Yt-epidemia leviää ja rokottaa psykologejakin

Yt-neuvottelut ja tiukat säästökuurit yleistyvät nyt kunnissa, hyvinvointikuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä yt:t alkoivat elokuussa ja koskevat myös noin 70:ää psykologia. Syyskuun lopulla työnantaja ilmoitti lisäksi lomautuksista. Vielä ei kuitenkaan tiedetä tarkemmin, ketä ne koskevat.
– Mitään työntekijäryhmää ei ole rajattu ulkopuolelle, joten neuvottelujen piirissä on 7 000 työntekijää. Työnantaja hakee 15 miljoonan euron vuotuisia ja pysyviä kustannussäästöjä ensi vuoden alusta lähtien. Henkilöstön vähennystarve on 250 henkilötyövuotta, luottamusmies, psykologi Mervi Fadjukov kertoo.
Tavoitteena on, että säästöt haetaan muualta kuin irtisanomisista, esimerkiksi laitteista ja vuokrista. Fadjukov kuitenkin pelkää, että nyt työpaikkaa vaihtavien tilalle ei tässä tilanteessa saa palkata uusia.
– Meiltä esimerkiksi lähti pois psykologien esimies, emmekä tiedä, saammeko toimen täyttölupaa. Myös määräaikaisten työntekijöiden kohtalo on vielä epäselvä.

Käyntimäärien minimointi tuo paineita

Pitkään jatkuessaan kiristykset voivat Fadjukovin mukaan heikentää psykologien asiakkaiden tilannetta, kun kovassa säästöpaineessa keskitytään seuraamaan käyntimääriä ja yritetään minimoida niitä.

– Asiakkaan vointi saattaa huonontua, kun pystymme nyt hoitamaan pääasiassa oireita ja niiden taustalla vaikuttavat psykologiset tekijät jäävät hoitamatta. Ihmisellä on myös sellainen taipumus, että kun hän ei saa apua oireiden taustalla vaikuttaviin syihin, hänen oireilunsa muuttuu. Voi käydä esimerkiksi niin, että psyykkinen oire muuttuu somaattiseksi. Emme kuitenkaan tarvitse yhtään lisää hoidettavia työpäivää kohden, vaan mahdollisuutta hoitaa asiakkaat hyvin.
Yksisilmäinen käyntimäärien minimointi ei sovi yhteen psykologisten hoitoprosessien kanssa, vaan aiheuttaa usein työntekijöille turhaa stressiä.
– Psykologin työssä on kyse hoitoprosesseista, jotka vaativat usein monia käyntejä. Aiemmin palveluihin oli jonoja, ja onnistuimme työnantajan aloitteesta saamaan jonot pois. Nyt sitten puututtiin siihen, että käyntimääriä on ollut liian vähän ja toimintaa pitäisi tehostaa. Pelkät määrät eivät kuitenkaan kerro hoidon tuloksellisuudesta mitään. Jos psyykkiseen sairauteen liittyy esimerkiksi väsymystä ja aloitekyvyttömyyttä, oireet voivat olla sellaisia, että asiakas jää käynneiltä pois – ja se näkyy tilastoissa meidän tehottomuutenamme!
Myös psykologien lakisääteisiä työnohjaus- ja koulutusmäärärahoja on karsittu Päijät-Hämeessä huolestuttavasti säästöohjelman nimissä.
– Esimerkiksi oma työnohjaukseni väheni selvästi siitä, mitä se oli ennen kuntayhtymään liittymistä. Jos ohjausta saa vain muutaman kerran vuodessa, se ei ole enää työnohjausta vaan konsultaatiota, Fadjukov sanoo.

Talousongelmien taustalla arviointivirhe

Mervi Fadjukov kertoo talousongelmien juontuvan aikaan, jolloin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä perustettiin ja luvattiin, että eri kunnista yhtymään tulleiden työntekijöiden palkat harmonisoidaan. Yhtymä myös on joutunut kaksi kertaa kyberhyökkäyksen kohteeksi, ja muutkin tietotekniset ongelmat ovat aiheuttaneet odottamattomia menoja.
– Palkkaharmonisointia varten ei varattu budjettiin lainkaan rahaa, vaan luotettiin, että sitä tulee valtiolta, kun sote menee läpi. Näin ei kuitenkaan käynyt ja nyt olemme ongelmissa. Taustalla on siis poliitikkojen ja johdon yhteinen arviointivirhe.
Neuvottelujärjestö JUKOn mukaan alibudjetointi johtuu osittain valtionosuuksien leikkauksista. JUKO vaatiikin, että uuteen hallitusohjelmaan kirjattu noin miljardin euron palautus kuntien valtionosuuksiin toteutuu. Sen lisäksi on huolehdittava palvelujen saatavuudesta ja rahoittamisesta jatkuvasti.
Päijät-Hämeessä neuvottelut päättyivät viime viikolla erimielisinä. Yhtymän hallitukselta odotetaan asiaan kantoja tänään tiistaina 8.10.

Leikkausten lasku maksetaan myöhemmin

Psykologiliiton puheenjohtajan Annarilla Ahtolan mukaan palveluiden supistamisessa kuntatalouden vaikeuksien vuoksi ei ole järkeä.
– Mielenterveyden ja oppimisen pulmien hoitaminen on sijoittamista tulevaisuuteen, ja lasku mahdollisista säästötoimista lankeaa maksettavaksi myöhemmin, Ahtola sanoo.
Psykologien vakansseista on yleisesti ottaen pulaa. Myöskään nykyisten täyttämättä jättäminen tai lakkauttaminen ole Ahtolan mukaan linjassa sen kanssa, mitkä ovat suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden haasteet tällä hetkellä.

– Esimerkiksi kouluista ja perusterveydenhuollosta psykologeja puuttuu satamäärin, eikä heitä erikoissairaanhoidossakaan liikaa ole. Psykologityöstä ja mielenterveydestä leikkaaminen on todella lyhytnäköistä.

Määräaikaisten psykologien tilanne epäselvä

Kuopiossa aloitettiin syyskuun lopussa yt-neuvottelut, joiden piirissä on koko yliopistollisen sairaalan (KYS) henkilöstö. Siihen kuuluu noin 60 psykologia. Työnantajan tavoitteena on vähentää ensi vuoden aikana KYSistä 250 työtehtävää eli noin 5 prosenttia henkilöstöstä. Tämä merkitsisi n. 12 miljoonan euron henkilöstösäästöjä. Rahoitusvaje on kokonaisuudessaan 20 miljoonan euron luokkaa.
JUKOn pääluottamusmies, vastaava psykologi Hanna Leinola kantaa huolta etenkin määräaikaisten psykologien tilanteesta.
– Minua mietityttää myös se, saammeko täyttölupia vapautuviin virkoihin.
Vaikka KYSissä on ollut aiemminkin yt-prosesseja, henkilöstön vähentäminen on tavoitteena nyt ensimmäistä kertaa.

– Uskon, että etsimme irtisanomisten sijaan ensisijaisesti muita säästökeinoja. 250 hengen vähennys vastaa aika lailla sitä poistumaa, joka meillä on vuosittain eläköitymisten ja työpaikan vaihtojen kautta. Koko alkuvuoden neuvottelimme vapaaehtoisista toimista, joilla talous kohenisi. Sitä kautta saimmekin mittavia säästöjä. Silti vuoden edetessä osoittautui, että KYSin talous ei ole lähtenyt riittävästi nousuun.

Säästövapaita ja vapaaehtoisia työajan lyhennyksiä

Parhaillaan yt-neuvotteluja käydään myös useissa Pohjois-Savon kunnissa.
– Niitä sote-menojen ongelmia yritetään ratkoa paikallisesti, jotka pitäisi ratkaista valtakunnallisesti. Sote-uudistuksillahan on haettu ratkaisuja juuri siihen, miten palvelut pystytään tuottamaan koko maassa ja kaikille laadukkaasti. Nyt olemme melkoisessa suossa, kun kunnat eivät meinaa selvitä nykyisistäkään tehtävistään ja niille kaavaillaan uusia velvoitteita, Hanna Leinola toteaa.
Leinola ei pidä psykologien tai muita suoraa potilastyötä tekevien ammattilaisten laajamittaisia irtisanomisia todennäköisinä. KYSissä työntekijät ovat vaihtaneet vapaaehtoisesti lomarahojaan vapaiksi ja suostuneet työnantajan ehdottamiin työajan lyhennyksiin ja säästövapaisiin.
– Näiden ratkaisujen toinen puoli on se, että jonot pidentyvät. Supistukset näkyvät väistämättä potilaiden saamissa palveluissa. Turvaamme tietysti välttämättömän hoidon, mutta toimenpidejonot ja poliklinikoiden odotusajat pidentyvät. Tasapainon löytäminen on vaikeaa, kun yritämme selviytyä hoitotakuusta ja samalla ratkoa isoja talousongelmia.