Tunnekielen arvo
Kukaan ei opeta meille, miten tunteita kuvaillaan jokapäiväisessä kielenkäytössä, vaikka se olisi tärkein asia osata työelämässä. Miten voimme valmistuessamme auttaa suomenkielisiä, jos emme ymmärrä heidän tapaansa kuvailla tunnetilaansa? kirjoittaa Åbo Akademin psykologian opiskelija Emilia Lundsten.
Känslospråkets betydelse
Aldrig erbjuds vi någon möjlighet att lära oss hur man på vardaglig finska uttrycker känslor, trots att detta vore viktigt att kunna i arbetslivet. Hur är det meningen att vi den dagen vi blir färdiga psykologer skall kunna hjälpa andra om vi inte förstår hur de beskriver olika känsloupplevelser? skriver psykologistuderande vid Åbo Akademi Emilia Lundsten.
Palkka on yhteinen asia
Psykologiliiton tärkeimpiä tehtäviä on jäsenten palkkaedunvalvonta. Psykologien palkkaus määräytyy hyvin eri tavoin eri työmarkkinasektoreilla, ja siksi myös vaikuttamiskeinot vaihtelevat tilanteen mukaan. Palkkaedunvalvontaa hoidetaan pitkälti myös yhteistyössä muiden akavalaisten kanssa. Myös jokaisen jäsenen omalla toiminnalla on merkitystä.
Puhuvatko psykologit ja kasvatustieteilijät samaa kieltä?
Psykologia ja kasvatustiede ovat kiinnostuneet samoista kysymyksistä, mutta katsovat niitä hieman eri näkökulmista. Tutkijat Aino Saarinen ja Jenni Salminen sekä koulupsykologi Cecilia Forsman kertovat näkemyksensä alojen välisistä eroista ja yhtäläisyyksistä sekä monialaisen yhteistyön toimivuudesta niin tutkimushankkeissa kuin koulun arjessakin.
Mihin luottamusmiehiä tarvitaan?
Miksi psykologin kannattaisi osallistua yhteisten asioiden hoitoon ja edunvalvontaan? Siinä tarvitaan rohkeutta ottaa asioita puheeksi ja uskallusta pitää tärkeistä arvoista kiinni, kuvailee Psykologiliiton hallituksen jäsen Ewa Stevens kokemuksiaan tuoreena luottamusmiehenä.
Mistä meille maksetaan?
Me psykologit olemme tärkeä osa yhteiskuntaa, mutta meidän asiantuntemuksemme syvällinen luonne ei ole laajalti tunnettu. Asiantuntija-ammatit ylipäätään eivät ole tarkkarajaisia, ja täten oman osaamisen sanoittaminen ja palkan pyytäminen voi aiheuttaa epävarmuuden tunteita.
Piiloutumisen jalo taito
Tämä tarve piiloutumiseen, yksityisyyteen, luontoon ja maaseudun rauhaan ei alkanut koronasta. Se alkoi silloin, kun jotkut ihmisluontoa tuntemattomat ihmiset keksivät avokonttorin tai hienommin sanottuna monitilatoimiston.
Aktiivinen ote omaan palkkaan
Moni ei tajua, että palkka on aina neuvottelukysymys, myös julkisella sektorilla. Kunta-alan psykologien palkat eivät ole enää vuoden 2008 jälkeen määräytyneet alan yleissopimuksen perusteella. Nykyään alan palkat perustuvat paikallisiin, työn vaativuuteen nojaaviin sopimuksiin – ja henkilön omaan palkkapyyntöön.
Tutkittua tietoa koulukiusaamisesta
NOIDANKEHÄSTÄ POIS – VOIKO KOULUKIUSAAMISEN KIERTEEN KATKAISTA. Virpi Pöyhönen, Tammi 2021.
Palkka – mitä enempi, sen parempi?
Ammattiyhdistyksenä keskitymme jäsentemme edunvalvontaan. Jos mietin itselleni tärkeimpiä valvottavia etuja, ensin tulee mieleen psykologien työllisyys, hyvät työolot ja mahdollisuus hyödyntää järkevällä tavalla tämän koulutuksen tarjoamaa osaamista. Ja sitten heti tulee mieleen palkka.
Diagnoosi: sarjamurhaaja
TERAPIASSA. Martta Kaukonen WSOY 2021.
Holhousyhteiskunnan loppu
Minäpä kerron, miksi niin moni jättää koronarokotteen ottamatta. Eivät he ole tyhmiä, ja kyllä he tietävät rokottamattomuuden riskit. He eivät vaan halua totella, kun hyväntahtoiset tädit ja sedät haluavat hyysätä heitä kuten aina ennenkin. He haluavat olla itsenäisiä ja vahvoja. Eivät vaan raukat keksi mitään parempaakaan tapaa kapinoida.