– On tärkeää vastata tiedon tarpeeseen, jotta potilaat saisivat yhdenmukaisempaa kohtelua ja psykologit varmuutta käsitellä asiaa, sanoo Psykologiliiton seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden ammatillisen työryhmän (SSM-työryhmän) puheenjohtaja Niia Virtanen.

SSM-työryhmä perustettiin vuonna 2017, jotta psykologit voisivat paremmin vastata moninaisuuteen liittyviin kysymyksiin työssään. Ryhmä oli ensin määräaikainen, mutta jatkuvan tiedon tarpeen vuoksi se on vakinaistettu.

Virtanen on toiminut työryhmän puheenjohtajana vuoden ajan. Kevään aikana keskustelussa on ollut esimerkiksi se, millä teemoilla Psykologiliitto osallistuu kesän Pride-tapahtumaan. 

– Toivottavasti läsnäolomme Pridessä lisää luottamusta siihen, että psykologit ovat sitoutuneita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteisiin. Osallistuminen on myös lupaus: kun olemme näkyvillä, arvojen on näyttävä myös toiminnassamme, Virtanen sanoo.

Psykologeille itselleen arvoihin sitoutuminen on myös työsuojelukysymys, sillä osa psykologeistakin kuuluu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Se on samalla myös rajanvetoa menneisyyteen. Aikoinaan psykologia tieteenalana on myös rajannut ja normittanut, mikä on sopivaa ja mikä patologista sukupuolen ja seksuaalisuuden kysymyksissä.

– Edelleen toki psykologia tieteenalana tätä tekee ja varmasti monella sellaisella tavalla, jotka pistävät silmään vasta vuosien päästä, kun tieto ja ymmärrys lisääntyy. Joka tapauksessa historiaan nähden viime aikojen vastuunotto on ollut hienoa. 

Psykologina työskentelynsä ohessa Niia Virtanen tekee sukupuolentutkimuksen alan väitöstutkimusta. Aiheena on psykologian tieteenalan käsitykset tiedosta ja tunteesta: mikä on psykologiassa luotettavaa tietoa, ja miten sen määrittely liittyy sukupuoleen.

Opas päivittyy tarpeen mukaan

Työryhmän suurtyö on ollut laatia psykologeille opas seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Se on perusteellinen ohjekirja vähemmistöidentiteeteistä, vähemmistöön kuuluvien kohtaamisesta ja näistä puhuttaessa käytettävästä terminologiasta.

Aiheeseen liittyvä terminologia on muuttunut ja täsmentynyt viime parinkymmenen vuoden aikana paljon. SSM-työryhmä päivittää opasta tarpeen mukaan, jotta käytetty kieli olisi mahdollisimman ajantasaista.

– Mielellään otammekin vastaan palautetta, jos oppaassa on päivitystarvetta, Niia Virtanen sanoo.

Työryhmä myös seuraa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvää julkista keskustelua ja ottaa siihen tarvittaessa kantaa. Työn alla onkin parhaillaan ajankohtainen kannanotto.

On tavallista, että psykologi ei suoraan käsittele työssään vähemmistökysymyksiä, mutta varsin todennäköistä, että hän kohtaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia asiakkaita. Mitä jokaisen psykologin tulisi tietää vähemmistökysymyksistä?

– Ainakin alan perustermit on hyvä tuntea. On myös hyvä osata puhua inklusiivisesti, eli puhua vaikkapa puolisosta tai kumppanista miehen tai vaimon sijaan, Niia Virtanen sanoo.

Lisäksi psykologin on hyvä tiedostaa vähemmistöstressin vaikutus. Vähemmistöstressi tarkoittaa kuormitusta, joka syntyy siitä, että vähemmistöön kuuluva kohtaa jatkuvasti hänet poissulkevia yhteiskunnan normeja. Vähemmistöstressi vaikuttaa kielteisesti vähemmistöön kuuluvan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.

Jokaisen asiakastyötä tekevän psykologin on myös hyvä käydä läpi omat oletuksensa ja mahdolliset lisätiedon tarpeensa, mitä tulee vähemmistöjen tai oikeastaan minkä tahansa sukupuolten kanssa työskentelyyn. 

Myös enemmistöön kuuluvat voivat kohdata normittavaa kohtelua. Psykologiliiton SSM-työryhmän nettisivuilla on luettavissa esimerkiksi Amerikan psykologiyhdistyksen julkaisu sukupuolisensitiivisestä työskentelystä miesten ja poikien kanssa.

– On hyvä tiedostaa, miten sukupuolinormit vaikuttavat omiin käsityksiin. Suhtaudunko asiakkaaseen tietyllä tavalla, koska hän kuuluu tiettyyn ryhmään, tai odotanko häneltä siksi tietynlaista käytöstä?