Kiillotanko kilpeäni?
Jo jonkun aikaa on ollut tapana tukea hyviä asioita Facebook-profiilissa, Twitterissä tai sähköpostin jälkilöpinöissä. Tiedättehän: ei olla rasisteja, ei olla homofoobisia, ei hyväksytä terrorismia, ei olla sovinisteja tai seksistejä: no ei tietenkään olla! Sellainen olisi tyhmää, epäinhimillistä ja ainakin osin myös laitonta.
Tietääkö hallituksen vasen käsi, mitä oikea tekee?
Samalla, kun halutaan vahvistaa koulupolkua ja mielenterveyden huomioimista työelämässä, tuotetaan aivan toisensuuntaisia lakiesityksiä.
Mistä on tulevaisuuden psykologien työhyvinvointi tehty?
Aivan erityinen vuosi
Eskarivuosi on tiivis pyrähdys elämässä. Kuusivuotias on merkittävässä nivelvaiheessa suuntaamassa varhaiskasvatuksesta kohti koulumaailmaa. Hän on yhtä aikaa pieni ja iso. Tämän tärkeän vuoden aikana koulupsykologin työn tavoitteena on esiopetukseen osallistuvien lasten oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen.
Kuka auttaisi harkkahakijaa?
Psykologian opiskelijat suhtautuvat hyvin innokkaasti mahdollisuuksiin päästä harjoittelemaan tulevaisuuden työelämän taitoja käytännössä. Varsinaiset psykologian pääaineopinnot tarjoavat tähän joitain tilaisuuksia, mutta tulevalle psykologille kaikista tärkein käytännön oppimahdollisuus on varsinainen viiden kuukauden psykologiharjoittelu.
Psykologiliitto vaikuttaa päätöksentekoon entistäkin vankemmin
Psykologiliiton liittovaltuuston sääntömääräinen syyskokous järjestettiin 14.11.2020. Valtuusto vahvisti toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2021. Liittovaltuusto myös asetti uuden vaalitoimikunnan ja päätti jäsenmaksuista.
Psykologin työhyvinvointi on monen tekijän summa
Auttamistyö muodostaa riskin uupumiselle, mutta samalla ammattitaito voi suojata siltä. Työhyvinvointiin vaikuttavat myös työn organisoimisen tavat alkaen johtamisesta.
Strategia johtotähtenä kohti tulevaa
Viisauden lähteillä
VIISAUS – KÄYTTÄJÄN OPAS. Jenni Spännäri & Eeva K. Kallio. Tuuma-kustannus 2020, 245 s.
Eteen, taakse, pyörähdys? Psykologian edistystä arvioimassa
Aika ajoin nousee kysymys, ratkommeko yhä tehokkaammin yksilön ja yhteiskunnan pulmia? Vai pyörimmekö vuosikymmenestä toiseen samojen ongelmien äärellä?
Kokonaisvaltainen kuntoutus auttaa tehokkaasti aivovammapotilaita
Kokonaisvaltainen, neuropsykologisesti painottunut kuntoutus parantaa aivovammapotilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua, kertoo tuore väitöstutkimus. Hoidossa keskeistä on räätälöidä se yksilölle sopivaksi.
