Mikä on harkkapaikkakriisin hinta?

Vuonna 2021 opinahjoomme Oulun yliopistoon avattiin psykologian tutkinto-ohjelma – ja samalla myös muihin yliopistoihin lisättiin merkittävä määrä aloituspaikkoja. Opetushallituksen tilastojen mukaan aloituspaikkoja nostettiin vuosina 2020–2022 yhteensä 140 paikalla (Vipunen.fi). Harkkapaikkaa hakevia psykologian opiskelijoita onkin ennätyksellinen määrä. Harjoittelupaikkojen tarjoamiseen ei ole kuitenkaan tarpeeksi resursseja varsinkaan, kun samanaikaisesti leikataan hyvinvointialueilta ja yksityisen sektorin harjoittelutuesta.

Opintojen viivästyminen aiheuttaa kustannuksia koko yhteiskunnalle.

Harjoittelusta johtuva opintojen viivästyminen aiheuttaa kustannuksia koko yhteiskunnalle. Eniten harkkapaikkakriisi kolahtaa kuitenkin meihin, opiskelijoihin. Jatkuva huoli harkkapaikan saamisesta kuormittaa sekä vie voimavaroja niin opintojen edistämiseltä kuin muultakin elämältä. Myös taloudellinen pärjääminen mietityttää. 

Työ- ja organisaatiopsykologiaa opiskelleina tiedämme, että työn epävarmuus on työn kuormittavimpia tekijöitä ja altistaa muun muassa työuupumukselle – miksei jo opintojenkin aikana. Tilanteeseen puuttuminen olisi olennainen keino ennaltaehkäistä psykologian opiskelijoiden jaksamiseen liittyviä ongelmia ja mielenterveyden rakoilua.

Pahimmillaan tilanne aiheuttaa pullonkaulaefektin: jos opiskelijat jäävät ilman harjoittelupaikkaa vuodesta toiseen, jokaiselle rekrytoinnille kertyy yhä enemmän hakijoita. Tämä johtaa alati kasvavaan kilpailuun. 

Haluamme, että psykologit edustaisivat monipuolisesti kaikenlaisia ihmisiä – ei ainoastaan huippusuorittajia.

Vaatiiko harkkapaikkamarkkinoilla jo valmiiksi korkeatasoisesta joukosta erottuminen vitosta hipovat arvosanat sekä huippu-CV:n? Kaikilla ei ole samanlaista mahdollisuutta esimerkiksi kerryttää relevanttia työkokemusta, mikä asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan. Emme halua entistä homogeenisempää ja parempiosaisempaa ammattikuntaa, vaan että psykologit edustaisivat monipuolisesti kaikenlaisia ihmisiä – ei ainoastaan huippusuorittajia.

Kriisiytyvän harkkapaikkatilanteen ennaltaehkäisy opiskelijoiden edun huomioivalla tavalla on välttämätöntä. Tällä hetkellä harjoittelupaikkojen lisääminen lienee vaikeaa, joten olisi syytä pohtia, tulisiko katseet kääntää korkeisiin aloituspaikkamääriin.

Emilia Korkeila on Oulun yliopiston psykologian opiskelijoiden ainejärjestö Defenssi ry:n SPOL-edustaja-varajäsen ja Elisa Turpeinen Defenssi ry:n taloudenhoitaja.

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 2/2026.