Musiikin yhteys tunteisiin ja mielentiloihin on intuitiivisesti monelle tuttu. Neuropsykologi Hanna Karhinen käsittelee musiikkia ja mieltä myös Instagramissa, harrastuksen ja ammatin rajapinnalla.

Karhinen on pitänyt @psykologinsoittolistalla-tiliään Instagramissa pian vuoden. Taustalla oli psykologikollegoiden ammatillisten tilien kiinnostavuus ja se, että vanhempainvapaalla oli aikaa aloittaa sisällön tuottaminen.

– Musiikki on minulle henkilökohtaisesti tärkeää. Soitan ja laulan itse, ja lapsesta saakka olen myös pyöritellyt mielessäni biisien sanoituksia, Karhinen kertoo.

Soittolistan ensimmäinen postaus käsitteli Tenhi-yhtyeen Vilja-nimistä kappaletta, joka Karhisen mukaan kuvailee kauniisti tunnesäätelyä. Joskus Karhinen kirjoittaa kappaleen sisältö edellä, joskus taas aihe tulee ensin ja silloin kappale tarjoaa kokemuksellisen pinnan aiheeseen. Usein aiheeksi valikoituu kappale, jossa sanoittaja on osannut ilmaista jonkin asian hyvin.

– Minua kiehtoo monitulkintaisuus ja se, miten lyriikat istuvat koko biisin emotionaaliseen kontekstiin. Kerroksellisuus tulkinnassa ja sanaleikit ovat kiinnostavia, samoin intertekstuaalisuus eli se, jos teksti viittaa johonkin toiseen tekstiin.

Osa Karhista inspiroivista kappaleista on hänen omia suosikkejaan, mutta hän saa nykyisin myös vinkkejä ja toiveita seuraajiltaan. Osan hän toteuttaa, mutta kaikkiin on mahdoton vastata.

Instatili on Hanna Karhiselle ennen kaikkea harrastus, vaikka se liikkuu ammattiosaamisen liepeillä. Musiikin tulkinnalla ja psykologin työllä on hänen mukaansa yhtäläisyyksiä. Molempia voi lähestyä teoreettisella tasolla, mutta myös tilanteeseen heittäytyen.

– Jollain tavalla kuuntelen musiikkia samalla tavalla kuin asiakasta: mitä merkityksiä sieltä löytyy? Ja vaikka teoreettinen osaaminen on tärkeää, niin on myös luova, leikkisä ja kokeva puoli.

Koska kyseessä on kuitenkin ammattilaisen tili, asiantuntemus on tärkeää. Karhinen ei käytä lähteitä säännöllisesti tekstissään, mutta jos joku kysyisi, hän voisi kertoa, mihin hänen näkemyksensä pohjautuvat.

Karhinen työskentelee yksityisellä sektorilla neuropsykologina kaiken ikäisten asiakkaiden parissa, joista monilla on neuropsykiatrisia haasteita. Päivätyössään hän käyttää musiikkia varsin vähän, vaikka sen vaikuttavuudesta kuntoutuksessa on paljon näyttöä.

– Musiikkia voisi käyttää paljon enemmänkin asiakaslähtöisesti. Se on hyvä työväline esimerkiksi lasten ja nuorten tunnetaitotyöskentelyssä. 

Asiakastyöstä kumpuaa kuitenkin yksi motiivi musiikista kirjoittamiseen.

– Omassa asiakaskunnassa huomaa usein syvän kokemuksen erilaisuudesta ja yksin jäämisestä. Voi olla tunne, että kukaan ei tavoita heidän kokemustaan. Musiikilla voi olla vertaistuellinen rooli.