Vankemmilta hartioilta toivotaan turvaa ja laatua
Komppi on viisivuotias yritys, jonka parissakymmenessä toimipisteessä työskentelee noin 250 mielenterveyden ammattilaista. Strandholm ja yrityksen toinen perustaja Salla Myllys ovat molemmat psykologian tohtoreita ja psykoterapian erikoispsykologeja. He olivat aiemmissa töissään nähneet, miten mielenterveyden ongelmista kärsivät potilaat pääsevät aivan liian myöhään hoitoon ja halusivat tarjota tähän ratkaisun: laadukasta oikea-aikaista hoitoa portaittaisen hoitomallin mukaisesti. Strandholmin mukaan yrityksen myynti ei ollut päämäärä perustettaessa, mutta nopeasti muuttunut toimintaympäristö ohjasi siihen suuntaan.
– Meillä on paljon psykologitaustaisia psykoterapeutteja. Teimme sisäisen kyselyn, ja usea toivoi monipuolista työviikkoa, joka ei perustu vain pitkiin psykoterapioihin. Moni haluaa tarjota myös lyhytpsykoterapiaa tai ennaltaehkäiseviä manualisoituja hoitomalleja.
– Meille ja työntekijöillemme on tärkeää, että ammattilaiset pääsevät toteuttamaan myös ennalta ehkäisevää hoitoa. Yhteiskunnallisestikin on järkevää, ettei asiakasta aina ohjata suoraan kolmevuotiseen Kela-korvattavaan psykoterapiaan, jos työterveyspsykologin tyypillinen 1–3 käyntikertaa ei riitä, Strandholm sanoo.
– Työnantajat panostavat koko ajan enemmän työntekijöiden psyykkiseen työkykyyn tarjoamalla heille mahdollisuuden esimerkiksi lyhytpsykoterapiaan. Usein työkyky paranee 10–20 kerran psykoterapialla, ja yritykset maksajina ymmärtävät tämän arvon, Strandholm on huomannut.
Lyhytpsykoterapiaan ihmiset puolestaan ohjatuvat pääosin työterveyden kautta, ja yritykset haluavat hankkia lyhytpsykoterapiapalvelut samalta toimijalta kuin työterveyshuollon palvelut.
Viimeinen sysäys myyntipäätökseen oli Vastaamo-murto ja tietoturva.
– Meillä on kyllä Kompissa A-luokan potilastietojärjestelmä, mutta vaikka se olisi kuinka hyvin hoidettu, hakkerit muuttuvat taitavammiksi. Päädyimme siihen, että turvalliseen tulevaisuuteen tarvitaan ison talon resurssit.
Terveysalalla keskittyminen herättää usein huolia, mutta Strandholm näkee uudessa myös paljon mahdollisuuksia.
– Meille tuloksellisuus ja laatu on aina ollut tärkeää. Olemme rekrytoineet henkilöitä, joilla on korkea koulutus ja osaaminen. Näkisin, että työskentely isomman talon kanssa voi vahvistaa meillä tärkeitä alueita: tuloksellisuuden mittausta, potilaspalautteita, digikehityksen panostuksia ja resursseja ja yhteistä kehittämistyötä. Voisiko tulevaisuudessa olla niin, että menetelmiä kehitetään isommissa yksiköissä ja ne otetaan sitten käyttöön pienemmissäkin?
– Jatkossakaan ei yhdistyminen tietenkään ole tarpeen kaikille alan yrityksille, pienillekään. Jotta monipuolisuus säilyy alalla, kaikkia yritysmuotoja ja -kokoja tarvitaan. Tärkeintä on, että kehitämme parempia mielenterveyspalveluita, Strandholm sanoo.
Myös Poiju teki kaupat
Psykologipalvelu Poiju liittyy osaksi Mehiläisen julkisten terveyspalveluiden toimialuetta vuoden 2021 alusta. Poiju tarjoaa asiakkailleen muun muassa koulupsykologien töitä sekä muita lasten ja nuorten psykologipalveluita ostopalveluina. Se tuottaa myös vammaispalveluiden ja aikuispsykiatrian palveluita.
– Kysyntää psykologipalveluille on paljon. Luomme psykologeille entistä paremmat ja monipuolisemmat puitteet toimia ammatinharjoittajana, toteaa Psykologipalvelu Poijun toimitusjohtaja Topi Juntunen tiedotteessa.
Tavoitteena on, että digialustaa hyödyntämällä voidaan kehittää edelleen asiakkaille tarjottavia psykologipalveluita.
Juttua editoitu 21.12.2020: Lisätty tieto Psykologipalvelu Poijun ja Mehiläisen yhdistymisestä.