Onko meillä aikaa miettiä, mitä ihmisyydellemme kuuluu?
Opinnoissani olen keskittynyt painamaan mieleeni interventiotekniikat, regressiosuorat, neuronien toiminnan. Mutta olenko muistanut samalla vaalia ihmisyyttäni, tärkeintä työkaluani? kysyy Fobia ry:n Kian Ryhänen.
Ennen kaikki oli paremmin – todellakin
Työvoimapalveluiden siirtyminen valtiolta kuntiin ei ole sujunut kitkatta, kirjoittaa Kari Karjalainen kolumnissaan.
Piruetin pitkä oppimäärä
Kirjailija Riikka Pulkkinen kirjoitti psykologeille esseen. Hän pohtii joka päivä ajan kulumista, muttei koskaan katso kelloa tanssitunnilla.
”Ihan hyvä” psykologi
Pitääkö aina pyrkiä parhaimpaansa, ja onko paremmilla arvosanoilla valmistunut opiskelija automaattisesti parempi psykologi? kysyy SPOLin Hermanni Niemi kolumnissaan.
Takaisin arkeen
Miksi loman jälkeen töihin paluu tuntuu niin raskaalta? Ehkä on viisautta ajatella itsensä kuin paperikoneena, joka kaipaa vuorotellen huoltotaukoa ja ylösajoa, pohtii Roosa Karttunen kolumnissaan.
Kadottaako akateeminen psykologia terapiakulttuurissa sielunsa?
Mielenterveyspuheen leviäminen on ollut psykologikunnalle hyvin tervetullutta: psykoterapialle, asiantuntijanäkemyksille ja podcasteille riittää kysyntää. Mutta halaako terapiakulttuuri akateemisen psykologian hengiltä? kysyy psykologi Vesa Talvitie.
Seksuaalisuus on arkinen asia
Seksuaalisuudesta olisi tärkeää pystyä keskustelemaan yhtä normaalilla ja arkisella tavalla kuin siitä, minkälaisesta leivästä pitää. Pidänkö tummasta vai vaaleasta leivästä, sämpylöistä vai paahtoleivästä, kaura- vai moniviljaleivästä? Sillä normaali ja arkinen asia seksuaalisuus on, muistuttaa Psykologiliiton hallituksen jäsen Suvi Laru.
Madonna vai huora? Seksuaalisuuden häpeä ja sen purkaminen
Seksuaalisuus osana identiteettiä, ilmaisua ja oikeutta nautintoon on vieläkin monille hankala aihe. Erityisesti naisten ja seksuaalivähemmistöjen avoin ja omannäköinen seksuaalisuus kohtaa usein rajoituksia ja arvostelua, kirjoittaa Oidipus ry:n Lotta Rönkkö.
Kenen mielipiteellä on merkitystä?
Politiikassa vaikuttamista on paitsi ehdokkaaksi asettuminen myös äänestäminen ja arjen valinnat, kirjoittaa Psykologiliiton hallituksen varajäsen Sara Lindqvist.
Kesä tuli, loma meni
Voiko opiskelijoiden kesälomaa siis edes kutsua lomaksi? Monelle opiskelijalle se ei sitä nimittäin ole, vaan työn tekeminen jatkuu tavalla tai toisella jopa vuoden ympäri, kirjoittavat ainejärjestö Defenssin aktiivit.
Vallan vaikea valinta
Tunnistavatko vaalikoneet psykologisia perusteita äänestysvalinnalle? Harvemmin pysähdymme kysymään, millaisten mielten meitä pitäisi johtaa, kirjoittaa Lauri Östman kolumnissaan.
Opiskelijatoiminnan ei ole pakko olla apoliittista
Opiskelijat pitävät jostain syystä usein järjestötoiminnan tärkeimpänä ohjenuorana, että se ei ole poliittista, kirjoittaa Psykologiliiton opiskelijapromoottori Ilmari Moisio.