Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen turbulentissa ajassa

Mikä on psykologisen asiantuntijuuden paikka työssä, jota tehdään vastaanottojen ulkopuolella? Kysyimme tätä psykologikollegoilta Psykologipäivillä järjestetyssä työpajassa, jossa käsiteltiin ajankohtaisia yhteiskunnallisia keskusteluaiheita: nuorten ja lasten fyysisen kunnon heikkenemistä, terveydenhuollon hoitoketjujen ja hoidon saatavuuden ongelmia, nuorten työttömyyden kasvua, sekä yleisen turvattomuuden tunteen lisääntymistä.

Tällä hetkellä yleisen turvattomuuden tunteen kysymys on erityisen ajankohtainen. Suomalainen yhteiskunta on osa maailmanlaajuista suurvaltojen toimintaan liittyvää turbulenssia. Myös muut ajankohtaiset haasteet, kuten SOTE-palveluiden leikkaukset ja heikko työllisyystilanne, lisäävät turvattomuuden kokemusta. Turvattomuuden tunteen lisääntyminen on itsessään vakava hyvinvointia uhkaava tekijä, ja usein kytköksissä muihin hyvinvoinnin ja terveyden ongelmiin, kuten stressin hallinnan vaikeuksiin ja resilienssin – yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa syntyvän psyykkisen selviytymiskyvyn ja joustavuuden – heikkenemiseen.

Turvattomuuden tunteen kokeminen on nähtävissä niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskuntatason haasteena. Näistä psykologit ovat tottuneet antamaan yksilötason tukea. Voisiko turvattomuuden tunteeseen vastaaminen toteutua myös yhteisöllisyyden vahvistamisen kautta, kuten Psykologipäivien työpajaan osallistuneet kollegat ehdottivat?

Yhteisöllisyys on itsessään turvallisuuden tunnetta lisäävä tekijä.

Toimiva yhteisöllisyys on itsessään turvallisuuden tunnetta lisäävä tekijä. Se on yksilön ja yhteisöjen hyvinvoinnin näkemistä yhteisenä asiana ja yhteisöllistä vastuunkantoa sen heikommista yksilöistä. Psykologeilla puolestaan on paljon osaamista toimivien yhteisöjen rakentamisessa: miten luoda turvallisia vuorovaikutustilanteita ja -ympäristöjä, miten edistää yksilöllisen moninaisuuden hyväksymistä, ja miten kasvatetaan luottamusta ja saavutettavia toimintastruktuureja.

Kaikki tämä työ tapahtuu yhteistyössä yhteisön jäsenten kanssa. Toiminta on helpointa toteuttaa paikoissa, joissa ihmiset kokoontuvat valmiiksi muutenkin: kouluissa, työpaikoilla, vanhusten palvelutaloissa, kylätaloilla tai kirjastoissa. Psykologeilla on vakiintunut rooli jo joissakin näistä ympäristöistä, kuten koulupsykologeina tai työpaikoilla organisaatiopsykologeina. Voisiko oppeja näistä viedä myös toisiin ympäristöihin? Entä miten psykologin roolia voisi entisestään vahvistaa?

Voisiko psykologi näkyä myös kylätaloilla tai kirjastoissa?

Yhteiskuntatasolla yhteisöllisyyden edistäminen tapahtuu yhteistyössä hyvinvointialueiden, kaupunkien ja kuntien kanssa. Monissa näissä organisaatioissa on sellaisia suunnittelun ja päätöksenteon paikkoja, joissa psykologien osaaminen olisi paikallaan. Vielä toistaiseksi kyseisten tehtävien hakuilmoituksissa ei ole haettu suoraan psykologeja, mutta se ei tarkoita, etteikö osaamista kyseisiin tehtäviin psykologien parista löytyisi.

Jaoksena haluammekin haastaa psykologeja tuomaan rohkeasti omaa osaamistaan esille yhteisö- ja yhteiskuntatasoilla. Myös paikoilla, joilla psykologeja ei ole totuttu näkemään. Tämä todennäköisesti vaatii ajattelutavan muutosta sekä yksittäisillä psykologeilla että psykologikoulutuksen parissa, esimerkiksi tukemalla urasuunnittelua tai lisäämällä oman osaamisen markkinointitaitoja.

Nykypäivän turbulentti ja turvaton yhteiskunta tarvitsee kasvavasti yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin osaamista. Meillä yhdessä on kykyjä vastata siihen tarpeeseen.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaos on yksi Psykologiliiton yhdeksästä ammatillisesta jaoksesta.