Ilmastokriisi on mielenterveyskriisi
Mikä on psykologin rooli ilmastonmuutoksen ennaltaehkäisyssä? Myös siellä, missä ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset eivät vielä näy selvästi, monet kokevat stressiä ja ahdistusta todistaessaan ilmastokriisin etenemistä esimerkiksi median kautta.
Me psykologit olemme etulinjassa kohtaamassa ilmastokriisin mielenterveysvaikutuksia. Meidän ei kuitenkaan tarvitse tyytyä vain hoitamaan näitä seuraamuksia, vaan voimme ammattitaidollamme myös ennaltaehkäistä tulevia ongelmia. Mikä on psykologin rooli kuumentuvassa todellisuudessa, nyt ja tulevaisuudessa?
Ilmastotietoisempi asiakastyö mielenterveyden tukena
Psykologeilla on tärkeä rooli ilmastokriisiin liittyvien tunteiden ja ajatusten käsittelyssä. Keskeistä on ymmärtää, miten voimme hyödyntää psykologin työkalupakkia ilmastokriisin kontekstissa. Psykologiset hallintakeinot, joita olemme tottuneet asiakastyössä muissakin konteksteissa tukemaan, voivat auttaa ilmastokriisin kanssa selviämiseen. Asiakastyön kulmakivinä ovat tunteiden käsittelyn tukeminen esimerkiksi toivoa vahvistamalla, toiminnan ja toimijuuden vahvistaminen sekä itsehoitokeinojen löytäminen toiminnan oheen.
Ilmastosta huolestunut asiakas on usein hyvin tietoinen ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Tällöin keskeistä on tukea riittävän etäisyyden pitämistä ilmastoaiheista esimerkiksi pohtimalla ilmastonmuutosta koskevien uutisten seuraamisen rajoittamista ja myötätuntoista suhtautumista omaa ja muiden rajallisuutta kohtaan. Toisten asiakkaiden kanssa puolestaan voidaan käsitellä turvallisia ja rakentavia tapoja, joilla lisätä kykyä kohdata käsillä olevia ekokriisejä ja siten vähentää niihin liittyvää kieltämistä ja itsen etäännyttämistä ongelmasta.
Meidän on luotava nuoremmille sukupolville luottamusta siihen,
että aikuiset kantavat vastuun ilmastokriisin torjunnasta.
Myös esimerkiksi kouluissa tehtävä yhteisöllinen työ voi ehkäistä ilmastokriisin mielenterveysvaikutuksia. Sekä aikuisina että ammattilaisina meidän on luotava nuoremmille sukupolville luottamusta siihen, että aikuiset kantavat vastuun ilmastokriisin torjunnasta. Samalla meillä on velvollisuus tukea etenkin lasten ja nuorten toimijuutta ja luoda heille vaikuttamisen mahdollisuuksia. Aitojen toiminnan paikkojen luominen auttaa yhteiskuntamme nuorempia jäseniä yhdistämään toivon ja toiminnan – kombo, joka tutkitusti ehkäisee ilmastohuoleen liittyvää mielenterveysoireilua.
Asiakastyössä lisäksi on tärkeää uskaltaa luopua sitkeästi istuvasta psykologien neutraalisuusolettamuksesta ja tunnistaa, miten omat ilmastokriisin herättämät tunteet ja ajatukset heijastuvat asiakastyöhön. Jos psykologillakin on tarve pitää turvallista etäisyyttä aiheeseen ja vaikeuksia hyväksyä oma roolinsa ilmastonmuutoksessa, millaisia tunteita kriisi herättää asiakkaassa?
Aktiivinen ilmastotoiminta ennaltaehkäisee mielenterveysoireilua
Psykologiliiton hyväksymät ammattieettiset periaatteet korostavat psykologien vastuuta tehdä työtä kärsimyksen vähentämiseksi ja elinolosuhteiden parantamiseksi sekä huolehtia erityisesti heikoimmassa asemassa olevista. Näin ollen ammattiryhmällämme on velvollisuus myös käyttää asiantuntemustamme ja ääntämme ilmastokriisin hillitsemiseksi.
Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset – myös mielenterveysvaikutukset – osuvat kovimmin haavoittuvaisessa asemassa oleviin ihmisiin, aktiiviset toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat mielenterveyden ennaltaehkäisemistä ja heikompien puolustamista mitä enimmissä määrin. Lisäksi psykologeilla ihmisen tunteiden, ajatusten ja käyttäytymisen ymmärtämisen asiantuntijoina on tärkeä paikka ilmastonmuutoskeskusteluissa, onhan ilmastonmuutos ensisijaisesti ihmistoiminnasta johtuva kriisi.
Miltä psykologin vastuu ilmastokriisistä näyttää käytännössä?
Yksittäisen psykologin näkökulmasta ilmastokriisin torjuminen on paljon pyydetty. Miltä psykologin vastuu ilmastokriisistä näyttää käytännössä?
Psykologeina voimme valita toimia ilmastotietoisesti: hankkia tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen psykologisista vaikutuksista, lisätä tietoisuutta omista asenteistamme ja tunteistamme, ja kasvattaa ammatillista työkalupakkiamme ilmastotunteiden kohtaamiseen. Voimme myös toimia ilmastokriisin puolestapuhujina laajemmassa kontekstissa.
Psykologien tärkein tehtävä ilmastokriisissä on
toivon, toimijuuden ja resilienssin vahvistaminen.
Psykologit ovatkin tärkeässä roolissa paitsi turvallisen tunneilmapiirin luojina, myös empaattisemman kulttuurin vahvistajina sekä vastaanottohuoneen seinien sisällä että niiden ulkopuolella. Osoittamalla, että ilmastokriisi on tärkeä ja vaatii meiltä kiireisiä toimenpiteitä. Murramme sosiaalisia normeja ja rakennamme maailmaa, jonka itse haluamme nähdä – maailmaa, joka tukee mielenterveyttä ja välittämistä nykyisistä ja tulevista ihmissukupolvista sekä muunlajisesta luonnosta.
Psykologien tärkein tehtävä ilmastokriisissä on toivon, toimijuuden ja resilienssin vahvistaminen. Resilienssi ei tarkoita vain sopeutumista vääjäämättömiin muutoksiin: se on myös tulevien ongelmien ennaltaehkäisyä. Resilienssiä rakennetaankin ennen kaikkea aktiivisella toiminnalla, jolla vähennämme ilmastokriisin mielenterveysvaikutuksia.
- Sonja Palmo on psykologi, Oulun yliopiston väitöskirjatutkija ja Psykologiliiton Yhteiskunta- ja yhdenvertaisuus -jaoksen jäsen, joka tutkii ilmastokäyttäytymiseen liittyviä ristiriitoja, ajatuksia ja tunteita.
- Veera Nieminen on psykologi, väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistolla ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, sekä Psykologiliiton Yhteiskunta- ja yhdenvertaisuus -jaoksen jäsen. Hän tutkii ilmastonmuutoksen mielenterveysvaikutuksia, ja keinoja hillitä niitä.
Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 2/2026.
Lue myös:
Keskusteluapu ja yhteisöt ehkäisevät ongelmia
Resilienssi ei poista kipua, mutta antaa sille tilaa
Sekasin-chat on matalan kynnyksen tuki
