Taide yhteisenä voimavaranamme
Taide muuttaa ja korjaa tapaamme nähdä maailmaa. Miksemme siis tunnustaisi sen arvoa mielenterveytemme ja hyvinvointimme tukijana?
Missä on psykologin paikka?
Harjoittelun ensimmäinen viikko on pudottanut maanpinnalle. Luulin, että psykologit ovat työyhteisöissään moniammatillisen tiimin tärkeitä jäseniä – mutta todellisuus ei täysin vastannutkaan mielikuvaa. Mitä on se psykologin työ, jonka voi hoitaa vain psykologi, ei joku muu ammattilainen? kysyy Psykologiliiton hallituksen jäsen Laura-Kaisa Karjalainen kolumnissaan.
Hiihdän kanssa muinaisen hirven
Jos kuutiot putoilevat lattialle, selkä jumittaa tai työmuistin kapasiteetti raskaan työviikon päätteeksi on kaksi yksikköä, suosittelen hiihtoa, kirjoittaa psykologi Atte Varis Mielen päällä -kolumnissaan.
Kuka kuuntelisi?
”En tiennyt mistä olisin saanut apua. Enkä uskaltanut sitä pyytää. Odotin vain et joku huomaisi minut”, kirjoittaa nuori. Onko meillä uudistusten ja hankkeiden pyörityksessä kouluissa enää aikuisia, joilla on aikaa pysähtyä kuuntelemaan? kysyy MLL:n pääsihteeri Milla Kalliomaa.
Uskotko karttaa vai maastoa?
On vaikeaa päästää irti kartasta, jonka avulla olemme joskus löytäneet jotain, ja on vaikeaa löytää sitä mitä emme osaa etsiä.
Ohjauksella menee hyvin – vai meneekö?
Jatkuva oppiminen ja sen myötä elinikäisen ohjauksen tarve ovat viime vuosina olleet kovasti esillä. TE-palvelujen valtakunnallinen uraohjaus on viiden psykologin yksikkö, joka tarjoaa ohjauspalveluja puhelimen ja videon välityksellä kaikkialle Suomeen ja ylitse rajojenkin.
Vaakakupissa psykologiopiskelijoiden asiantuntijuus ja opetusjärjestelyt – Mikä opintojamme ohjaa?
Psykologiopiskelijana seuraan huolestuneena opetuskäytänteiden digitalisoitumista ja lähiopetuksen ajoittaista vähäisyyttä. Parhaimmillaan uudet opetusmuodot laajentavat oppimismahdollisuuksia, mutta ne voivat myös vaarantaa ammattitaidon.
Psykologit ajanhallinnan mestareita?
Onko velvollisuuksien siirtämisessä viime tippaan kysymys ihan perinteisestä aikaansaamattomuudesta? Vaiko kenties toiveesta unohtaa ikävät ja varsinkin tylsät tehtävät edes hetkeksi pois mielestä? Vaikka ainakin meidän psykologien tiedossa on, että tällaisella toimintakaavalla ajaa itsensä vain entistä suurempaan ahdinkoon?
Joko se tulevaisuus taas vietiin?
Viimeistään koronavuosien mittaan Suomessa herättiin kantamaan huolta nuorten hyvinvoinnista. Kun koronapandemian alkaessa huolena oli ikäihmisten henkinen kriisinkestävyys, sittemmin havaittiin, että kovimpia iskuja olivatkin ottaneet nuoret ja nuoret aikuiset.
Studygrameista voimaa hakumatkalle
Kiinnostus psykologiaa kohtaan heräsi meillä kummallakin jo melko varhain. Psykologia tuntui aiheena mielenkiintoiselta ja halusimme kumpikin tulevaisuudessa jollain tapaa päästä auttamaan ihmisiä. Paremmin hakuprosessiin perehtyessämme kuitenkin huomasimme, että opiskelemaan pääseminen ei tulisi olemaan helppoa. Suuri hakijamäärä ja pieni sisäänpääsyprosentti eivät näyttäneet hakijan silmissä lupaavilta.
Tarinankerronnan etiikkaa
Ei ole yhdentekevää, millaisen kertomuksen kärsimyksestään oppii rakentamaan.
Mikä kuitenkin muuttuu työnantajan vaihtuessa?
Vuosi sitten listasin asioita, jotka työnantajan tulisi ottaa huomioon hyvinvointialueelle siirryttäessä. Olen valitettavasti oppinut kantapään kautta, että vastaukseen ”Kyllä asiat sitten järjestyvät” ei aina kannata tyytyä.