Työnä nuorten hyvinvoinnin edistäminen – välineenä IPC

Liittojen neuvottelemilla työ- ja virkaehtosopimuksilla on keskeinen rooli siinä, onko meillä varaa, aikaa ja energiaa perheelle, ystäville, harrastuksille tai työn ulkopuoliselle elämälle ylipäätään. Ilman ammattiliittojen jäseniä työ- ja virkaehtosopimuksia ei olisi olemassa.

Kun Liisa Häkli aikoinaan haki ammatinvalintapsykologilta apua uravalintaan, sai hän neuvon ruveta poliitikoksi, koska nuorella naisella oli selvästi halu vaikuttaa.

Ylen Perjantai-ohjelmassa käsiteltiin väkivaltaa laajasti. Ohjelman tavoite oli hyvä, mutta samalla se tuli paljastaneeksi ongelmia, joita vaikeat ja monitahoiset asiakokonaisuudet mediassa usein kohtaavat. Moni psykologi ei voi allekirjoittaa tapaa, jolla asianosaisten haasteita ohjelmassa käsiteltiin. Toisaalta psykologi voi olla julkisuudessakin juuri se asiantuntijataho, joka muistuttaa, etteivät kaikki ongelmat ratkea nopeasti ja helposti, mutta toivoa on aina.

IPC ei ole yleispätevä patenttiratkaisu, vaan yksi uusi väline nuorten pahoinvoinnin ehkäisyyn ja lievittämiseen. Tätä korostaa psykologi Viivi Kaivolainen, joka edistää nyt työkseen IPC:n leviämistä – tulevaisuudessa koko Suomeen.

Psykologit voivat asiantuntemuksellaan edistää turvallisuutta yhteiskunnassa monella tavalla. Psykologeilla on myös paljon asiantuntemusta siitä, mitkä asiat yhteiskunnassa lisäävät turvallisuudentunnetta ja miten uhkien kanssa voidaan elää. Turvallisuus on alati ajankohtainen aihe myös psykologeille itselleen, joista monet kokevat fyysistä uhkaa työssään.

Psykologien osaamista pitäisi olla paljon enemmän edustettuna yhteiskunnassa monessa paikassa.

Riitely on inhimillinen osa vuorovaikutusta parisuhteessa. Riitely voi auttaa joskus esimerkiksi asettamaan henkilökohtaisia rajoja ja nostamaan keskusteltavaksi tärkeitä asioita. Vanhempien (tai muiden perheen aikuisten) väliset riidat voivat kuitenkin heikentää lapsen turvallisuuden kokemusta. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia lapsen mielenterveyteen ja psykologiseen kehitykseen.

Tanssi- ja liiketerapia (TLT) on vuorovaikutukseen perustuva terapian muoto. TLT:n avulla kehitetään potilaan tietoisuutta omasta kehollisesta kokemuksestaan ja sen keskeiset vaikuttimet masennuksen hoidossa ovat stressireaktion säätely, turvallisuuden tunne, vuorovaikutus ja dialogi.

Mindfulness-nettikurssi vähentää toisen asteen opiskelijoiden ahdistuneisuutta ja lisää onnellisuutta, kertoo tuore väitöstutkimus.

“Toimi siten, että käytät ihmisyyttä, on se sitten omassasi tai jonkun toisen persoonassa, aina samaan aikaan päämääränä, ei koskaan pelkästään välineenä” – Immanuel Kant

en olisi halunnut kirjoittaa sinulle, mutta mittani on kerta kaikkiaan täysi. Lähestyn ihan vaan vähemmän mukavalla asialla ja kaverini puolesta tässä rustailen. Erittäin hyvin tuntemani ihminen on ahkera ja yritteliäs naisoletettu; sellainen ihannesuomalainen, josta puhutaan kauniita sanoja kerran vuodessa ja tietysti myös hautajaisissa. Olette kuitenkin antaneet hänelle aivan tolkuttomasti liikaa töitä.

Kulunut vuosi on koetellut monen turvallisuuden tunnetta. Koronapandemia on aiheuttanut huolta niin omasta kuin läheisten terveydestä, ja elämää rajoittavat toimenpiteet ja määräykset ovat saaneet aikaan pelkoa ja hämmennystä. Perhettä ja ystäviä ole voinut aina tavata normaaliin tapaan.

SUORITUSKYVYN PSYKOLOGIA – TIETO- JA TAITOKIRJA KORKEAA SUORITUSKYKYÄ JA HYVINVOINTIA RAKENTAVILLE. Paula Arajärvi ja Paula Thesleff. VK-kustannus 2021.

NARSISTIT VANKILASSA – OIKEUSPSYKOLOGIN KERTOMUKSIA PERSOONALLISUUSHÄIRIÖISTÄ. Pia Puolakka. Deadline Kustannus Oy, 2020.

AUTISMIKIRJO – TAUSTA, DIAGNOSTIIKKA JA TUTKIMUS. Tero Timonen, Maija Castrén & Mari Ärölä-Dithapo 381 s. PS-kustannus 2019.   AUTISMIKIRJON KUNTOUTUSMENETELMÄT. Tero Timonen & Pirita Hämäläinen (toim.) 324 s. PS-kustannus 2019.