Ei vain ammattiliitto vaan myös ammatillinen liitto
Viime vuosien aikana monen ammattiliiton jäsenmäärät ovat olleet laskusuunnassa. Psykologiliiton kohdalla on toisin. Psykologiliiton puheenjohtajan Jari Lipsasen mukaan viimeiset neljä vuotta Psykologiliiton jäsenmäärät ovat kasvaneet tasaisesti.
– Sille voi olla monia syitä, mutta yksi tärkeä on varmaankin se, että edunvalvonnan lisäksi liitto kehittää jatkuvasti jäsenetujaan. Jäsenyyteen sisältyy esimerkiksi laaja vakuutuspaketti.
Jäsenmaksukatto on tällä hetkellä 500 euroa vuodessa. Lipsanen huomauttaa, että sitä on viimeksi korotettu vuonna 2008, kun samaan aikaan keskipalkat ovat kasvaneet melkein 1500 euroa.
Puheenjohtaja on kiitollinen kaikista jäsenistä.
– Tarvitsemme kriittistä massaa, jotta voimme puolustaa yleissitovuutta. Toiseksi esimerkiksi hyvinvointialueet ovat niin isoja vastavoimia, että yksittäinen psykologi on sellaisessa varsin yksin säästöpaineiden keskellä. Psykologien yhteisen äänen kuuluminen on rahanarvoinen sijoitus tulevaisuuteen.
Ammatillinen liitto
Psykologiliiton merkitys jäsenille on kuitenkin laajempi kuin pelkästään perinteisen ammattiliiton tarjonta.
– Meillä on ammattiliiton perinteiset tehtävät, kuten vaikkapa lainsäädäntöön vaikuttaminen, yhdistetty ammatillisiin sisältöasioihin. Psykologian alallahan ei ole muita organisaatioita, vaan Psykologiliitto on ainoa yhteisö, joka pyrkii edistämään psykologian sovellusalaa. Esimerkiksi lääketieteessä on Lääkäriliiton ohella tieteellinen lääkäriseura Duodecim sekä vahvat sovellusalakohtaiset järjestöt.
Psykologiliitto tekee ammatillisia ohjeistuksia ja suosituksia psykologien uran eri vaiheille. Edelleen se valvoo ammattieettisten ohjeiden noudattamista ammattieettisen lautakunnan kautta.
Lipsasen mukaan ammatillisiin kysymyksiin liittyvät yhteydenotot ovat nousseet 100–200 kysymyksellä vuodessa.
– Jopa työnantajat kehottavat ottamaan yhteyttä Psykologiliittoon tietyissä kysymyksissä. Tällä osa-alueella Suomessa ei ole mitään muuta organisaatiota.
Psykologiliitto myös nostaa esiin psykologiatieteen tuloksia. Koulutuksen kehittämisestä liitto keskustelee jatkuvasti yliopistoverkoston kanssa.
– Seuraavalle hallituskaudelle meillä on esimerkiksi tutkimuksen rahoitukseen liittyviä tavoitteita. Haluaisimme myös edistää psykologiatieteen tulosten vahvempaa hyödyntämistä yhteiskunnassa.
Myös yrittäjien liitto
Psykologiliitossa on paljon yrittäjäjäseniä, myös työnantajayrittäjiä. Lipsasen mukaan psykologien tapauksessa näiden ryhmien edut eivät ole vastakkaiset muun muassa sen takia, että sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö ohjaa myös alan markkinapuolta ja terveydenhuolto toimii pitkälti verovaroin. Yrittäjienkin ammatillinen toimintaympäristö on siis usein julkinen puoli. Lisäksi merkittävä osa liiton yrittäjäjäsenistä työskentelee yksin ammatinharjoittajina.
– Yrittäjä jää melko yksin, kun vastapuolena ovat isot kaupalliset toimijat. Ammattiliittohan ei sinällään voi neuvotella yrittäjien edustajana, silloin kyseessä olisi kartelli, mutta voimme käydä keskustelua tasapuolisemmin yksinyrittäjään verrattuna.
Akava vaikuttaa työelämälainsäädäntöön
Kun psykologi tai alan opiskelija liittyy Psykologiliittoon, tulee hän liittyneeksi isoon ketjuun yhteisöjä, kuten palkoista neuvotteleva Juko ja työmarkkinakeskusjärjestö Akava. Akava on Lipsasen mukaan se taho, joka vahvimmin vaikuttaa työelämälainsäädäntöön, vaikka Psykologiliittokin ottaa kantaa alaa koskettaviin hankkeisiin.
Akavan vaikuttamisen johtajan Pekka Piispasen mukaan korkeakoulutus, verotus, sosiaaliturva ja työlainsäädäntö ovat ne alueet, joiden lainsäädäntöhankkeisiin Akava pyrkii keskeisimmin vaikuttamaan.
Esimerkeiksi hiljattain Akava on osallistunut työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön valmisteluun, ja Akavan puheenjohtaja edusti järjestöä korkeakouluvisioon liittyvässä valmistelussa.
Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen on myös Akavan varapuheenjohtaja. Se tuo Piispasen mukaan Psykologiliitolle poikkeuksellisen hyvät vaikuttamismahdollisuudet myös Akavassa. Piispanen kuitenkin korostaa, että keskusliitossa kaikkien 35 jäsenjärjestön tarpeet ovat tasavertaisesti tärkeitä.
– Se ei toki ole helppoa, kun osa toimii yksityisellä, osa julkisella puolella, ja jäsenistössä on niin yrittäjiä, pitkäaikaistyöttömiä, pätkätutkijoita kuin hyvinkin korkeissa viroissa toimivia.
Olennaisinta akavalaisuudessa on Piispasen mielestä koulutustaustasta tuleva identiteetti. Kaikkia akavalaisia yhdistävä liima on korkeakoulutuksen resurssit ja edellytykset sekä tutkimuksen vapaus.
– Sitten työelämässä, työlainsäädännössä tai sosiaaliturvassa on tunnistettava nimenomaan asiantuntijatyön tarpeet. Esimerkiksi niin, että vaikkapa hybridityötä tekevillä on vakuutusturva kunnossa. Se ei ole itsestään selvä asia.
Piispasen mukaan ay-liikkeen voima perustuu asiantuntemukseen ja verkostoihin, siihen että pystytään esiintymään uskottavasti päättäjien suuntaan. Vaikuttamisen taustalla on oltava tutkittua tietoa, ja siitä on osattava viestiä modernilla tavalla.
– Eikä riitä, että vain kuvaamme ongelmia, silloin päättäjät kysyvät heti, että mikä se teidän ratkaisu sitten olisi. Asioita on osattava katsoa myös yhteiskunnan kokonaisedun kannalta.
***
JÄSENTARINA
Yhdistysaktiiville liitto on kollegiaalinen koti
Kanta-Hämeen psykologiyhdistyksen tuore puheenjohtaja Päivi Ervast näkee, että yhdistysaktiivisuudessa pätee porttiteoria, eli kun on ruvennut tekemään yhtä, niin siitä seuraa helposti jotakin toista.
–Alun perin lähdin yhdistyksemme aktiiviksi, koska olin työpaikkani nuorisopsykiatrian poliklinikan ainoa psykologi jonkin aikaa ja kaipasin kollegiaalista verkostoa. Yksi asia johti toiseen ja yhdistyksen ja liiton kautta vaikuttaminen osana psykologikuntaa alkoi kiinnostaa enemmänkin.
Tällä hetkellä Ervast toimii myös Psykologiliiton liittovaltuustossa toista kauttaan. Lisäksi hän on lasten ja nuorten mielenterveystyön jaoksen jäsen.
Ervastin mielestä ammattiliiton jäsenyys antaa turvaa työelämään sekä tunnetta, ettei ole yksin ammatillisissa kysymyksissä. Hän iloitsee liiton kattavista neuvontapalveluista, kuten ammattieettisestä puhelinneuvonnasta, palkkaneuvonnasta ja juridisesta tuesta. Sivutoimisena yrittäjänä hän hyödyntää myös sen puolen neuvontapalveluja sekä yrittäjän vakuutuksia.
Ervast ihmetteleekin ”miten kukaan psykologi voisi olla kuulumatta liittoon”.
–Se on paitsi ammattiliitto myös kollegiaalinen koti uran eri vaiheissa oleville psykologeille. Ammattikuntana meidän on tärkeää vaalia yhtenäisyyttä.
Ervastin mielestä Psykologiliitossa voisi olla enemmän matalan kynnyksen toimintaa.
– Moni jäsen elää ruuhkavuosia ja hallitustyön vaatima pitkä sitoutuminen on haastavaa. Voisikin olla lyhyempiä teemallisia osallistumismuotoja. Vastavalmistuneille ja muille uraansa pohtiville voisi olla vaikkapa mentoritoimintaa.
Oman yhdistyksen toiminnan suunnittelussa Ervast korostaa huvin ja hyödyn yhdistelmää. Tarjolla on niin avantoa ja saunaa kuin vuosittainen läsnäolokoulutuspäivä. Tällä hetkellä yhdistyksessä valmistaudutaan ensi vuoden 50-vuotisjuhliin.
–Ja kun kyse on kuitenkin ammattiyhdistystoiminnasta, niin edunvalvontakin on tärkeää, esimerkiksi ensi kevään eduskuntavaalit ovat vaikuttamisen paikka.
Haasteina Ervast mainitsee pienen,122 jäsenen, yhdistyksen pienet taloudelliset resurssit.
–Pienuudestamme huolimatta joukoissamme on voimaa ja kollegiaalisuutta. Olisi kuitenkin hienoa, jos yhdistykset voisivat tehdä enemmän yhteistyötä. Esimerkiksi hiljattain saimme osallistua Helsingin yhdistyksen 45-vuotisjuhlaverkkoluentoihin. Se oli todella antoisaa!
***
JÄSENTARINA
Yhteisö ja porukka nuorelle psykologille
Psykologian opiskelija Ilmari Moisio kokee, että ammattiliiton jäsenyys antaa nuorelle psykologille yhteisön ja porukan mihin kuulua.
– Vähän niin kuin että jee, saan tuntea olevani psykologi!
Moisiolla valmistuminen häämöttää joulukuussa, sitä ennen on vuorossa vielä harjoittelu. Psykologiliittoon hän on kuulunut opintojensa alusta alkaen ja työttömyyskassaan hän aikoo liittyä juuri ennen harjoittelunsa alkua.
– Ennustan, että valmistumisen koittaessa tulen olemaan hieman pallo hukassa sen suhteen, mihin ryhtyä. Silloin on hyvä, että on tietopankki mihin turvautua. Sama jos harjoittelupaikassa tulee vastaan tilanne, jossa tarvitsen apua. On parempi kysyä asioista ammattiliitosta kuin jossain jodelissa.
Moision tämänhetkinen pääsuunnitelma on ruveta kokoaikaiseksi väitöskirjatutkijaksi, jos vain rahoitus löytyy. Hän on pohtinut, olisiko Psykologiliitto oikea ammattiliitto päätoimiselle tutkijalle.
– Mutta tutkijanakin olisin ensisijaisesti psykologi ja Psykologiliitto on kaikkia psykologeja varten. Ammatin tuoma identiteetti on vahva. Voin ruveta myös sivutoimiseksi yrittäjäksi, siinä liittojäsenyys on erityisen tärkeä, koska liitto tarjoaa niin paljon yrittäjäneuvontaa ja muita etuja.
Lopetettuaan ainejärjestössä toimimisen Moisio on nyt aktivoitumassa Helsingin yhdistyksessä. Pohdinnassa on hallitukseen liittyminen. Hepsyn toimintaan liittyen hänellä on vain yksi parannusehdotus, nimittäin vaikuttamistoiminnasta tiedottaminen.
– Hepsy tekee paljon paikallista vaikuttamistyötä. Heiltä voisi tulla vaikka uutiskirje sähköpostiin, jossa kerrotaan, mitä kaikkea on puitu. Nyt tulee lähinnä vain virkistystoiminnasta tietoa. Paikallisyhdistykset voivat jäädä etäisiksi ihan vain siksi, että ne eivät tiedota tarpeeksi.
Moision unelmien Psykologiliitto rohkaisisi psykologeja lähtemään vielä vahvemmin mukaan poliittiseen vaikuttamiseen.
– Lääkäreillähän on paljon porukkaa päättävissä asemissa. Viime vuosina opiskelijoiden keskuudessa on ehkä ollut hidasta muutosta nähtävissä, mutta liian usein psykologit ajattelevat, että ”voidaanko me nyt ottaa kantaa”, koska on pystyttävä hoitamaan kaikenlaisia asiakkaita. Ei ole hyvä, jos pelkästään lääkärit vaikuttavat terveydenhuollossa ryhmänä.
Moision mukaan psykologiliitto näkyy paljon opintojen aikana esimerkiksi tapahtumien sponsorina. Hänelle liitto on erityisen tuttu siksikin, että hän on toiminut siellä neljä vuotta opiskelijapromoottorina.
– On tärkeää pitää opiskelijat liiton jäsenenä. Varsinkin kun tämä ei ole stereotyyppinen ammattiliitto vaan myös ammatillinen liitto.
***
JÄSENTARINA
Rivijäsen hakee tietoa
Kokkolan perheneuvolassa työskentelevä psykologi Katri Haukkala liittyi Psykologiliittoon jo opiskeluaikoinaan 1990-luvulla. Sen jälkeen jäsenyys on jatkunut keskeytyksettä.
Haukkala kokee, että liitto tuo ennen kaikkea turvaa työttömyyden varalle. Ensimmäiseen ammattiinsa lastentarhanopettajaksi hän valmistui lama-aikana, jolloin työn saanti oli vaikeaa. Kun työttömyysturva tulee liiton kautta, niin siihen liittyminen on itsestään selvää.
Vaikka työttömyys ei olekaan psykologina kohdannut, niin Haukkala kokee saaneensa liitosta paljon hyötyä, sillä ammatti on sellainen, että esimerkiksi aloitteleva työntekijä tarvitsee paljon tietoa.
– Olen usein tarkistanut, mitä liiton sivuilla sanotaan vaikkapa eettisistä kysymyksistä. Luen myös aina liiton uutiskirjeet ja vastaan kyselyihin. Seuraan tiedotteita esimerkiksi uusista ammatillisista ohjeistuksista ja käytän liiton suosittelemaa psykologin lausuntopohjaa. Takavuosina olen konsultoinut liiton lakimiestä.
Sivutoimisena yrittäjänä Haukkala hyötyy liitosta myös vakuutusten muodossa. Myös autovakuutuksesta tuli alennusta.
Haukkalan mukaan paikallisyhdistys järjestää mukavalta vaikuttavia tilaisuuksia, mutta hän itse ei ole koskaan innostunut ryhmäytymään työn ulkopuolella.
– Olen sillä tavalla introvertti, etten oikein jaksa olla puolituttujen kanssa vapaa-ajalla, välillä kyllä on ollut tunne, että ”pitäisikö lähteä”. Minulla on kuitenkin aina ollut kiva työyhteisö, jos siihen liittyisi vaikeuksia, niin sitten voisin ehkä lähteäkin.
Kiinnostavat, sopivan hintaiset, koulutukset voisivat saada Haukkalankin liikkeelle, sillä työnantaja maksaa niitä enää harvakseltaan.
Edellisessä työpaikassaan Seinäjoella Haukkala toimi liiton yhdyshenkilönä lakkoasioissa, mutta Kokkolassa hän ei pestiä enää jatkanut. Liiton vaikuttamistoimintaa Haukkala pitää kuitenkin erittäin tärkeänä.
– Esimerkiksi perheneuvolatoimintaa ollaan muuttamassa uuden lastensuojelulain myötä. On tärkeää, että liitto ottaa kantaa, yksittäisen rivijäsenen ääni ei siinä kuuluisi.
Miten Psykologiliitto sitten voisi vielä parantaa toimintaansa? Haukkala keksii vain yhden asian.
–Tässä iässä sitä miettii jo eläkettä, toivottavasti liitto hoitaa senkin kuntoon!
Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 3/2026.
