Siirry sisältöön

PSYKOLOGI TYÖSSÄÄN

Yksi torstai huhtikuussa

Puistopolun peruskoulu Itä-Helsingissä on yhtenäinen peruskoulu, jossa on vuosiluokat 1–9. Koulu toimii kahdessa eri rakennuksessa. Se tarjoaa painotettua opetusta urheilussa, liikunnassa ja taideilmaisussa. Koulussa on 830 oppilasta, ja siellä työskentelee yli 100 aikuista. Suomen jälkeen yleisimpiä puhuttuja kieliä ovat esimerkiksi somali ja arabia.

Eetu Ahonen on työskennellyt Vuosaaressa vuodesta 2021 lähtien. Hän työskentelee 4–9-luokkalaisten kanssa, mutta myös vuosiluokkien 1–3 konsultointi kuuluu hänelle. 

– Työni jakaantuu kolmeen eri osa-alueeseen: yhteisölliseen työhön, pedagogiseen tukeen ja yksilökohtaiseen työhön.

Yhteisöllinen työ, kuten ryhmän vetäminen, vaikuttaa koko koulun oppilaiden hyvinvointiin. Koulupsykologi antaa pedagogisesta tukea, kun opettajat konsultoivat häntä tai kun hän osallistuu oppilaan pedagogisten tukitoimien suunnitteluun yhdessä opettajan kanssa. Yksittäisen oppilaan kanssa työskentely on aina yksilökohtaista työtä. 

Usein nuorta askarruttavat niin sanotut normaalit teinin elämään kuuluvat asiat: kaverit, suhde vanhempiin ja koulustressi eli mihin lähteä opiskelemaan peruskoulun jälkeen sekä vanhempien odotukset.

– Yläkoulussa yksilökohtaisen työn määrä korostuu. Se vie noin 60 % työajastani. Voin kuitenkin itse päättää painotuksesta. 

Iloa työstä

– Viihdyn hyvin koulupsykologina Vuosaaressa. Saan käyttää työssäni kaikkia psykologin koulutuksen taitoja.

Ahonen kertoo aiemmin työskennelleensä Turussa Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalossa. Työhön siellä kuului kriisipäivystystä sekä tukiasiakkuuksia nuorten ja heidän perheidensä parissa. Asiakkuuksissa aiheina olivat monesti normaalit elämään kuuluvat haasteet, mutta myös mielenterveyden oireilu ja kriisit. 

– Tein Turussa paljon yhteistyötä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Kriisipäivystyksessä niin ikään kohdatut asiat vaihtelivat normaaliin elämään kuuluvista riidoista läheisten kanssa aina vakaviin rikoksiin. 

Sitten Eetu Ahonen muutti Helsinkiin. Hän halusi työskennellä selkeästi psykologin roolissa. 

– Pidän nuorista, ja heidän kanssaan työskenteleminen tuottaa minulle iloa.

Hän arvostaa sitä, että nuoret ovat rehellisiä, ja että he antavat palautetta suoraan.

– Työ koulupsykologina vaatii kykyä rajata työtehtäviä ja käsitellä tunteita, kun joutuu priorisoimaan työtehtäviä. Jos on altis miellyttämään, työ on haastavaa – koska kaikkia ei voi miellyttää. 


Yksi torstai huhtikuussa

Ahosen yksi työpäivä huhtikuussa koostui seuraavista osioista 

Klo 8.00 saavuin töihin, ja asetuin työpisteelleni huoneeseeni. 
8.10 tarkistin viestikanavat kiireellisten asioiden tai peruutusten osalta. 
8.15 luin päivän ensimmäisen asiakkaan kirjauksia ja suunnittelin tapaamista. 
8.30–9.30 olin asiakastapaamisessa. 
9.30–9.45 tein kirjauksia siitä.
9.45 tarkistin saapuneet viestit. Huomasin, että päivän toinen asiakas oli sairastunut, joten tapaaminen peruuntui. Etsin kalenterista sopivan uuden ajan, ja ilmoitin sen huoltajalle. 
9.55 pidin pienen tauon. 
10.10 soitin takaisin useita kertoja soittaneelle huoltajalle. Hän kertoi lapsensa oireilusta, ja toivoi lapselleen mahdollisuutta tavata. Sovimme ajan nuorelle vielä samalle päivälle. 
10.20 kuraattori oli toivonut mahdollisuutta konsultoida. Soitin hänelle. 
10.30 peruuntuneen asiakastapaamisen sijaan kirjoitin yhteenvetoa asiakkaasta nuorisopsykiatrian lähetettä varten. 
11.15 söin lounaan. 
11.43 soitin takaisin lounaan aikana tulleeseen puheluun. Puhelu oli tullut lastensuojelusta: sieltä oli tavoiteltu minua ennestään tutun nuoren asioissa. 
11.55 kirjasin juuri käymäni lastensuojelupuhelun keskeiset asiat. 
12.05 luin tulevan koulutuksen ennakkomateriaaleja. 
12.15 nuori koputti ovellani, ja tuli kertomaan minulle kotona stressaavista asioista. Juttelemme hetken, ja sovimme tapaamisen asiasta rauhassa keskustelemiseksi seuraavalle viikolle. 
12.30 ensitapaaminen nuoren kanssa. 
13.45 tapaaminen venyi, ja siksi pidin tauon kirjaamisen sijaan ennen seuraavaa asiakasta. 
14.00­–15.00 minulla oli ensitapaaminen nuoren kanssa.
15.00 katsoin OTE-perhetyön esittelyn etäyhteydellä. Kuunnellessani esitystä tein samalla kirjaukset kahdesta edellisestä tapaamisesta. 
16.00 työpäiväni päättyi, ja lähdin koulusta kotiin.

Eetu Ahonen

  • Koulupsykologi, PsM
  • Vuosaaren peruskoulu
  • 31-vuotias
  • Työskennellyt aiemmin Turussa Punaisen Ristin nuorten turvatalossa
  • Opiskeluaikana Turussa työskenteli kehitysvammaisten asumisyksikössä
  • Harrastaa kirjallisuutta ja kirjoittamista, liikuntaa sekä lintubongausta

Oppilashuollon psykologi

  • Edistää koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa.
  • Tukee opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia.
  • Työnantaja on yleisimmin hyvinvointialue.
  • Psykologiliiton jäsenistä melkein joka kymmenes (n. 900) työskentelee oppilashuollossa.
  • Oppilashuolto on toiseksi suurin sovellusala.

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 2/2024.

Saatat olla kiinnostunut myös näistä