Joko se tulevaisuus taas vietiin?
Viimeistään koronavuosien mittaan Suomessa herättiin kantamaan huolta nuorten hyvinvoinnista. Kun koronapandemian alkaessa huolena oli ikäihmisten henkinen kriisinkestävyys, sittemmin havaittiin, että kovimpia iskuja olivatkin ottaneet nuoret ja nuoret aikuiset.
Studygrameista voimaa hakumatkalle
Kiinnostus psykologiaa kohtaan heräsi meillä kummallakin jo melko varhain. Psykologia tuntui aiheena mielenkiintoiselta ja halusimme kumpikin tulevaisuudessa jollain tapaa päästä auttamaan ihmisiä. Paremmin hakuprosessiin perehtyessämme kuitenkin huomasimme, että opiskelemaan pääseminen ei tulisi olemaan helppoa. Suuri hakijamäärä ja pieni sisäänpääsyprosentti eivät näyttäneet hakijan silmissä lupaavilta.
Tarinankerronnan etiikkaa
Ei ole yhdentekevää, millaisen kertomuksen kärsimyksestään oppii rakentamaan.
Mikä kuitenkin muuttuu työnantajan vaihtuessa?
Vuosi sitten listasin asioita, jotka työnantajan tulisi ottaa huomioon hyvinvointialueelle siirryttäessä. Olen valitettavasti oppinut kantapään kautta, että vastaukseen ”Kyllä asiat sitten järjestyvät” ei aina kannata tyytyä.
En jaksa enää hävetä
Neljän pojan jälkeen vanhempani saivat vanhoilla päivillään hyvän idean: tehdäänpä vielä yksi lapsi, joka on tyttö. Eipä tullut tyttöä, vaan tuli pettymys.
Pitkä matka psykologiksi Suomessa
Millaista on työskennellä psykologina Suomessa, kun on lähtöisin toisesta maasta? Annabel Battersby rekisteröitiin psykologiksi Suomessa vuonna kymmenen vuoden valmistelujen ja suunnittelun jälkeen.
Aina voi tehdä enemmän. Aina.
Sotaisassa maailmassa psykologien pitää auttaa polttamaan toivon kynttilää, kirjoittaa Vesa Nevalainen blogissaan.
Ainejärjestöt – identiteetin luojat ja psykologiyhteisöjen rakentajat
Liiton opiskelijapromoottori on tänä syksynä viettänyt yhtä paljon aikaa tien päällä Suomen kaupunkeja kierrellessä kuin kotona tai kampuksella. Fuksikierros on avannut ainutlaatuisen oven erilaisiin psykologian opiskelijayhteisöihin. Psykologian opiskelijoita myös yhdistää jokin perustavanlaatuinen tekijä.
Riskitekijä?
Terveydenhuollon palveluita käyttävissä on eroja. Toiset tavaavat huolella jokaisen Omakantaan kirjatun sanan, kun taas toiset eivät ole koskaan Kantaan tutustuneetkaan.
Som en finskspråkig ankunge i Ankdammen
Att studera på ett främmande språk är givande, men naturligt nog också besvärligt. Pröva modigt att använda både det andra inhemska och övriga främmande språk också i vardagen, skriver psykologistuderande Onerva Lahtinen och Reetta Ihalin.
Suomenkielisenä ankanpoikana Ankkalammessa
Vieraalla kielellä opiskelu on antoisaa, mutta myös rasittavaa. Kannattaa kuitenkin kokeilla rohkeasti toisen kotimaisen sekä vieraiden kielten käyttämistä, kirjoittavat psykologianopiskelijat Onerva Lahtinen ja Reetta Ihalin.
Digiloikka
Digiloikka on varmaan ihan tosiasia, mutta onko loikattu ojan yli allikkoon tai peräti taaksepäin?