YTHS laajentui – psykologien työnkuva muuttui

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS vastaa korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta hammashoidosta mielen hyvinvointiin. Nimestään huolimatta palvelu oli pitkään vain yliopisto-opiskelijoille suunnattu. 

Pitkään valmisteltu uudistus, jossa myös ammattikorkeakoulujen opiskelijat siirrettiin YTHS:n palveluiden piiriin, astui voimaan vuoden 2021 alussa. Uuden YTHS:n palveluiden piirissä on nyt 270 000 opiskelijaa, mikä on yli kaksi kertaa niin paljon kuin aiemmin. Myös paikkakuntien, joilla YTHS toimii, määrä lisääntyi roimasti: entisten 18:n sijaan niitä on nyt 45.

Laajentumisen yhteydessä YTHS sai 33 uutta psykologia, ja kaikkiaan heitä on nyt 78.

Teemu Miettinen työskentelee vastaavana psykologina YTHS:n eteläisellä palvelualueella. Hänellä on alaisenaan 15 psykologia ja rinnallaan toinen vastaava psykologi. Myös esimiesresurssia lisättiin YTHS:n laajentuessa, ja työnkuva muuttui jonkin verran.

– Teemme nyt kaksi päivää viikossa mielenterveyden edistämistyötä, joka sisältää muun muassa yhteistyötä oppilaitosten eri toimijoiden, esimerkiksi opintopsykologien kanssa. Kehitämme toimintamalleja, joilla voi vaikuttaa esimerkiksi yksinäisyyteen tai resurssien lisäämiseen opiskelijan omassa ympäristössä, Miettinen kertoo.

Eteläisellä alueella aloitti uudistuksen yhteydessä yhdeksän uutta psykologia. Miettisen mukaan psykologiresurssi tuntuu tässä vaiheessa riittävältä ja rekrytointi on sujunut hyvin. Kotkan ja Lahden uusiin palvelupisteisiin tuli kumpaankin oma psykologi, ja Lappeenrannan psykologipalvelut laajenivat. Muut eteläisen alueen uudet psykologit toimivat Helsingissä. 

Tavoitteena nopea hoitoonpääsy

Psykologien työnkuvan kannalta keskeisin muutos YTHS-uudistuksessa on ollut se, että hoitoon tulevan potilaan arviointi on siirtynyt pois heiltä. 

Aiemmin YTHS-psykologit arvioivat vastaanotolle tulevan potilaan hoitovaihtoehtoja. Nyt arviointivastuu on lääkärin ja psykiatrisen sairaanhoitajan muodostamilla tiimeillä, jotka toteuttavat ensivaiheen tuen ja ohjaavat potilaan tarvittaessa psykologin vastaanotolle.

Tavoitteena on aloittaa hoito pian ensivaiheen tuen jälkeen, mikä Teemu Miettisen mukaan on alkuvuonna toteutunut ainakin eteläisellä alueella.

Uutta YTHS-psykologien työnkuvassa ovat myös psykologin tutkimukset, joita tehdään opiskelijoille tarpeen mukaan esimerkiksi opiskeluvaikeuksien kohdatessa. 

Kaikkiaan Miettisen mukaan YTHS-uudistus on ollut hyväksi. Nopea pääsy hoitoon on tärkeää opiskelijalle. Arviointivaiheen nopeuttamiseksi myös psykiatrisia sairaanhoitajia on rekrytoitu lisää.

Työnkuvan muutokset puhuttavat

Kaikki psykologit eivät ole kokeneet uudistusta pelkästään hyvänä asiana. YTHS:n psykologien luottamusvaltuutettuna toimiva, Töölön toimipisteessä työskentelevä psykologi Sari Tiula-Alho sanoo, että monet psykologit kokevat, että mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön on kaventunut uudistuksen myötä. Myös yhteistyön yleisterveyden työntekijöiden kanssa koetaan ohentuneen.

– Olemme ammattiryhmänä vähän kuin ulkokehällä, meiltä tilataan tietyt palvelut. Yhteistyö psykiatrien kanssa on etääntynyt. Enää ei ole ketään, jonka kanssa olisi yhteiset potilaat ja voisi keskustella hoidosta.

Tieto hoidosta siirtyy keskustelujen sijaan sähköisten kirjausten kautta. Niihin menevä aika on lisääntynyt.

Psykologien tavallisin työkalu YTHS:lla ovat muutaman käyntikerran mittaiset tapaamiset, jotka saattavat sisältää jatkohoidon suunnittelun, sekä noin 5–15 kerran mittaiset, rajatut interventiot. Pitempää psykoterapiaa tarvitsevat opiskelijat ohjataan Kelan kuntoutuspsykoterapiaan. 

YTHS:lla vedetään myös kolmentyyppisiä ryhmiä erilaisista oireista kärsiville. Stressless-ryhmä keskittyy stressinhallintaan, jännitysryhmässä opetellaan keinoja jännityksen kanssa toimeen tulemiseen. Kolmantena on depressioryhmä, jossa harjoitellaan mielialataitoja. Ryhmiä vetävät psykologit, joilla saattaa olla työparina yleisterveyspuolen terveydenhoitaja.

Sari Tiula-Alho sanoo, että YTHS-uudistuksen jalkoihin jäi hyvin toimivia ryhmiä kuten mentalisaatioryhmä. Nykyiset ryhmät on mahdollista toteuttaa kaikille YTHS:n asiakkaille paikkakunnasta riippumatta.

Lyhytterapiatyön sisällä psykologit voivat käyttää laajasti ammattitaitoaan, mutta Tiula-Alhon mukaan tietynlainen luovuus ja mahdollisuus kehittää työtä on kaikkiaan vähentynyt.

Tuleeko ääni kuulluksi?

Eräs psykologeja hiertävä asia on se, ettei ammattiryhmällä ole edustusta YTHS:n hallinnossa, vaan psykologien asiaa ajaa siellä psykiatri.

– Se saa miettimään, tuleeko meidän äänemme kuulluksi. Matkan varrella informaatio voi muuttua, ja palautetta on vaikea saada läpi, Sari Tiula-Alho sanoo.

Korona on pakottanut monet työyhteisöt digiloikkaan, niin myös YTHS:n psykologit. Vastaava psykologi Teemu Miettinen sanoo, että korona-aika on vauhdittanut etävastaanottopalveluiden käyttöönottoa YTHS:lla. Opiskelijat ovat hänen mukaansa ottaneet etävastaanoton hyvin vastaan, samoin psykologit.

Etävastaanottojen etu on, että psykologien erikoisosaaminen saadaan niiden avulla laajempaan käyttöön.

– Psykologi toisesta toimipisteestä voi auttaa videovastaanoton avulla, kun tarvitaan sellaista erikoisosaamista, jota pienestä toimipisteestä ei löydy, Miettinen sanoo.

Sari Tiula-Alho sanoo, että digiloikka tuskin olisi toteutunut tätä vauhtia ilman koronaa. Monen asian muuttuminen yhdessä yössä on kuitenkin kuormittanut psykologeja. Kun sekä tietojärjestelmät, työnkuvat, potilasaines että työhuoneet vaihtuvat kerralla, työtä on haastava tehdä.

– Monta sudenkuoppaa olisi voitu välttää jo sillä, että asiat olisivat muuttuneet yksi kerrallaan.

Yksikin käynti voi auttaa

Turun YTHS:lla työskentelevä psykologi Kimmo Häärä kertoo, että osa psykologin tukea hakevista opiskelijoista selviää eteenpäin hyvinkin pienen avun turvin.

– Joku saattaa hyötyä yhdestäkin keskustelukäyntikerrasta. 

Sen sijaan pitempikestoista apua tarvitseville tilanne on vaikeampi: Kelan kuntoutuspsykoterapiaan on ainakin Turun seudulla jonoa, koska psykoterapeutteja on vaikea löytää. Menneinä vuosina myös YTHS:lla oli jopa vuosien pituisia supportiivisia kontakteja asiakkaisiin, mutta näistä on luovuttu.

Kimmo Häärä ohjaa asiakkaitaan jatkohoitoon myös kolmannen sektorin toimijoille, etenkin, jos ryhmämuotoinen vertaistuki on sopiva tukimuoto.  Hän vetää myös YTHS:lla stressi-, jännitys- ja depressioryhmiä.

Häärä kertoo aikaisemmin tavanneensa opiskelijoita pariterapeuttisilla käynneillä, ja myös eron kokeneiden opiskelijoiden ryhmiä on ollut tarjolla. Häärä on myös ohjannut kollegansa kanssa ryhmiä pakko-oireisille opiskelijoille. Viimeksi mainituista on kuitenkin luovuttu, jotta palvelukartta olisi samanlainen kaikkialla YTHS:n alueella. 

Opiskelijaelämän tahti on kiihtynyt

Kimmo Häärä on kokenut YTHS-psykologi, joka on kouluttautunut kognitiiviseksi ja psykofyysiseksi psykoterapeutiksi sekä perheterapeutiksi. Hän on työskennellyt YTHS:lla vuodesta 2008 osa-aikaisesti: kahtena päivänä viikossa hän pitää omaa vastaanottoaan psykoterapeuttina. 

Asiakkaiden vaihtuvuus on suurta, kun opiskelijasukupolvet tulevat ja menevät. 

– Työ opiskelijoiden kanssa on hyvin palkitsevaa. Opiskelijat ovat dynaamisessa elämänvaiheessa, jolloin tapahtuu suuria asioita. He ovat myös oivaltavia ja pystyvät yleensä hyvin prosessoimaan tilannettaan, Häärä sanoo.

Opiskeluvuosiin kuuluu usein muutto pois lapsuudenkodista, yleensä toiselle paikkakunnalle. Elämä jäsentyy uudelleen, ja se voi aktivoida vanhoja kriisejä kuten perhekriisejä tai kiusaamiskokemuksia. Ajattelussa tapahtuu joskus suuria muutoksia. Myös uudet ihmissuhteet tuovat lisänsä kuvioon.

Häärä sanoo, että YTHS:n psykologipalvelujen käyttöaste on kasvanut. Ne osataan löytää paremmin kuin ennen, mutta myös oireilu on lisääntynyt.

Opiskelijaelämä on Häärän mukaan muuttunut paljon jo siitä, kun hän aloitti työnsä YTHS:lla – saati omista opiskeluvuosista 1980-luvulla, kun oman suunnan miettiminen rauhassa ja tiedeyhteisön tarjontaan tutustuminen olivat tärkeitä. Kiireen tuntu on lisääntynyt, samoin suorituspaineet.

– Ajankäytön strukturointi ja työn ja vapaa-ajan erottaminen on selvästi entistä vaikeampaa. Internet ja sieltä tuleva ärsykepommitus on varmasti yksi syyllinen tähän.

Opiskelijoiden kokema ahdistus ajankäytöstä on kasvanut etäopintojen myötä. On vaikea aloittaa työt; kun ei aloita, seuraa ahdistus, jota seuraa lamaannus, josta päästäänkin syyllisyyteen.

– Moni saa hyvän avun jo antamalla riittävästi aikaa palautumiselle. Ei voi vain opiskella, vaan on hyvä kehittää muitakin taitoja ja liikkua, kokea maailmaa aistien kautta, Häärä sanoo.

Etävastaanotolla voi olla läsnä

Kimmo Häärä hyödyntää työskentelyssään paljon kehollisia harjoituksia kuten mindfulness-tekniikoita. Ne onnistuvat myös etävastaanotolla.

– Etäyhteydellä voi olla läsnä yllättävänkin hyvin.

Videovastaanottojen tarve on kasvanut jo siksi, että osa opiskelijoista on viettänyt korona-aikaa kotipaikkakunnallaan opiskelupaikan sijasta. Osalle opiskelijoista lähivastaanotto on kuitenkin tärkeää. Psykologit käyttävät asiassa harkintaa.

– Hyvällä syyllä on mahdollista myös tavata vastaanotolla. Etävastaanoton kynnys on matalampi, jos opiskelija kärsii sosiaalisesta jännityksestä. Toisaalta kohtaaminen voi olla tällaiselle henkilölle hyväksi, Häärä pohtii.