Tutkimusten palveluvalikko tuo yhtenäisyyttä

Psykologi Esa Nygren kertoo, että HUS lähti kehittämään tutkimusten palveluvalikkoa parantaakseen kliinisten tutkimusten laatua, vähentääkseen niiden henkilökeskeisyyttä ja nopeuttaakseen tutkimukseen pääsyä.

– Henkilökeskeisyys tarkoittaa, että tulee todella paljon vaihtelua riippuen siitä, kuka tutkimuksen tekee. Sitä emme halua, vaan varianssin pitäisi tulla potilaasta. Ideaalitilanteessa päästäisiin samanlaiseen varianssiin kuin mitä vaikkapa magneettikuvien tulkinnassa on. 

Nygrenin mukaan potilaat joutuivat aiemmin jonottamaan psykologin tutkimuksiin jopa kuukausikaupalla siksi, että on tehty pääsääntöisesti raskaita, isoja tutkimuksia, joita perinteisesti on pyritty vielä varmentamaan useilla menetelmillä. 

Potilaat joutuivat jonottamaan tutkimuksiin
kuukausikaupalla siksi,
että on tehty raskaita, isoja tutkimuksia.

Tavoitteena oli siis nopeammat, tarkemmin kohdennetut ja tehokkaammat tutkimukset.

Nygren uskoo, että Suomessa ja muuallakin maailmassa on edelleen paljon paikkoja, joissa psykologin tutkimuksen kokonaisvaltainen, strateginen näkemys ja ne linjaukset, joiden mukaan tutkimuksia kuuluu tehdä, jätetään pitkälti yksittäisille psykologeille tai hyvin pienille psykologiyksiköille. 

– Meillä HUSissa se on nyt muuttunut. Olemme määritelleet linjaukset ja strategiset painopisteet. Psykologi voi sitten omaan ammattiosaamiseen ja tilannearvioon nojautuen soveltaa kaikkea osaamistaan ja näkemystään, ja ohjeita siinä määrin, kun katsoo tarpeelliseksi. Saa olla tilannekohtaista ja tutkimuksen tekijästäkin johtuvaa varianssia, mutta sen pitäisi olla harkittua. 

Palveluvalikko auttaa liikkeelle

Nygrenin mukaan sairaalassa tehtävien psykologin tutkimusten yleisimmät teemat ovat esimerkiksi masennus, ahdistus, persoonallisuuspiirteet ja psykoottiset oireet.

– Sitten meillä HUSin erikoissairaanhoidossa on myös paljon muuta. Vaikkapa syömishäiriöt, psykoterapian soveltuvuuden arviointi tai traumaattiset kokemukset oireilun taustalla. Olemme pyrkineet koostamaan oman teemansa kaikista merkittävimmistä käyttöaiheista. 

Palveluvalikossa on useimpien teemojen alussa palvelukortti eli kuva, johon on liitetty yleisimmät tutkimuskysymykset, sekä miten tutkimus tehdään eri laajuisina, kohdennettuina tutkimuksina tai yhtenä laajana tutkimuksena, sekä mitä menetelmiä suositellaan ensisijaisesti käytettäväksi. Osassa tutkimusaihekohtaisista osioista on myös teoriasisältöä.

Palveluvalikon ideana on vähentää metatyötä,
antaa valmiit elementit
ja tehdä hiljainen tieto näkyväksi.

– Palveluvalikko auttaa liikkeelle, mutta se ei millään tavalla ole kattava. Me emme yritä korvata oppikirjoja ja tutkimusartikkeleita, vaan enemmänkin kannustaa perehtymään aiheeseen enemmän. Ydinkysymyksiä ovat, mitä kannattaa haastatella, mitä menetelmiä ensisijaisesti käyttää, ja mihin asioihin kiinnittää huomiota lausunnollisesti.

Tutkimuspaketin käytöllä on HUSissa saavutettu jo toivottuja tuloksia.

– Jonot ovat vähentyneet, tutkimusmäärät lisääntyneet ja yleisesti psykologien työn mielekkyys on kasvanut. Palaute on myös todella positiivista.

Nygrenin mukaan tutkimuspaketin käyttöönoton alkuvaiheessa tuli vastaan pelkoja siitä, että yritetään jollain tavalla alentaa psykologin tutkimusten arvoa pyrkimällä tekemään niistä yksinkertaisempia – että psykologin oma ammatillinen intuitio korvataan liukuhihnatyöllä.

– Mutta ideahan on nimenomaan se, että vähennetään ylimääräistä metatyötä, annetaan peruselementit valmiina ja tehdään hiljainen tieto näkyväksi. Kyllä psykologin intuitiollekin on tilaa. 

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 3/2025.