Mielenterveys on edelleen tabu EU:ssa
Vihreiden europarlamentaarikko Alviina Alametsän kausi lähenee loppuaan. Mielenterveyden puolestapuhujana tunnetun Alametsän mukaan Euroopassa vallitsevaan mielenterveyskriisin ehkäisemiseen ei suhtauduta riittävällä vakavuudella EU-tasolla.
”Johtavien psykologien verkostoitumista hyvinvointialueiden välillä tuettava”
Kuten monella hyvinvointialueella, myös Kymenlaaksossa psykologien rekrytointi on paikoin vaikeaa. Rekrytointia edistetään muun muassa aktiivisella markkinoinnilla, harjoittelijoiden ottamisella sekä mahdollisuudella hybridi- ja etätyöhön sekä osa-aikatyöhön. Psykologiliitolta Kymenlaaksossa toivotaan tukea johtavien psykologien verkostoitumiseen, jotta parhaat käytännöt saadaan käyttöön kaikkialla.
Mentorointi vahvistaa psykologiutta
Mentoroinnin avulla rakennetaan psykologin ammatillista identiteettiä. Mentorointi on yhtä tärkeää niin uran alkuvaiheissa kuin työvuosien edetessä. Ammatillisen kehityksen lisäksi mentorointi vaikuttaa työhyvinvointiin. Se voi olla myös keino, jolla houkutella psykologeja hyvinvointialueille.
Psykologien arvo pitäisi tunnistaa paremmin
Hyvinvointialueet toimivat jo toista vuotta, mutta psykologien rooli kuviossa kaipaa yhä kirkastamista. Psykologien laajan osaamisen arvo tulisi tunnistaa hoidon ja arvioinnin lisäksi myös kehittämistehtävissä. Positiivista kehitystä näkyy kuitenkin psykologien palkoissa, mikä on yksi veto- ja pitovoimatekijä hyvinvointialueilla.
Pienituloisista opiskelijoista loppuun palaneiksi – kun lupaukset rikotaan
Jo vuosia on ollut tapetilla, että opiskelijat ovat yhteiskunnassa haavoittuvassa asemassa. Opiskelijoiden taloudellinen tilanne on heikko ja opiskelijat ovat Suomessa pääosin köyhyysrajan alapuolella. Monet tekevät töitä opintojen ohella, ja korkeakouluopiskelijoilla on keskimäärin enemmän mielenterveyden haasteita kuin muulla aikuisväestöllä.
Eri puolilla maata suuria eroja psykologipalveluiden saatavuudessa
Psykologiliitto lähetti hyvinvointialueille kyselyn psykologipalveluiden järjestämisestä. Uusi juttusarja Miten menee, hyvinvointialue? käsittelee yhtä hyvinvointialuetta kerrallaan. Mikä toimii, mikä ei? Sarjan ensimmäisessä osassa keskitytään eroihin ja yhtäläisyyksiin eri hyvinvointialueiden välillä.
Lukutaidon sanansaattaja
Emeritusprofessori Heikki Lyytisellä on iso tavoite: hän haluaa opettaa kaikki maailman lapset lukemaan. Nykyinen lukutaidon opetustapa ei tähän riitä, Lyytinen uskoo.
Masters of Puppets – Miten meitä manipuloidaan
TUNNISTA MANIPULOINTI JA LÖYDÄ OMAT RAJASI. NINA LYYTINEN JA SATU PIHLAJA. ATENA 2024.
Katsaus Suomen suurimpaan Wappuun
Tampereen opiskelijamaailmassa vappu voi olla vaikka tassuterapiaa tai pikadeittailua uusien ystävien tapaamiseksi. Pitkän lukuvuoden jälkeen korostuvat poikkitieteellinen yhteisöllisyys ja hauskanpito, kertovat Tampereen yliopiston psykologian opiskelijoiden ainejärjestö Cortex ry:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.
Itsearvioinnin harhoista: Onko realismi aina hyvästä?
Metakognitiiviset taidot viittaavat kykyyn ymmärtää ja monitoroida omia ajatteluprosesseja. Realistisia itseen liittyviä uskomuksia pidetään tärkeinä muun muassa henkilökohtaisen kasvun ja oppimisen näkökulmista. Miten tarkasti ihmiset havainnoivat omia taitojaan? Onko realismi aina hyvästä?
Mitä psykologia tietää oppimisesta?
Huonontuneet Pisa-tulokset, itseohjautuvuus ja avokonttorikoulujen ongelmat nousivat otsikoihin loppuvuonna. Moni kaipasi paluuta vanhoihin opetusmetodeihin. Ongelmattomia eivät nekään kuitenkaan aina ole. Usein opettamiseen on liittynyt esimerkiksi häpäisemistä, joka voi blokata lähimuistin. Auttaisiko, jos opettamisessa osattaisiin paremmin huomioida sitä, mitä psykologiassa tiedetään oppimisesta?
Tuki auttaa laaja-alaisissa oppimisvaikeuksissa
Eri tutkimusten perusteella on arvioitu, että noin kymmenellä prosentilla ihmisistä on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Niitä esiintyy usein esimerkiksi ihmisillä, joiden älykkyystaso sijoittuu välille 70–85.