onnistumiseen?