Mielenterveyden mittareita pohtimassa

Psykologiliiton ammatilliset jaokset aloittivat toiminnan vuosi sitten, ja nyt on meneillään niiden ensimmäinen toimikausi. Jaokset toimivat Psykologiliiton hallituksen alaisuudessa. Helena Haikonen on Hyvinvoinnin ja terveyden jaoksen puheenjohtaja. 

– Meillä on jaoksessa hyvin asiantuntemusta eri puolelta Suomea, Haikonen kiittelee.

Hyvinvoinnin ja terveyden jaoksella on useita isoja tavoitteita. Se seuraa hyvinvoinnin ja terveyden toteutumista yhteiskunnassa ja arvioi tarvittavia edistysaskeleita, jotta psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys nähdään kokonaisvaltaisesti osana yhteiskunnan toimintaa.

Haikonen kertoo, että asiantuntijat käsittelevät jaoksessa useita isoja teemoja, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä yksilö- ja yhteisötasolla, positiivista psykologiaa ja resilienssiä, terveyserojen kaventamista, digitaalista hyvinvointia, yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytymistä. 

Päivätyö nuorten parissa

Päivätyönsä Haikonen tekee HUS Nuorisopsykiatrialla, nuorisopsykiatrisessa avohoidossa. Työ on tutkimuspainotteista, mutta hän on ollut mukana myös hoidon arvioinnissa. Hän pohtii psykologin asemaa ja roolia moniammatillisessa työryhmässä.

– Toivon, että muilla olisi matala kynnys kysyä asioista.

Nuorten parissa työskenteleminen on Haikosen mielestä hyvin antoisaa. 

– Nuorilla tuskat ja kivut ovat voimakkaampia kuin aikuisilla, mutta myös onnistumiset, ilot sekä huumori. Nuorten välittömyys ja vilpittömyys tekevät työstäni palkitsevaa. Parasta olisi, jos yhdessä nuorta hoitavan työryhmän kanssa onnistumme tukemaan nuorta tavalla, jolla on vaikutusta hänen myöhempään elämäänsä. 

Haikonen on tehnyt ehkäisevää mielenterveystyötä myös edellisissä työpaikoissaan Helsingin kaupungin psykologina perheneuvolassa Kampin palvelukeskuksessa ja HUS Helsingin yliopiston sairaalan kliinisenä psykologina psykoosipoliklinikalla.

Kokonaisuus ja vaikuttaminen kiinnostavat

Helena Haikonen on viimeiset puolitoista vuotta enimmäkseen opiskellut Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja valmistuu kesällä.

– Olen sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriopiskelija. On hyvä katsoa yhteiskuntaa ja sen palvelujärjestelmää kokonaisuutena. Teen samaa myös jaoksen puheenjohtajana. Toivon tulevaisuudelta sellaista työtä, jossa voisin hyödyntää psykologin asiantuntijuutta. Haluan vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin: etsiä yhdessä muiden kanssa uusia työmuotoja ja lähestyä eri päästä hyvinvoinnin ja terveyden kysymyksiä. 

Mikä on psykologin rooli?

Jaoksen jäsenet ovat pohtineet kokouksissaan paljon yhteisöjä: mitä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen – ja mikä niissä on psykologin konkreettinen rooli?

– Julkisissa palveluissa psykologityö on painottunut pitkälti korjaaviin palveluihin ja yksilön terveyden edistämiseen. Ainakaan vielä hyvinvointialueilla ei työskentele ”hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen psykologeja”. Keskitymme jaostoiminnassa pohtimaan, miten me psykologit voisimme tuoda osaamistamme laajempaan käyttöön. 

Nyt psykologit miettivät yhdessä hyvinvoinnin ja terveyden mittaamista hyvinvointialueilla.

Mittaamiseen liittyy oleellisesti Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin (HYTE-kerroin). Sen perusteella alueet voivat saada lisärahoitusta: siksi mitataan prosessi- ja tulosindikaattoreita. 

Mitataanko oikeaa asiaa?

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueiden järjestettäväksi vuoden 2023 alusta, mutta vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säilyi kunnilla. Kuntien palkitseminen vaikuttavasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on tärkeää, koska hyvinvoiva väestö on elinvoimaisen kunnan ja hyvinvointialueen edellytys. 

Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitseminen vaatii, että hyvinvointia ja terveyttä edistetään laajalti ihmisten arkiympäristöissä.  Edellytyksiä väestön hyvinvoinnille ja terveydelle luovat koulutus, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalvelut, kaavoitus, liikennejärjestelyt sekä monet muut kunnan tehtävät.

Jaos pohtii, mikä tulevaisuudessa on mielenterveyden rooli ja sopiva tulosindikaattori mitata sitä.

– Nykyisin sitä mitataan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien tai kuntoutustuella olevien määrällä. Siksi olemme pohtineet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa yhteistyötä: mitä muita indikaattoreita voitaisiin tulevaisuudessa käyttää mielenterveyden mittaamisessa?

Keskustelua ja yhteistyötä

Haikonen kertoo, että Hyvinvoinnin ja terveyden jaoston puheenjohtajana on ollut todella mielenkiintoista seurata mitä tapahtuu, ja pitää itseään kartalla yhteiskunnan toiminnoista.

– En ole ollut ennen mukana Psykologiliiton toiminnassa mukana. Nyt on mukava seurata kollegoita jaostossa ympäri Suomea, ja heidän erilaisia tapojaan organisoida asioita. Eri alueilla korostuvat erilaiset haasteet: pienten alueiden palveluissa voidaan kokeilla ketterästi uutta.

– Jaoksemme hakee vielä identiteettiään, ja toivomme yhteistyötä Psykologiliiton muiden jaosten kanssa. Meillä oli työpaja viime vuonna Psykologipäivillä. Tavoitteenamme on herätellä keskustelua ja lisätä psykologien tietoa palvelujärjestelmän uusista kysymyksistä.

Haikoselle julkisen sektorin kehittäminen on sydämen asia. Hänen tavoitteenaan on rakentaa yhteiskunta, jossa hyvin voivat sekä ihmisen aivot että mieli.

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 2/2026.