Vuoden 2021 talousarvioesitys vahvistaa palveluja koronakriisin varjossa
Hallituksen neuvottelut vuoden 2021 talousarvioesityksestä saatiin päätökseen keskiviikkona 16.9. Säätytalolla.
Budjettiriihen keskeisistä päätöksiä olivat muun muassa koronakriisistä kärsivien kuntien tukeminen ja oppivelvollisuuden nostaminen 18 vuoteen.
Kunnat korjaamaan mielenterveyspalvelujen hoitovajetta
Hallitus esittää kunnille koronavirustilanteen takia ja kuntatalouden tukemiseen yhteensä noin 4 miljardin euron kokonaisuutta. Kuntien tukeminen pitää sisällään rahoituksen koronakriisin aikana syntyneiden jonojen purkamiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Myös mielenterveyspalveluissa on päästävä purkamaan syntynyttä hoitovelkaa.
Hallitus aloittaa monivuotisen hoito- ja palveluvelan purkamiseen kohdentuvan sote-palveluiden saatavuutta tukevan uudistuskokonaisuuden valmistelun. Hoito- ja palveluvelkaa puretaan 450 miljoonan euron kokonaisuudella vuosina 2021–2023.
– Koronakriisi on sekä nostanut esiin uusia mielenterveyden haasteita että saattanut syventää jo ennen pandemiaa alkaneita ongelmia. Toimivat perustason mielenterveydenpalvelut ovat tässä tilanteessa entistäkin tärkeämmät, painottaa Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola.
Hallitus haluaa myös pitää kuntien ja sairaanhoitopiirien työntekijät töissä ja pysäyttää julkisen sektorin lomautukset ja irtisanomiset. Ensi vuodelle kuntien valtionosuuksiin tulee peruspalveluihin 300 miljoonan euron kertaluontoinen korotus. Lisäksi syksyn 2020 lisätalousarvioesityksessä kunnille ja sairaanhoitopiireille on tarkoitus osoittaa yhteensä 600 miljoonaa euroa.
Oppivelvollisuus pitenee, onneksi panostusta myös varhaiseen tukeen
Oppivelvollisuuden pidentämisen toiselle asteelle tarkoittaa sitä, että jatkossa jokaiselle nuorelle taataan peruskoulun jälkeen opiskelupaikka lukiossa tai ammattikoulussa. Samalla niiden oppimateriaalit muuttuvat nuorille maksuttomiksi. Psykologiliitto on kannattanut oppivelvollisuuden pidentämistä.
Samalla Psykologiliitto kuitenkin muistuttaa, että oppivelvollisuusiän nostaminen ei korvaa varhaisemman vaiheen tukea. Perusasteelta puuttuu edelleen noin 500 oppilashuollon psykologia. Koulupudokkuutta ehkäistään vaikuttavimmin lisäämällä psykososiaalista tukea varhaisemmilla kouluasteilla.
– Oppivelvollisuuden pidentäminen lisää huomattavasti sekä nivelvaiheen että toisen asteen opiskeluhuollon tarvetta, ja siellä resurssipulakin on suurin. Vajetta on myös peruskoulussa ja etenkin esiopetuksessa. 500 oppilasta tai opiskelijaa psykologin ja kuraattorin työparia kohti on mitoitus, joka mahdollistaa lakien määräämät tehtävät sekä laadukkaan ja riittävän työn, muistuttaa Ahtola.
Psykologiliitto kiittääkin erityisesti sitä, että varhaiskasvatukseen kehitetään kolmiportaisen tuen malli. Sen rakentamiseen ja toteuttamiseen varataan 15 miljoonaa euroa. Kyseessä on uusi rakenteellinen toimi varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi.
– Kolmiportaisen tuen suunnittelu ja toteuttaminen varhaiskasvatuksessa on hyvä asia, joka lisää varhaiskasvatuksen yhteyttä ja tasavertaisuutta muuhun kasvun ja oppimisen polkuun. Toteutuakseen malli vaatii konsultoivan psykologin varhaiskasvatukseen, mikä olisi lisättävä varhaiskasvatuslakiin pikimmiten. Psykologin työnkuvaa ovat etenkin tuen suunnittelu, arviointi ja seuranta, Ahtola kertoo.
Työttömille yksilöllistä palvelua
Hallitus päätti nostaa työllisyystavoitteen 80 000:een vuosikymmenen loppuun mennessä. Budjettiriihessä sovittiinkin myös 70 miljoonan euron lisämäärärahoista TE-toimistoille. Nuorille matalan kynnyksen mielen hyvinvointia tarjoavat palvelut vakiinnutetaan Ohjaamoihin. Psykologiliitto iloitsee siitä, että työnhakua tukeviin palveluihin panostetaan jatkossa enemmän. Työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatii psykologiresurssin vahvistamista työllisyyspalveluissa.
– Psykologin avulla työtön voidaan ohjata hänen osaamisensa ja motivaationsa kannalta osuviin koulutus- ja työvaihtoehtoihin, mikä on paitsi mielekästä yksilölle itselleen myös auttaa vahvistamaan työllisyysastetta pysyvällä tavalla, Ahtola kuvailee.
