Somemaailmassa omalta polulta eksyminen on helppoa

IRTI DIGIKOUKUSTA
SILJA KOSOLA JA JENNI MIETTINEN
DUODECIM 2026

Koska lasten ja nuorten aivot ovat keskeneräiset, sovellusten algoritmit ja jatkuvat ärsykkeet häiritsevät erityisesti heidän kehitystään. Lapsuuden ja varhaisnuoruuden aikana opitut tottumukset ja toimintamallit juurtuvat helposti. Kuten polku luonnossa, usein käytetty hermoverkko vahvistuu, ja käyttämättömät yhteydet heikkenevät.

Digilaitteiden käytön kohdalla rinnastus mopokorttiin on aiheellinen. Älykännykän käytössäkin olisi ymmärrettävä vaaratilanteet, säännöt, mittasuhteet, nopeus ja muiden käyttäjien ajatusmaailma. Nuoret tarvitsevat tukea normaaliin nuoruusiän mielialan vaihteluihin ja murrosiästä selviämiseen. Digimaailma tarjoaa osin ristiriitaisia ja vääristyneitäkin tarttumapintoja sille, kuka nuori kokee olevansa. Somemaailmassa omalta polulta eksyminen on helppoa. 

Karkkia ja parsakaalia

Sosiaalinen media on nuorille samanaikaisesti sekä hyöty että riski. Haitat liittyvät erityisesti käytön määrään, sisältöihin sekä alustojen toimintalogiikkaan. ”Karkkikulhon” haittapuoliin liittyy myös disinformaatio ja vaikuttaminen, sekä henkilötietojen laaja keruu. Lisäksi siihen kuuluvat kiusaaminen, häirintä ja vihapuhe, seksuaaliväkivalta ja grooming, väkivaltainen ja itsetuhoinen sisältö sekä ulkonäköpaineiden ja sosiaalisen vertailun lisääntyminen. 

Haitoiksi voidaan laskea myös ”kulutuskupla”. Somevaikuttajilla on huomattava rooli nuorten kulutustarpeiden synnyssä. Lapset ja nuoret altistuvat esimerkiksi tuotesuosituksille ja erilaisille, usein tarpeettomille tai terveydelle haitallisille tuotteille. Hyvänä esimerkkinä tästä on somessa ilmiöksi noussut lasten ihonhoitokulttuuri. Lasten iho ei tarvitse hoitotuotteita. Tuotteiden kemikaalit ovat haitaksi sekä nuorten iholle että ympäristölle. Vaikuttajamarkkinointi somessa tavoittaa helposti alaikäiset. Vaikuttajia pidetään usein “aidompina” kuin perinteistä mainontaa, ja heidän kauttaan voidaan osin kiertää sääntelyä. Esimerkkinä tästä ovat muun muassa nikotiinipussien, sähkötupakoiden tai energiajuomien piilomarkkinointi.

Hyödylliset somesovellukset eli ”parsakaalit” tarjoavat nuorille yhteydenpitoa ystäviin ja perheeseen, vertaistukea ja yhteisöllisyyttä, mahdollisuutta saada tietoa ja uutisia. Somen hyviä puolia ovat itseilmaisu ja mahdollisuudet luovuuteen. 

Haitat kasautuvat riskiryhmille

Nuorisolääkärien Silja Kosolan ja Jenni Miettisen kirja kuvaa nykyarjen todellisuutta: vanhemmat kokevat kasvatustilanteen usein kuormittavana, kun ruutuaika venyy ja laitteita käytetään kiertäen rajoituksia. Käyttö on runsasta. Lasten ja nuorten suojelu sosiaalisen median haitoilta -väliraportin (STM 2026:22) mukaan lähes kaikki nuoret käyttävät somea. 64 % nuorista käyttää sosiaalista mediaa yli kolme tuntia päivässä. Ongelmakäyttö on yhteydessä masennukseen ja ahdistukseen, unihäiriöihin, keskittymisvaikeuksiin. Unen kannalta keskeinen ongelma on erityisesti ilta- ja yökäyttö: puhelimen valo ja sisältö aktivoivat mieltä ja vaikeuttavat nukahtamista. Haitat kasautuvat riskiryhmille, mikä lisää eriarvoisuutta. 

Kirja tarjoaa käytännönläheisiä ja konkreettisia keinoja arkeen, kuten ilmoitusten vähentämistä, ruutuvapaiden hetkien lisäämistä sekä puhelimen siirtämistä pois makuuhuoneesta. Kirjassa korostetaan myös joutilaan ajan merkitystä mielen hyvinvoinnille: aivot tarvitsevat hetkiä ilman ärsykkeitä. Lukijaa kannustetaan harjoittelemaan tätä esimerkiksi arjen pienissä tilanteissa, kuten kassalla jonottaessa ilman älylaitteen selailua. Tätähän harrastettiin vielä viime vuosisadalla, nykyisin sen sijaan voi ostaa erilaisia mindfulness-palveluita, jotka saa kätevästi omaan älykännykkään.

Lapset ja nuoret tarvitsevat kasvurauhaa ja
toistensa seuraa elävässä elämässä.

Kirjoittajilla on vahva ymmärrys sosiaalisen median toimintalogiikasta. Käyttö perustuu koukuttavaan kehään, jossa hyödynnetään vaihtelevaa palkkiota, tunteita ja nopeaa reagointia. Hyötyjäkin on, mutta kirjan kirjoittajien mielestä vaakakupissa painottuvat somen haitat. Kirjan pääviesti on yksinkertainen. Lapset ja nuoret tarvitsevat kasvurauhaa ja toistensa seuraa elävässä elämässä. Näyttöä somen ja liiallisen ruutuajan haitoista on jo niin paljon, ettei ole mitään syytä jäädä odottamaan some-yrityksiltä eettisempää toimintaa. 

Kirjan taustalla on laaja asiantuntijatyö: kirjoittajat ovat haastatelleet 15 tutkijaa ja asiantuntijaa, muun muassa neuropsykologi Nina Sajaniemeä, akatemiatutkija Aino Saarista, aivotutkija Katri Saarikiveä, aivoasiantuntija Mona Moisalaa sekä aivotutkija Minna Huotilaista. 

Kirjaesittelyn kirjoittaja on neuropsykologi ja kliininen mielenterveyspsykologi.