Ennen psykologiharjoitteluni aloittamista MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksessa jännitin itsetuhoisen asiakkaan kohtaamista. Jälkikäteen ajateltuna tämä saattoi johtua siitä, että teemaa on käsitelty opinnoissa hälyttävän vähän, vaikka aihe on tärkeä. Keskustelut opiskelutovereideni kanssa vahvistivat jaetun kokemuksen: aiheen käsittely on jäänyt liian pintapuoliseksi ja pitkälti omatoimisen perehtymisen varaan. Konkreettiset työkalut itsemurhien ehkäisemiseen loistavat poissaolollaan. 

Harjoitteluni aikana huomasin, että tiedon lisääntyessä ja hyvän työnohjauksen tuella jännitys hälveni nopeasti. Itsetuhoisuuden puheeksi ottamisesta muodostui luonteva osa ihmisten kohtaamista. Koska kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta aiheeseen erikoistuneeseen harjoitteluun, on aiheen systemaattinen kouluttaminen niin opiskelijoille kuin jo valmistuneille psykologeille välttämätöntä. 

Kliinisessä työssä ei voi välttyä itsetuhoisuuden kohtaamiselta. Vuonna 2024 Suomessa tehtiin 761 itsemurhaa, ja THL:n mukaan itsemurhayrityksiä on arviolta 20-kertainen määrä. Läheiset mukaan lukien itsemurhat koskettavat vuosittain useita tuhansia suomalaisia. Tutkimusten mukaan aikaisempi itsemurhayritys on merkittävin riskitekijä uudelle yritykselle. Toinen merkittävä riskitekijä on läheisen itsemurha tai sen yritys.

Puuttumisen tiellä on inhimillinen este:
ammattilaisten kokema epävarmuus.

Vaikka riskit tunnistetaan, oikea-aikaisen puuttumisen tiellä on yhä usein inhimillinen este: ammattilaisten kokema epävarmuus. Vastaanotoilla aihe ohitetaan herkästi yksinkertaisesti siksi, että pelkäämme saamaamme vastausta. Edelleen esiintyy virheellisiä käsityksiä siitä, että aiheen puheeksi ottaminen lisäisi itsemurhavaaraa. Kuitenkin puhumattomuus ja asiakkaan jättäminen yksin ajatustensa kanssa on aina vaarallisempaa kuin aiheesta puhuminen. Asiakkaalta on uskallettava kysyä itsetuhoisuudesta suoraan, ja luottaa siihen, että ammattilaisena olet juuri oikea henkilö auttamaan. 

Itsetuhoisuuden kohtaamiseen on olemassa työkaluja. Itsetuhoisille asiakkaille turvasuunnitelman laatiminen on konkreettinen apuväline tunnistaa itsetuhoisuuden varoitusmerkkejä sekä luoda vaihtoehtoisia ja turvallisempia toimintatapoja. 

Itsemurhayrityksen jälkeen syvällisempää ymmärrystä itsemurhakriisistä mahdollistaa LINITY-menetelmä (lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille). Se pohjautuu Bernin yliopistollisessa sairaalassa kehitettyyn ASSIP-malliin (Attempted Suicide Short Intervention Program). Tavoitteena on muodostaa narratiivisen haastattelun pohjalta yhteinen ymmärrys itsemurhakriisin taustoista ja etenemisestä sekä näiden avulla laatia henkilökohtainen turvasuunnitelma. Interventio sisältää 3–4 tapaamiskertaa sekä kaksi vuotta kestävän kirjeseurannan. Menetelmä on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2013 ja sen koulutuksesta, työnohjauksesta ja koordinoinnista vastaa MIELI Suomen mielenterveys ry:n Itsemurhien ehkäisykeskus.

Itsemurhien ehkäisykeskus tarjoaa erityisosaamista.

Itsemurhien ehkäisy on meidän kaikkien asia, mutta kenenkään ei tarvitse jäädä aiheen kanssa yksin. Itsemurhien ehkäisykeskus tarjoaa erityisosaamista aiheesta, kouluttaa ammattilaisia ja tarjoaa konsultaatiotukea. Asiakkaat voi aina ohjata ilman lähetettä suoraan maksuttomien palvelujemme piiriin.

Mikäli asiakkaalla on itsemurhayritys, suosittelemme ohjaamaan hänet LINITY-työskentelyyn Itsemurhien ehkäisykeskukseen, MIELI Kriisikeskusverkostoon tai hyvinvointialueelle, josta menetelmäosaamista löytyy eli Lapin, Pohjois-Savon, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueilla. Palvelua on saatavana myös etäyhteyksin Itsemurhien ehkäisykeskuksesta ja Lapin hyvinvointialueelta.

Rohkaisemme jokaista psykologia ja opiskelijaa kysymään itsetuhoisuudesta. Uskallus avata keskustelu viestii asiakkaalle, että olet valmis kohtaamaan vaikean asian yhdessä hänen kanssaan – ja juuri se voi pelastaa ihmishengen.

Anniina Karvanen on Turun yliopiston psykologian opiskelija ja psykologiharjoittelija MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksessa. Sosiaalipsykologi (YTM) Mari Jokilehto työskentelee Itsemurhien ehkäisykeskuksessa kriisityöntekijänä ja kouluttajana.