Uudet kansalliset suositukset suomenruotsalaisten lasten kognitiivisiin tutkimuksiin
Suomenruotsalaisten lasten kognitiivisten tutkimusten kliiniset käytännöt vaihtelevat eri paikkakunnilla ja työpaikoilla. Osittain käytetään omia, epävirallisia käännöksiä suomenkielisistä testiversioista, osittain ruotsalaisia testejä, ja osittain sekä suomalaisia että ruotsalaisia testejä samassa tutkimuksessa. Koska normeissa on eroja, voivat eri käytännöt vaikuttaa diagnosointiin, tukisuosituksiin ja kuntoutuspäätöksiin. Kentällä on jo kauan kaivattu lisää tietoa suomenruotsalaisten lasten suoriutumisesta kognitiivisissa testeissä.
Vuonna 2019 Helsingin yliopistolla aloitettiin tutkimusprojekti Finlandssvenska elevers prestationer i svenska kognitiva test (FEST-projektet / The FinSwed Study). Projektissa tutkittiin 276 6–16-vuotiasta ruotsinkielistä lasta eri puolilta ruotsinkielistä Suomea. Tutkimuksissa käytettiin ruotsalaisia versioita testeistä WISC-V, WPPSI-IV ja NEPSY-II. Ruotsinkieliset testiversiot valittiin suomenkielisten sijaan, jotta vältyttäisiin testien kääntämiseltä, mikä puolestaan voisi heikentää testien luotettavuutta. Sen sijaan ruotsalaisiin testiversioihin tehtiin pieniä kielellisiä muutoksia, jotta ne vastaisivat suomenruotsia.
FEST-projektin sekä aiempien tutkimushankkeiden tulosten perusteella laadittiin kansalliset suositukset suomenruotsalaisten lasten kognitiivisiin tutkimuksiin. Näiden suositusten tavoitteena on yhtenäistää ruotsinkielisten lasten ja nuorten tutkimukset Suomessa ja siten parantaa tutkimusten laatua. Suosituksia on kommentoinut ryhmä suomenruotsalaisia psykologeja sekä Psykologiliiton testilautakunta.
Suosituksissa otetaan kantaa mm. ruotsalaisten testiversioiden käytön puolesta suomenruotsalaisten lasten tutkimuksissa, suosituksissa esitetyt kulttuuriset erot huomioiden. Ryhmätasolla suomenruotsalaiset lapset saivat Wechslerin testeissä hieman korkeampia pisteitä verrattuna ruotsalaisiin testinormeihin. Suoriutuminen oli kuitenkin jonkin verran epätasaista erityisesti kielellisissä osioissa, joissa havaittiin myös matalampia tuloksia. Nämä erot testisuoriutumisessa on kuvattu nyt julkaistuissa suosituksissa, ja ne tulisi ottaa huomioon suomenruotsalaisten lasten testitulosten tulkinnassa.
Suosituksissa kuvataan myös, mitä kielellisiä ja kulttuurisia muutoksia testeihin tehtiin. Koska eri testi- ja kieliversiot eroavat toisistaan, psykologin lausuntoon tulisi kirjata selkeästi, mitä testiä ja normeja tutkimuksessa käytettiin.
Suosituksessa esitellään myös Psykologiliiton julkaisemat kognitiivisten testien sanalliset kuvaukset ruotsiksi. Nämä kuvaukset ovat aiemmin puuttuneet ruotsin kielellä, minkä seurauksena tulosten luokitukset ja sanalliset kuvaukset ovat vaihdelleet. Suositukset Riktlinjer för kognitiva utredningar av barn i Svenskfinland ovat saatavilla Psykologiliiton jäsenalueella.
Projektin tuloksista kirjoitetaan myös useita tieteellisiä artikkeleita, joista osa on jo julkaistu ja osa on työn alla. Lista julkaistuista artikkeleista löytyy projektin kotisivuilta.
FEST-projekti saa rahoitusta seuraavilta suomenruotsalaisilta säätiöiltä: Svenska kulturfonden, Svenska folkskolans vänner, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Oskar Öflunds stiftelse ja Kulturfonden för Sverige och Finland. Projektiryhmän jäsenet ovat neuropsykologian dosentti Anu Haavisto, PsT Johanna Rosenqvist ja PsM Susanna Slama.
