Neuvolapsykologit ovat tarpeen
Kouluttajapsykoterapeutti, psykologian yliopisto-opettaja Piia Hyytinen pitää neuvolapsykologipalveluiden tarjoamista välttämättömänä, sillä mitä varhemmin vanhemmuutta tuetaan, sitä paremmat valmiudet siihen saadaan.
Hyytinen on itse aloittanut työuransa perheneuvolapsykologina.
– Huomasin, että vaikkapa kymmenenvuotiaan lapsen oireiluun olisi voitu puuttua jo paljon aikaisemmin. Jos pystyisimme ennen koulun alkua parantamaan vanhemmuuden palveluja ennen kuin ongelmat ehtivät syntyä tai ainakaan kasvaa suuriksi, niin kouluikäisten palveluissa tarvittaisiin vähemmän korjaavaa työtä.
Nykyään raskausajan ja vauvavaiheen hoitamiseen erikoistunut Hyytinen viittaa Isossa-Britanniassa tehtyyn kartoitukseen siitä, miten paljon edullisemmaksi tulee järjestää perinataaliajan palvelujärjestelmä kuin jättää se hoitamatta.
Neuvolapsykologin palvelut tarvitaan osaksi palvelurakennetta samalla tavalla kuin koulupsykologit ovat.
Hyytisen mukaan varhaiskasvatustyön psykologit ovat toki tärkeitä, mutta kaikki lapset eivät ole varhaiskasvatuksen piirissä ainakaan ennen esikouluikää.
– Silloin voi olla jo myöhäistä. Vanhemmuuden tukeminen pitäisi aloittaa raskauden alkuaikoina. Neuvolan kautta tavoitettaisiin käytännössä kaikki lapsiperheet.
Hyytisen mielestä olisi tärkeää, että Psykologiliitto ajaisi neuvolapsykologipalveluita lakisääteisesti osaksi palvelurakennetta samalla tavalla kuin koulupsykologit ovat.
– Esimerkiksi täällä Oulun seudulla ei käytännössä ole neuvolapsykologeja ollenkaan. Olen aikaisemmin työskennellyt pienemmillä paikkakunnilla, missä neuvolapsykologitoiminta oli sujuvaa. Terveydenhoitajat konsultoivat meitä ja ohjasivat meille matalalla kynnyksellä asiakkaita.
Neuvolapsykologipalveluiden saamisesta lakisääteisiksi on tekeillä myös kansalaisaloite. Aloitetta valmisteleva terveydenhoitaja Raisa Välimäki-Kuronen kertoo näkevänsä työssään päivittäin, mitä tapahtuu, kun neuvolapsykologipalvelut puuttuvat.
– Perheet jäävät ilman apua tai heidät ohjataan palveluihin, joihin ei ole pääsyä tai jotka eivät vastaa vanhemmuuden erityisiin kysymyksiin. Tämä näkyy myöhemmin ongelmien kasaantumisena ja raskaampien tukitoimien tarpeena.
Välimäki-Kurosen mukaan raskaus- ja pikkuvauva-aika ovat psyykkisesti erityisen herkkää ja haavoittuvaista aikaa.
– Masennus, ahdistus, synnytyspelko, traumaattiset kokemukset sekä varhaisen vuorovaikutuksen haasteet nousevat usein esiin juuri neuvolakäynneillä.
Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 1/2026.
