Pitkä tie psykologiksi Suomessa
Viimeisen 20 vuoden aikana ei pelkästään asiakaskunta vaan myös henkilöstö on moninaistunut sotepalveluissa.
Psykologi Stela Salminen on kotoisin Bulgariasta. Hänellä on takanaan monimutkainen ja pitkä tie laillistetuksi psykologiksi Suomessa. Psykologiaa opiskellut Salminen tuli Suomeen ensimmäistä kertaa vuonna 2002 opiskelemaan apurahalla. Sittemmin hän pääsi Helsingin yliopistoon suorittamaan tutkintoa sosiaalipsykologiasta.
Vasta valmistuttuaan ja töitä hakiessaan hänelle selvisi, että Suomessa sosiaalipsykologian opiskelu ei pätevöitä psykologiksi.
– Se oli valtava shokki ja kriisi. Siinä vaiheessa pohdin myös, riittäisikö suomen kielen taitoni täällä psykologina työskentelemiseen.
Salminen päätyi Aalto-yliopistoon suorittamaan kaupallista tutkintoa. Opintojen ohella hän työskenteli HR-alalla. Lopulta hän haki pääsykokeiden kautta Jyväskylän yliopistoon psykologian maisteriohjelmaan. Vuonna 2004 Bulgariassa suoritettu psykologian kandidaattitutkinto hyväksiluettiin täällä.
Maisteriopintojen ja harjoittelun jälkeen Salminen oli vihdoin laillistettu psykologi Suomessa vuoden 2011 lopussa. Vielä oli edessä työpaikan löytäminen.
Salminen toivoo, että Suomessa osattaisiin arvostaa enemmän ulkomaalaistaustaisia ihmisiä.
– Työllistyminen on ollut mutkikasta ja työlästä Suomessa. Harjoittelupaikkaakin hain puoli vuotta, sitten vuotta myöhemmin sain puolen vuoden sijaisuuden ja lopulta vakituisen työpaikan perheneuvolasta. Välillä asuimme perheen kanssa Saksassa. Oliko sitten vain hyvää tuuria, mutta siellä työpaikka löytyi ensimmäisellä yrittämällä.
Sittemmin Salminen on myös väitellyt psykologiasta sekä pätevöitynyt psykoterapeutiksi.
Salminen toivoo, että Suomessa osattaisiin arvostaa enemmän ulkomaalaistaustaisia ihmisiä.
– Heillä on kokemusta sopeutumisesta ja vaikeuksien ylittämisestä. Se on suuri plussa psykologina ja psykoterapeuttina toimimisessa. Sellaista osaamista ei välttämättä ole ihmisellä, joka on asunut samassa maassa koko ikänsä. Toisaalta kannustan tulijoita opiskelemaan suomen kieltä, pelkällä englannilla ei voi aidosti sopeutua täkäläiseen yhteiskuntaan.
Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 2/2024.
Lue myös:
Itsereflektio on avain erilaisuuden ymmärtämiseen
Ulkomaalaisen tutkinnon laillistaminen on monimutkaista
