Uusi selvitys: Mielenterveyspalvelut eivät tavoita ajoissa
Avun tarvitsijat eivät saa Suomessa riittävästi eivätkä ajoissa mielenterveyspalveluja. Tämä on yksi selkeä tuoreen Mielenterveysbarometrin tulos. Jopa 97 prosenttia psykologeista pitää palveluja riittämättöminä, ja lähes kaikkien vastaajien mukaan Suomessa ei pääse jonottamatta psykiatriseen hoitoon, kun on hoidon tarpeessa.
Mielenterveyskuntoutujien omaisista alle puolet eli 47 prosenttia kertoo läheisensä päässeen ajoissa mielenterveyspalvelujen piiriin. Noin puolet omaisista on sitä mieltä, että psykiatrista hoitoa on saatu aina, kun sitä on tarvittu.
Ammattilaiset nostavat keskeiseksi mielenterveyspalvelujen tulpaksi sen, että niissä ei ole riittävästi työntekijöitä. Psykologeista jopa 94 prosenttia pitää työntekijäpulaa ongelmana. Kaikista vastaajista tätä mieltä on 90 prosenttia.
Erityisen huonoksi arvioidaan avohoidon mielenterveyspalvelujen henkilöstötilanne. Tilanne on nyt psykologien mielestä heikompi kuin yhdessäkään kuuden viime vuoden aikana tehdyssä barometrissä. 91 prosenttia psykologeista pitää avohoidon henkilöstömitoitusta riittämättömänä.
– Tulokset kertovat muun muassa siitä, että perustason mielenterveyspalvelut puuttuvat lähes kokonaan terveysasemilta. Työikäinen tai ikääntyvä pääsee useimmissa kunnissa psykologille vain hyvän työterveyshuollon kautta, toteaa Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola.
Psykologiliitto on jo pitkään vaatinut psykologeja osaksi terveysaseman moniammatillisia tiimejä. Myös psykiatrian palveluissa psykologin osaamista ja psykososiaalista hoitoa tarvittaisiin lisää.
Matalan kynnyksen palveluja vahvistettava
Mielenterveyspalvelujen eriarvoistuminen on psykologien mielestä todellinen uhka. 85 prosenttia barometriin osallistuneista psykologeista on sitä mieltä, että parempi hoito ja mielenterveyspalvelut keskittyvät hyväosaisille, koska heillä on paremmat taloudelliset edellytykset hankkia palveluja yksityiseltä sektorilta.
– Perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelujen vahvistamiseen on satsattava nykyistä enemmän, jotta kansalaisilla on tasavertainen mahdollisuus saada tarpeen mukaisesti psykososiaalista tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä ehkäisee mielenterveyden häiriöiden kehittymistä. Hyvinvoinnin edistäminen ja mielenterveysongelmien ehkäiseminen ovatkin ensiarvoisen tärkeitä tavoitteita lähivuosina, Ahtola toteaa.
Hän muistuttaa, että jo nyt on olemassa ennaltaehkäiseviä ja varhaista hoitoa tarjoavia matalan kynnyksen palveluja, joiden resursointia ja laajentumista on vahvistettava.
Reilu puolet psykologeista pitää yksityisiä palveluntuottajia myös uhkana julkisen sektorin mielenterveyspalvelujen tasolle, kun yksityisen puolen paremmat palkat houkuttelevat hyvät ammattilaiset pois julkiselta sektorilta.
Hoitona liian usein vain sairausloma ja lääkkeet
Psykologien mielestä huonoon suuntaan on viime vuosina kehittynyt myös hallinnollisten tehtävien määrä. Yhä useampi psykologi lisäisi hoitotyön resursseja siten, että hoitohenkilöt eivät tekisi hallinnollisia tehtäviä. Niitä varten pitää heidän mielestään palkata omat ammattilaisensa.
Psykologeista 79 prosenttia siirtäisi hallinnolliset tehtävät pois hoitohenkilöstöltä.
– Psykologeja kuormittavat paperi- ja hallintotyöt yhtä lailla kuin lääkäreitäkin. Sihteerien ja muun tarpeellisen henkilöstön väheneminen on valitettavaa, Annarilla Ahtola toteaa.
Palvelujen laatuun liittyen 84 prosenttia psykologeista on huolissaan siitä, että mielenterveyspotilaille annetaan liian usein vain sairauslomaa tai lääkehoitoa mutta ei muuta tukea.
Mielenterveysalan ammattilaisista yli 60 prosenttia ja mielenterveysongelmia kokevista 47 prosenttia uskoo, että mielenterveysongelmat leimaavat ihmisen. Joka kolmas on hävennyt hoitoon hakeutumista ja mielenterveyden ongelmista kertomista muille ihmisille.
Tulokset käyvät ilmi Mielenterveyden keskusliiton Kantar TNS Oy:llä teettämästä Mielenterveysbarometristä 2019. Barometriä varten haastateltiin noin 2 000 henkilöä, joista osa oli mielenterveysongelmia itse kokevia ja heidän omaisiaan ja osa mielenterveysalan asiantuntijoita ja suurta väestöä. Barometrissä selvitetään säännöllisesti mielenterveysongelmista kärsivien sekä eräiden muiden ryhmien suhtautumista erilaisiin mielenterveyden kysymyksiin.
Suomen Psykologiliitto ja Suomen Psykiatriyhdistys olivat mukana hankkeessa, johon sisältyi 624 ammattilaiselle tehty nettikysely.
