Läs på svenska

Crister Eriksson asuu Ahvenanmaalla ja työskentelee kliinisenä psykologina ja psykoterapeuttina aikuispsykiatrialla. Hän on yksi Ahvenanmaan psykologiyhdistyksen perustajista ja on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana 25 vuotta. Hän on myös ollut pitkään aktiivinen Psykologiliiton hallituksessa. Psykologiliiton kultaisen ansiomerkin Eriksson vastaanotti vuonna 2014. 

Ura aikuispsykiatrialla

Eriksson opiskeli Uumajan yliopistossa Ruotsissa ja valmistui psykologiksi vuonna 1984. Tämän jälkeen hän suoritti harjoittelunsa tuolloisessa Grelsbyn mielisairaalassa, jossa hän työskenteli aikuispsykiatrian ainoana sairaalapsykologina. Psykologin tehtävänä oli osallistua potilaskierroksille, sekä avustaa psykiatreja hoitosuunnitelman laatimisessa. Tehtävään kuului myös henkilökunnan ohjaaminen ja kouluttaminen.

Osastolla työskentelyn jälkeen Eriksson aloitti työt aikuispsykiatrian avohoidossa ja vastaanotti potilaita myös virka-ajan ulkopuolella. Grelsbyn sairaala suljettiin vuonna 2011, jolloin kaikki mielenterveyspalvelut siirrettiin Ahvenanmaan keskussairaalaan. Eriksson kertoo, että tämä oli Ahvenanmaalla suuri muutos.

– Mielenterveyden avohoito tunnettiin Ahvenanmaalla aiemmin nimellä ”mielenterveystoimisto”. Uuden rakenteen myötä hoitoa varten vaadittiin lähete ja uudet palvelut olivat myös aiempaa enemmän lääkärijohtoisia. 

Psykologina Ahvenanmaalla

Ahvenanmaan aikuispsykiatrialla käsitellään monenlaisia ongelmia, ja lähetteitä suunnataan eteenpäin vain poikkeustapauksissa. Aiemmin neuropsykiatriset arvioinnit lähetettiin Uppsalaan, mutta nykyisin myös nämä tehdään paikan päällä. Vaikka Ahvenanmaan lääkäreillä on hoidollisia yhteyksiä Ruotsiin, ei psykologeilla näitä yleensä ole.

– Psykologien joukko täällä koostuu noin kahdestakymmenestä terveydenhuollon, koulun ja yksityissektorin psykologista. Jotkut ovat tulleet tänne Ruotsista. Ahvenanmaalla työskentelyn haasteena on, että psykologina täytyy olla melko monipuolinen. 

Tuomo Tikkasen toimiessa psykologiliiton puheenjohtajana perustettiin vuonna 1997 Ahvenanmaan psykologiyhdistys, ja Eriksson valittiin sen puheenjohtajaksi. Ennen tätä Ahvenanmaan psykologit kuuluivat Turun psykologiyhdistykseen. Ahvenanmaan psykologiyhdistys oli aluksi harrastusyhdistys, kun taas yhdistys nykyään työskentelee pääasiallisesti ammatillisten kysymysten parissa. Tiedotus Psykologiliiton ja Ahvenanmaan ruotsinkielisten psykologien välillä on pääasiassa kulkeutunut Erikssonin kautta.

Musiikki vastapainona

Erikssonin nykyiseen työnkuvaan kuuluu psykoterapeuttinen työskentely aikuispsykiatrialla. Hän on erikoistunut trauma- ja kriisityöhön ja on kouluttautunut EMDR-menetelmään. Sivutoimenaan hän työskentelee ohjaajana “vaihtoehtoja väkivallalle” -ryhmässä, joka on väkivaltaa lähisuhteissaan harjoittaville miehille suunnattu terapeuttinen ryhmä. Eriksson on jäämässä eläkkeelle tulevana vuonna, mutta jatkaa kuitenkin todennäköisesti psykologin ja psykoterapeutin tehtäviä jossakin muodossa.

Vapaa-ajallaan Eriksson nauttii musiikin kuuntelusta ja on vinyylilevyjen ystävä. Hänellä on kotonaan kokonainen musiikkihuone, joka sisältää suuren kokoelman levyjä. Nautintoa tuo myös luonnossa ja maaseudulla oleminen, sekä käytännön töiden tekeminen, kuten puiden halkominen ja puutarhanhoito.

– Käytännön tekeminen puhdistaa mielen. Sitä tarvitaan vastapainoksi psykologin työlle.

Pitkäaikainen hallitustyö

Kiinnostus Psykologiliittoa kohtaan heräsi, kun Crister Eriksson ja muut Ahvenanmaan psykologit tunsivat itsensä hieman ulkopuolisiksi verrattuna mantereen psykologeihin.

– Päätimme kääntyä Ruotsin sijasta Suomen Psykologiliiton puoleen, koska meidän oli kuitenkin noudatettava Suomen lakeja.

Psykologiliitto otti Ahvenanmaan psykologit lämpimästi vastaan. Ahvenanmaan psykologiyhdistyksen jäsenet näkivät tärkeänä puhua ruotsia Psykologiliiton virallisissa kokouksissa. Ruotsinkielisille psykologeille on myös ollut tärkeää saada ammattiaan koskevaa tietoa omalla äidinkielellään.

Eriksson on ollut aktiivinen Psykologiliitossa vuodesta 2005. Hän oli ensin useita kausia liiton valtuuston jäsen ja on tällä hetkellä hallituksen varajäsen. Hän on myös toiminut Akava Ålandissa neuvottelijana ja luottamusmiehenä. Ahvenanmaa ei kuulu sote-alueeseen, joten Ahvenanmaalla on omat sopimusneuvottelut.

– Hallitustyö on merkityksellistä, koska on tärkeää, että Ahvenanmaan psykologit ovat edustettuina Psykologiliitossa. Meidän on myös olennaista saada tietoa mantereelta, jotta pysymme kehityksessä mukana.

Eriksson oli osallisena perustamassa ruotsinkielistä työryhmää Psykologiliitossa vuonna 2013 ja toimii edelleen työryhmän puheenjohtajana. Ryhmä on mm. kannustanut psykologeja kirjoittamaan tekstejä ruotsiksi Psykologiliiton lehteen. Ryhmä on myös osallistunut Suomenruotsalaisten psykologipäivien järjestämiseen, joita on tähän mennessä järjestetty Ahvenanmaalla kolme kertaa.

Uran kohokohdat ja haasteet

Vuonna 2000 Eriksson kouluttautui psykoterapeutiksi, erikoistuen systemaattiseen perheterapiaan. Uransa kohokohtina hän mainitsee mahdollisuudet tavata työssään laajasti erilaisia ihmisiä, niin potilaita kuin kollegoita. Palkitsevana Eriksson pitää itsensä kehittämistä ja työnsä tulosten näkemistä.

– Toisaalta psykologin ammatin haasteita ovat psykologin aseman vahvistaminen ja ylläpitäminen. Psykologeilla on paljon tietoa ihmisten ja ryhmien käyttäytymisestä, ei pelkästään psykiatrialla, vaan myös esimerkiksi kouluissa. Psykologin roolia somatiikassa voitaisiin myös parantaa ja psykologien asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää paremmin erilaisissa johtoryhmissä.

– Näen myös vaaran siinä, että psykologipalvelut siirtyvät yhä enemmän yksityiselle puolelle. Psykologipalveluja on suojeltava myös julkisella puolella, jotta kaikilla olisi sama mahdollisuus saada psykologista hoitoa ja asiantuntemusta.

Läs på svenska