Sekasin-chat on matalan kynnyksen tuki
Mieli ry:n lasten ja nuorten mielenterveystyön johtaja Satu Raappana sanoo, että Sekasin-chatilla on monta roolia mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä.
– Joskus se on itsenäinen, matalan kynnyksen tuki juuri kyseiseen hetkeen. Toiseksi se kannattelee hoidon aikana tai sitä odottaessa. Chatista myös haetaan tietoa siitä, miten mielenterveysongelmiin saa apua. Tai sitten nuori voi kysyä, onko ongelmani sellainen, mihin voi hakea apua.
Raappanan mukaan moni on pohtinut avun hakemista, mutta ei ole uskaltanut.
– Silloin voimme neuvoa, että nuori voi jättää chat-keskustelun auki puhelimeensa ja näyttää sitä ammattilaiselle, kun pääsee vastaanotolle. Häntä voidaan myös rohkaista, että osasit tosi hyvin selittää ongelmasi.
Mukana päivystystyössä on yli 50 eri tahoa järjestöistä,
kunnista, hyvinvointialueilta ja seurakunnista.
Useimmiten yhteydenottoon vastaa koulutettu vapaaehtoinen, jolla on tukenaan ammattilainen. Keskustelua voi käydä myös koulutetun tekoälybotin kanssa. Viime vuonna botin kanssa asioitiin noin 30 000 kertaa, mikä on noin 30 prosenttia kaikista keskusteluista.
– Botti on aina auki. Siitä on erityisesti hyötyä, kun palvelu on muuten kiinni esimerkiksi öisin, tai ihmisvastaajalle on erityisen pitkä jono. Moni bottiin tutustunut on pitänyt sitä odotuksia parempana.
Sekasin-palvelussa on myös rajoitteita. Siinä ei oteta kantaa diagnooseihin. Psykiatrista apua ei myöskään ole tarjolla. Keskustelut ovat aina yksittäisiä eikä näin ollen pitkää prosessia synny, eli seuraavalla kerralla vastaamassa on eri ihminen.
Työntekijät eivät soita asiakkaalle vakavassakaan tilanteessa.
– Asiakkaat eivät myöskään toivo sellaista. Osa nuorista on meihin yhteydessä nimenomaan, koska chattaaminen on heille luontevaa. Ohjaamme usein nuorta soittamaan kriisipuhelimeen. Akuutissa tilanteessa soitamme hätänumeroon ja viranomaiset voivat sitten soittaa nuorelle. Tätäkin tapahtuu useita satoja kertoja vuodessa.
Sekasin Kollektiivia koordinoi Mieli ry:n lisäksi SPR, SOS lapsikylä ja Setlementtiliitto. Mukana päivystystyössä on yli 50 eri tahoa järjestöistä, kunnista, hyvinvointialueilta ja seurakunnista.
Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 2/2026.
Lue myös:
Keskusteluapu ja yhteisöt ehkäisevät ongelmia
Resilienssi ei poista kipua, mutta antaa sille tilaa
Ilmastokriisi on mielenterveyskriisi