Viestijät palveluksessanne

Ammattiliittojen viestintätarpeet ovat muuttuneet huimasti viime vuosina. Siinä missä entisaikaan riitti paperitiedote ja lehti silloin tällöin, nyt ollaan päivittäin somessa, kirjoitetaan verkkosivuille uutisia, päivitetään omaa digilehteä, seurataan muita medioita ja jaetaan psykologeja kiinnostavia juttuja kaikkien luettavaksi. Lisäksi palvellaan muiden medioiden toimittajia, lähetetään tiedotteita ja uutiskirjeitä ja tietenkin tehdään myös kotiin kannettavaa paperilehteä jäsenille neljästi vuodessa. 

Maria Mäkelä on koulutukseltaan YTM ja FM ja hän on toiminut aiemmin viestintäpäällikkönä yliopistojen ja kaupungin palveluksessa. Hänellä on myös pitkä kokemus toimittajan työstä. FM Paula Oittinen on viestinnän ja vaikuttamisen asiantuntija ja tuli Psykologiliittoon Uudenmaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen kumppanuusverkosto Kumajasta. Hän on ehtinyt tehdä viestintää niin järjestöissä, kunnassa, valtiolla kuin yrityksissä.

Viestintäpäällikön uusi työnkuva on muotoutunut vuoden aikana.

– Näen liiton viestinnän tehtävän niin, että palvelemme ensisijaisesti liiton edunvalvonnan ja jäsenten tarpeita. Yhdessä toimiston väen kanssa mietimme sitten parhaita ratkaisuja kuhunkin tarpeeseen, Maria Mäkelä kuvailee.

Psykologiliitolla on vahva perinne jäsenten aktiivisuudesta viestinnässä, ja tämä korostuu nykyajassa entisestään. Liitto ei ole yksipuolisesti tiedottava norsunluutorni, vaan kaikkien 7500 jäsenen ääni saa kuulua. Sitä kautta myös liiton viestit maailmalla saavat uutta voimaa.

– Viestintä ei ole mitään yksin – kaikki viisaus ei todellakaan asu viestintätiimissä! Toimiston asiantuntijoiden, ammatillisten työryhmien, hallituksen ja valtuutettujen, yhdistysten ja jokaisen jäsenen tietämys ja vinkit ovat työn peruskallio. Lehteen tulisi tuskin ensimmäistäkään juttua, elleivät taitavat kollegat ja psykologit auliisti jakaisi ideoitaan, osaamistaan ja juttuvinkkejään, Mäkelä kiittää.

Juttutarjouksia tulee paljon, eikä kaikkia voida toteuttaa. Jäsennäkökulmasta viestintä yrittää pitää kirkkaana mielessä uutiskriteerit: Kiinnostaisiko aihe jäseniämme? Toisiko asia uuden näkökulman tai tietoa työhön? Lisäisikö juttu psykologikunnan yhteisöllisyyttä?

Edunvalvonnan näkökulmasta kriteerit ovat hieman erilaiset: Olisiko jokin aihe tarpeen nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun? Missä kohdin ja millä viestillä voimme vaikuttaa päätöksentekoon parhaiten? Joskus pitää sanoa reippaastikin, jotta mediatiedote ylittää uutiskynnyksen. Toisinaan taas keskustelu esimerkiksi valmistelevien virkamiesten kanssa vie asiaa eteenpäin paremmin kuin suuren huomion hakeminen.

Viestinnän ja vaikuttamisen asiantuntijan Paula Oittisen aloittaessa on samalla lähdetty miettimään hänen koko työnkuvaansa ja nostettu yhteiskunnallinen vaikuttaminen entistä suurempaan rooliin.

– Viestinnän kannalta avainasia on, että Psykologiliitto on luotettava ja asiantunteva. Koulutetut asiantuntijat ja tutkittu tieto ovat hyvä perusta vaikuttamiselle. Vaikuttamistyössä ei kuitenkaan kannata jahdata pikavoittoja, vaan panostaa pitkäjänteiseen työhön. Kaikki Psykologiliiton viestintä onkin omalla tavallaan myös vaikuttamista, kun nostamme esiin liitolle tärkeitä teemoja, Oittinen kuvailee.

Johtotähtenä Psykologiliiton viestinnällä on aina rakentava keskustelu ja palveluasenne.

Tänä vuonna viestintää ovat työllistäneet koronapandemia, kevään työehtosopimusneuvottelut, verkkosivujen uudistusprojekti ja tärkeät edunvalvontatavoitteet, kuten koulupsykologien pitäminen sivistystoimessa sote-maakuntauudistuksen jälkeenkin. Myös ensi kevään kuntavaalit aiheuttavat jo nyt säpinää ja suunnittelua.

Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 3/2020.