Psykologiliiton tärkeimpiä jäsenetuja on kattava neuvontapalvelu. Olemme koonneet avuksesi verkon jäsensivuille kattavan tietopaketin. Jos apu ei löydy sieltä, jäsenenä saat myös henkilökohtaista neuvontaa.

Psykologiliiton liittovaltuuston sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin etäyhteyksin 22.5.2021.

Korona ja sote-uudistus tekevät kesäkuun kuntavaaleista hyvin erityiset. Mielenterveyteen panostaminen on tässä tilanteessa entistäkin tärkeämpää – sekä kuntien tehtävä nyt ja tulevaisuudessa.

Työhyvinvoinnista puhutaan enemmän kuin koskaan, ja toisaalta työkyvyttömyyseläkkeet ovat nousussa. Anne Mäkikangas haluaa uutena Työelämän tutkimuskeskuksen johtajana peräänkuuluttaa työpaikkojen psykososiaalista turvallisuusilmapiiriä.

Opintopsykologin työ painottuu opiskelukyvyn tukemiseen sekä ennaltaehkäisevään työhön. Turun yliopiston opintopsykologin Tiina Tuomisen mukaan vastaanottomäärät lisääntyvät koko ajan. Opiskelijoilla on nykyään monenlaisia ongelmia.

Ilona Hallikainen haluaa muistuttaa, että ikääntyneet ihmiset ovat laaja ja heterogeeninen joukko.

Tarve käyttäytymisen muuttamiselle ilmastokriisin ratkaisemiseksi on noussut yhä voimakkaammin keskusteluihin sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Kyselyissä jo yli puolet ihmisistä vastaa, että ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää elämäntapamuutoksia kaikilta. Käytännössä moni ei kuitenkaan ole valmis muuttamaan omaa käyttäytymistään.

Lapset ja nuoret kokevat huolestuttavan paljon sukupuolistunutta väkivaltaa niin koulussa kuin myös arjessa sen ulkopuolella. Iso osa väkivallasta tapahtuu nykyään puhelimen tai internetin välityksellä.  Tuore tutkimus on tuomassa ammattilaisille työkaluja ilmiön kitkemiseen. On olennaista, että eri ammattiryhmillä on jaettu ymmärrys siitä, että sukupuolistuneeseen väkivaltaan puuttuminen on tärkeää.

Panostus koulutukseen, kasvuympäristön asenneilmapiiri ja äidin kannustava asenne taloudelliseen itsenäisyyteen varhaislapsuudessa ovat yhteydessä työuraan ja työhyvinvointiin keski-iässä. Tutkimuksessa tulee esiin muun muassa se, että viivästyneesti työelämään siirtyneet ovat lähes yhtä hyvinvoivia kuin muut ryhmät.

Psykoterapiayrittäjillä on erikoinen ongelma: asiakkaita tulisi ovista ikkunoista, mutta kaikkia ei millään ehdi auttaa. Tilanne johtuu julkisen terveydenhuollon valuviasta, mutta psykologiyrittäjä on yhtä kaikki pulassa ja kärsii eettisestä taakasta, kun ei voi tarjota apuaan kaikille. Yksinyrittäjällä ei useinkaan ole puskuria, vastaanottovirkailijaa tai keskitettyä ajanvarausta, jonka kautta kyselijät ohjautuisivat. Voiko perinteinen yksinyrittäjyys enää edes jatkua entisenlaisena?

Asiakkaani lähestyvät minua kokonaisvaltaisine elämäänsä koskevine ongelmineen ovatpa he sitten ensimmäistä ammatinvalintaansa tekeviä koulunsa päättäviä tai jo pitkän työuran tehneitä syystä tai toisesta ammattia vaihtavia tai työstään luopumista harkitsevia. Enemmän kuin koulutuksista, töistä ja ammateista puhutaan heidän elämästään kokonaisuutena terveydellisiä seikkoja unohtamatta.

Koronapandemia on verottanut osansa joka alalla. Urheilussa tämä näkyy niin taloudellisina, sosiaalisina kuin psyykkisinäkin vaikeuksina.

SAA JÄNNITTÄÄ – JÄNNITTÄMINEN VOIMAVARANA. Minna Martin, Kirjapaja 2021 (uudistettu painos)

ITSETUNTEMUKSESTA APUA TYÖHYVINVOINTIIN. Marjo Pennonen, Duodecim 2021, 189 s.

KUUNTELIJAN KÄSIKIRJA. Raili Gothóni, 208 s. PS-kustannus 2020