Pitääkö kaikkeen mennä mukaan?
Psykologi ja media

Suomen Psykologiliiton liittovaltuusto kokoontui 12.11.2022 sääntömääräiseen syyskokoukseen. Samalla julkistettiin Psykologiliiton eduskuntavaalitavoitteet, jotka muistuttavat ennaltaehkäisyn ja toimivien matalan kynnyksen perustason mielenterveyspalvelujen merkityksestä. 

Ammatillisen edunvalvonnan tehtävä on vahvistaa psykologien ja psykologian asemaa palvelujärjestelmässä ja yhteiskunnassa, kehittää psykologipalvelujen sisältöjä ja puitteita, vaikuttaa psykologikoulutusten edellytyksiin ja laatuun sekä lisätä psykologityön tunnettuutta ja näkyvyyttä.

Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE antaa lausuntoja lainsäätäjille ja herättää keskustelua sote-alan eettisistä kysymyksistä. Mukana on myös psykologien edustus.

Oman asiantuntemuksensa jakaminen sosiaalisessa mediassa on osa yhä useamman psykologin arkea. Viime vuosina erityisesti Instagramin merkitys psykologiaa käsittelevässä someviestinnässä on kasvanut, ja se tarjoaakin monenlaisia mahdollisuuksia eri sovellusaloilla työskenteleville psykologeille. Mikä Instagram-psykologina vaikuttamisessa innostaa ja miten siinä pääsee alkuun?

Psykologien asiantuntemus tuntuu kiinnostavan mediaa yhä enemmän. Miten median pyyntöihin kannattaisi suhtautua? Pitääkö kaikkeen mennä mukaan? Joutuuko mediassa näkyvä psykologi kollegoiden ristiinnaulitsemaksi? Miten psykologi voi näkyä julkisuudessa?

Podcastien kuuntelu on viime vuosina vakiintunut osaksi monen arkea, ja uusia podcasteja ilmaantuu jatkuvasti. Tekijöiden joukosta löytyy myös psykologeja. Mitä kaikkea podcastin tekeminen oikeastaan pitää sisällään? Entä voiko psykologin ammattitaito olla avuksi podcastin teossa?

Positiivinen psykologia on ehtinyt parinkymmenen vuoden ikään. Kuinka suuntaus voi 2020-luvulla? Entä pitäisikö sen vaikutuksesta opetukseen ja kasvatukseen olla huolissaan?

Suomalaisenkin sisun taustalla vaikuttanee yksilön kyky säädellä itseään ja kontrolloida omia impulssejaan. Itsekontrollin edellyttämät taidot kehittyvät nopeasti lapsuudessa, mutta yksilölliset erot ovat myös aikuisuudessa suuria. Mitä viimeaikainen tutkimus kertoo itsekontrollin korrelaateista ja perinnöllisistä ennustekijöistä?  

Sekä psykologeilla että heidän asiakkaillaan on omat käsityksensä mielenterveyshäiriöistä. Kuinka mielenterveysalan asiantuntijoiden ja niin sanottujen maallikoiden näkemykset eroavat toisistaan? Entä miten erilaiset käsitykset mielenterveyshäiriöistä vaikuttavat hoidon onnistumiseen?

Sotaisassa maailmassa psykologien pitää auttaa polttamaan toivon kynttilää, kirjoittaa Vesa Nevalainen blogissaan.

Liiton opiskelijapromoottori on tänä syksynä viettänyt yhtä paljon aikaa tien päällä Suomen kaupunkeja kierrellessä kuin kotona tai kampuksella. Fuksikierros on avannut ainutlaatuisen oven erilaisiin psykologian opiskelijayhteisöihin. Psykologian opiskelijoita myös yhdistää jokin perustavanlaatuinen tekijä.

Terveydenhuollon palveluita käyttävissä on eroja. Toiset tavaavat huolella jokaisen Omakantaan kirjatun sanan, kun taas toiset eivät ole koskaan Kantaan tutustuneetkaan.

TIETOTYÖN TAIDOT. TEORIAA JA TEHTÄVIÄ SUJUVAN TYÖSKENTELYN TUEKSI. Sanna Aulankoski. Kustannus Oy Duodecim 2022, 136 s.

SISÄINEN HÄLINÄ. KESYTÄ KIELTEISET AJATUKSET JA VALJASTA NE HYÖTYKÄYTTÖÖN. Ethan Kross, Suomentanut Tero Valkonen. Otava 2022, 252 s.

HENGITÄ TÄMÄ HETKI. MINNA MARTIN. Kirjapaja 2022, 260 S.