Psykoterapiaan hakeutuu yhä enemmän kansainvälisiä asiakkaita, joilla on tarve englanninkielisiin palveluihin. Lisäksi Suomessa on yhä enemmän ulkomailta lähtöisin olevia mielenterveysalan ammattilaisia, jotka haluavat pätevyyden tehdä töitä psykoterapeuttina. Pätevöityminen ja sitä kautta Kela-korvauskelpoisuuden saaminen on kuitenkin muissa maissa kouluttautuneille psykologeille ja psykoterapeuteille hankalaa ja pitkä prosessi.

Tätä yhtälöä ratkomaan on nyt rakennettu täysin uudenlainen monikulttuurinen täydennyskoulutus, jonka käyneet saavat oikeuden käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä Suomessa. Kieli-, koulutus- ja kokemusvaatimukset ohjelmaan ovat samat kuin muihinkin psykoterapeuttikoulutuksiin, mutta itse opetus on englannin kielellä. Pääkouluttajina toimivat kouluttajapsykoterapeutit Pauliina Juntunen, Hanne-Leona Luomajoki, Helena Santasalo ja Susann Thylin. 

Koulutuksen rakentaminen on ollut varsin työntäyteinen ja aikaa vievä prosessi, kuvaavat Psychological Practitioners Finland (PPF) -yhdistyksen aktiivit Hatty Francis-Ehnholm, Annabel Battersby ja kouluttaja Hanne-Leona Luomajoki. Lähtötilanteessa viitisen vuotta sitten yhdistyksen sadasta jäsenestä vain yksi oli hyväksytty psykoterapeutiksi Suomessa. Francis-Ehnholm opiskeli sittemmin ruotsinkielisen tutkinnon ja Battersby sai laillistuksen viime marraskuussa. 

– Voi sanoa, että taistelimme täydennyskoulutuksen järjestämisbyrokratian kanssa auttaaksemme itseämme, mutta nyt emme koulutusta enää tarvitsekaan, he sanovat helpottuneina.

Francis-Ehnholmin mukaan hänen on nyt helpompaa toimia psykoterapeuttina, kun hän on psykologina saanut ruotsinkielisen tutkinnon. Hänen mukaansa kyseessä ei ole pelkkä nimikkeen tunnustaminen vaan myös identiteettikysymys: että on ammattilainen, saa antaa hoitoa ja pääsee osaksi systeemiä.

Varmuutta kielitaitoon

Englanninkielisen psykoterapeuttikoulutuksen sisältö on uudenlainen. Neljän vuoden aikana opiskelija perehtyy kognitiiviseen psykoterapiaan, mutta myös laajasti kansainvälisiin kysymyksiin. 

Suomen ja ruotsin kielen kielitaitovaatimukset ovat samat kuin muissakin saman alan koulutuksissa, mutta koulutuksella halutaan madaltaa kynnystä tehdä töitä englannin kielellä. Se ei ole työryhmän mukaan aina suomalaisille helppoa.

– Suomalaisilla taitavillakin psykoterapeuteilla tuntuu olevan yllättävän korkea kynnys tehdä psykoterapiatyötä englannin kielellä. Se on toki ymmärrettävääkin, sillä psykologin ja psykoterapeutin työssä pitää olla kielen kanssa sinut, jotta voi luontevasti työskennellä sillä. Asiakkaan kanssa haluaa pystyä rentoutumaan ja olemaan ammatti-identiteetissään kuin kotonaan. Moni ammattitermikin voi olla englanniksi vieras.

– Yhä useampi suomalainen toisaalta opiskelee psykologiksi ulkomailla ja haluaa jatkaa psykoterapeutiksi opiskelemista englanniksi ja työskennellä kansainvälisellä orientaatiolla Suomessa. Lisäksi on Suomessa psykologin tutkinnon opiskelleita, jotka haluavat lisää varmuutta työskennellä englannin kielellä, Luomajoki kertoo.

Kulttuurinen monimuotoisuus

Miksi psykoterapeuteilla on hyvä olla erilaisia kulttuurisia taustoja?

– Esimerkiksi rasismin kohtaamisessa ja ymmärtämisessä on hyödyksi, jos terapeutilla on itselläänkin kokemusta aiheesta. Kuulemme kollegoilta, että usein maahanmuuttaja-asiakas haluaisi ajan vaikkapa tummaihoiselle psykologille juuri näistä syistä. Suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan ei ole aina helppo sopeutua. Auttajalla pitää myös olla ymmärrys siitä, että kasvuolot esimerkiksi Lähi-Idässä ovat ihan erilaiset kuin Suomessa, sanoo Annabel Battersby.

Koulutuksessa on pelkän opin lisäksi yhteisöllisempikin puoli. Jo nyt PPF-yhdistyksessä puhutaan 10–15 eri kieltä, ja koulutuksen odotetaan vahvistavan kulttuurien välistä oppimista ja yhteyttä.

Koulutus on kognitiivisella pääpainotuksella, mutta kouluttajilla on monenlaisia kulttuuri- ja osaamistaustoja. Lisäksi ohjelmassa on psykoterapiakentällä ainutlaatuinen yhdistelmä teemoja: kulttuurinen diversiteetti psykoterapiassa, sensomotorinen ja kehollinen näkökulma, luovat menetelmät, EMDR ja traumasensitiivisyys, kriisit, työelämän teemat, kansainvälisyys, mielenterveyspolitiikka, neuroepätyypillisyys sekä seksuaalisuus- ja sukupuolisuuskysymykset.

– Ajattelemme, että tarjolla on edelläkävijöiden rakentama koulutus edelläkävijöille. Näin monipuolista koulutusohjelmaa ei tällä hetkellä ole markkinoilla. Tästä tulee hieno monilla kielillä työskentelevien psykoterapeuttien yhteisö, työryhmä vakuuttaa.