Psykologityö ikääntyneiden
parissa ei ole lisääntynyt

Ikäihmiset saavat huomattavan vähän psykologien palveluita, selviää Psykologiliiton kyselystä. Kuitenkin psykologien asiantuntemuksella olisi tärkeä rooli ikäihmisten hyvinvoinnin tukemisessa ja palveluiden suunnittelussa.

Suomen Psykologiliiton liittovaltuusto on valinnut liiton uudeksi puheenjohtajaksi vuosille 2022–2023 Jari Lipsasen. Hän on toiminut liiton varapuheenjohtajana useita vuosia ja hoitanut puheenjohtajan tehtäviä kesäkuusta lähtien. Psykologiliiton varapuheenjohtajana tulevalla kaksivuotiskaudella toimii Erja Kivineva.

Psykologiliiton tärkeimpiä tehtäviä on jäsenten palkkaedunvalvonta. Psykologien palkkaus määräytyy hyvin eri tavoin eri työmarkkinasektoreilla, ja siksi myös vaikuttamiskeinot vaihtelevat tilanteen mukaan. Palkkaedunvalvontaa hoidetaan pitkälti myös yhteistyössä muiden akavalaisten kanssa. Myös jokaisen jäsenen omalla toiminnalla on merkitystä.

Mikä motivoi johtajia johtamaan? Entä miten työn uudet vaatimukset vaikuttavat työhyvinvointiin? Taru Feldt tutkii työhyvinvoinnin psykologiaa.

Moni ei tajua, että palkka on aina neuvottelukysymys, myös julkisella sektorilla. Kunta-alan psykologien palkat eivät ole enää vuoden 2008 jälkeen määräytyneet alan yleissopimuksen perusteella. Nykyään alan palkat perustuvat paikallisiin, työn vaativuuteen nojaaviin sopimuksiin – ja henkilön omaan palkkapyyntöön.

Ekopsykologi, psykoterapeutti Kirsi Salonen on todennut luonnon hoitavan voiman sekä psykoterapiatyössä että tutkimuksessa.

Meta-analyysit pyrkivät tarjoamaan kokoavia vastauksia psykoterapiatutkimuksen kuumiin kysymyksiin. Auttaako terapia? Jos se auttaa, miksi? Meta-analyysien tulokset ovat kuitenkin riippuvaisia yksittäisten tutkimusten laadusta. Tutkimusten puutteiden ja menetelmällisten valintojen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan paremmin tutkimuskentän tilaa.

Psykologia ja kasvatustiede ovat kiinnostuneet samoista kysymyksistä, mutta katsovat niitä hieman eri näkökulmista. Tutkijat Aino Saarinen ja Jenni Salminen sekä koulupsykologi Cecilia Forsman kertovat näkemyksensä alojen välisistä eroista ja yhtäläisyyksistä sekä monialaisen yhteistyön toimivuudesta niin tutkimushankkeissa kuin koulun arjessakin.

  Lapsuuden käytösoireilu on yhteydessä jopa nelinkertaisiin pitkänaikavälin kustannuksiin verrattuna käytösoireilemattomiin, kertoo meneillään oleva väitöstutkimus. Varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy on tärkeää.

Kylläpäs alkoi ärsyttää koko toimintakulttuuri. Sehän on vähän kuin itsetunto. Kaikki siitä puhuvat, mutta kuinka moni osaa oikeasti selittää, mistä on kyse?

Nainen purskahtaa itkuun parisuhdeterapiassa kertoessaan arjesta, parisuhteen ongelmista ja siitä, ettei kestä enää. Asioista, joista hän on yrittänyt kertoa puolisolleen lähes päivittäin saamatta tämän huomiota. Terapiasta lähdettyä puoliso toteaa, että ”tehostit sit sanomaasi oikein itkulla”. Tehostit?

Kukaan ei opeta meille, miten tunteita kuvaillaan jokapäiväisessä kielenkäytössä, vaikka se olisi tärkein asia osata työelämässä. Miten voimme valmistuessamme auttaa suomenkielisiä, jos emme ymmärrä heidän tapaansa kuvailla tunnetilaansa? kirjoittaa Åbo Akademin psykologian opiskelija Emilia Lundsten.

JUTELLAANKO: MITEN PUHUA LAPSEN KANSSA VAIKEISTA ASIOISTA. Aino Juusola, Kirjapaja 2021.

PSYKOLOGINEN PALAUTUMINEN. Anniina Virtanen, Tuuma-kustannus 2021.

NOIDANKEHÄSTÄ POIS – VOIKO KOULUKIUSAAMISEN KIERTEEN KATKAISTA. Virpi Pöyhönen, Tammi 2021.