Psykologiliitto ehdottaa kaksiportaista mallia psykoterapeutti-koulutukseen

Suomen Psykologiliiton kaksivuotiskaudelle 2022–2023 valittu valtuusto kokoontui ensimmäistä kertaa uudella kokoonpanolla. Liittovaltuuston sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin Helsingissä  14.5.2022.

Opiskelijoiden mielenterveydestä on nähty hälyttäviä merkkejä jo pidemmän aikaa, korona oli vain viimeinen niitti. Tilanteen korjaamiseksi korjaavien palvelujen lisääminen ei yksin riitä. Tarvitaan ennaltaehkäisyä ja asennemuutosta. Opiskelijoiden mielenterveyspäivänä halutaan nostaa esiin myötätuntoa.

Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen pitää tärkeänä, että liitto kehittää suhdettaan jäseniin tiiviimmäksi.

Pikkulapsiperheiden vanhemmat käyvät läpi isoa elämänmuutosta. Jo ennen syntymää tapahtuu paljon, ja perheillä saattaa olla huoli jostakin varhaisen kehitysvaiheen riskitekijästä. Neuvolapsykologin osaaminen on silloin kullanarvoista: hänellä on ammattitaitoa tunnistaa riskejä ja tukea perheitä. Kaikissa kunnissa psykologin palvelua ei kuitenkaan ole tarjolla.

Psykologian koulutuksen pitäisi heijastaa niin yhteiskunnan kuin nopeasti kehittyvän tieteenalankin muutosta. Aikaisempina vuosina opetusta kritisoitiin teoriapainotteisuudesta, tähän on panostettu viime vuosina ja nykyään opetuksessa on runsaasti myös ammatin käytännön taitoja. Yliopistosta valmistunut psykologi onkin pätevä monenlaisiin tehtäviin.

Psykologian koulutusohjelmissa on isoja maakohtaisia eroja. Suomessa kyse on ensisijaisesti terveydenhuollon alan tutkinnosta, mutta monessa muussa maassa lähestymistapa on täysin erilainen.

Evoluutioteoria avaa mielenkiintoisen perspektiivin ihmisen mieleen. Lähtökohtana on, että ihmisen lajityypilliset piirteet ovat ajan saatossa kehittyneet edistämään sekä elossapysymistä että lisääntymistä. Erilaiset evolutiiviset ratkaisut jäsentävät ja säätelevät muun muassa tunne-elämää, motivaatiota, sosiaalisia suhtautumistapoja ja kehitystä.

Mielenterveyspalveluihin sisältyy Suomessa usein rakenteellista rasismia, piilorasistisia tulkintoja ja syrjiviä toimintamalleja. Ei-valkoinen ihminen voi jäädä vaille tarvitsemaansa apua, kun mielenterveyden haasteiden tulkitaan johtuvan kotoutumattomuudesta, maahanmuuttajuudesta tai kulttuurieroista. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuuli Kurjen mukaan ihmisen oma tulkinta tilanteestaan saatetaan sivuuttaa huomaamatta ja hyvää tarkoittaen.

Parhaimmillaan työelämä voi tarjota myönteisiä kokemuksia, yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä mahdollisuuden toteuttaa itseään. Liian kuormittava työ on kuitenkin haitallista yksilön hyvinvoinnille. Tyypillinen psyykkinen seuraus on työuupumus. Se tarkoittaa syvää väsymystilaa, johon liittyy usein kyynistyneisyys ja alentunut ammatillinen itsetunto. Vaikka ilmiö on periaatteessa yksinkertainen, siinä kietoutuvat yhteen monitahoiset työhön ja yksilöön liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat toisiinsa monimutkaisilla tavoilla.

Kuka sinä olet ja mitä sinä tarvitse juuri nyt itsellesi elämääsi? Näillä kysymyksillä haluan aloittaa tämän tekstini, kun saan kunnian kirjoittaa jälleen vuoden Hallituksen penkiltä -kolumnini. Nuo kysymykset ovat olennaisia elämälle, jota sinä elät ja työlle, jota teet omassa arjessasi.

Parin viime vuoden ajan erityinen huoli ainejärjestöissä on kohdistunut siihen, kuinka omien opiskelijoiden välistä yhteisöllisyyttä saataisiin ylläpidettyä alati muuttuvissa poikkeusoloissa. Huolta on kannettu paitsi vuosikurssien sisäisestä ryhmäytymisestä, myös eri vuosikurssien välille muodostuvasta kuilusta.

Sosiaali- ja terveystointa on yritetty yhdistää nyt jo vuosikymmeniä, viimeksi tietysti sen mielipuolisen, Iijoki-sarjaakin pidemmän sote-paketin avulla. Mutta oikeastaan mitään todellista ei tapahdu. So ja Te ovat edelleen yhtä kaukana toisistaan kuin vuorigorilla ja lapintiira.

MIELETÖN HÄIRIÖ: PSYKIATRIAN ONGELMA JA SEN RATKAISU. TOMI BERGSTRÖM, PK-KUSTANNUS 2022.

TÄRKEINTÄ, ETTÄ LAPSI ON TERVE? SATU KALLIO JA JAAKKO SUOMALAINEN, 2021.

JOUSTAVA MIELI JA HYVÄN ITSETUNNON ABC. Arto Pietikäinen, Kustannus Oy Duodecim 2021