Väkivallasta pitää uutisoida, mutta vastuullinen muistaa myös toisen puolen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) järjesti keskustelutilaisuuden Miten viestiä väkivallasta vastuullisesti ja lapsen etu huomioiden. Eri alojen asiantuntijat toivat esiin tutkittua tietoa ja kokemuksia siitä, miten Suomessa uutisoidaan lasten ja nuorten kokemasta ja tekemästä väkivallasta.

Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola tarkasteli uutisia kehityspsykologian näkökulmasta. Tutkimustieto osoittaa, että lapsiin ja nuoriin kohdistuva sekä nuorten tekemä rikollisuus on vähentynyt. 

– Media kuitenkin elää uutisotsikoiden klikkauksista, ja siksi yksittäiset traagiset tapaukset saavat valtavan näkyvyyden ja painoarvon. Tällöin helposti kokonaiskuva ja suhteellisuudentaju häviävät, ja maailma saattaa näyttäytyä synkempänä kuin onkaan.

Uutisoinnissa pitäisi aina muistaa, että lapsen kehityksessä on tietyt normatiiviset vaiheet, joissa on paljon yksilöllistä vaihtelua. Aivojen kehitys jatkuu nykytiedon mukaan pitkälle nuoreen aikuisuuteen. Lapsen turvallisuus on sitä, ettei hänen tarvitse osallistua aikuisten asioihin.

Ahtola kehottaa aina ennen jutun tekoa punnitsemaan tarkkaan sitä, onko uutisoinnista hyötyä tai haittaa osallisille lapsille ja nuorille. Tarvitseeko jotain tietoa välttämättä kertoa, kuka sitä tarvitsee ja mihin sitä tarvitaan?

– Lapsia pitää suojella ja tukea – se on sekä oikein, lainmukaista että hyödyllistä. Tärkeintä on aina pitää mielessä kokonaiskuva: luonko uutisellani toivoa vai toivottomuutta?

Monipuolinen uutisointi

YLEllä pitkään rikosuutisia tehnyt toimittaja Päivi Happonen muistutti, että toimittajaa ohjaavat työssään laki, Journalistin ohjeet ja työpaikan omat eettiset ohjeet.

– Pohdimme paljon sitä, miten ja mitä kerromme. Tärkein lähtökohta on aina se, miten voimme suojella lasta, oli tämä sitten uhrina tai epäiltynä. YLEllä lähtökohtaisesti ei haastatella lapsia rikosuutisten yhteydessä. 

Myös Happonen pitää tärkeänä sitä, että uutisointi on monipuolista. 

– Pyrimme aina tekemään myös varsinaisen uutisen lisäksi taustajuttuja, kuten miten vanhemmat voisivat puhua lasten kanssa kotona vaikeista asioista. 

Miksi järkyttävistä rikosuutisista on kuitenkin kerrottava? 

– Median tehtävä on kertoa. Ajattelen niin, että vastaanottajan on hyvä saada oikea kuva yhteiskunnasta, ja perheissä osataan ehkä olla varuillaan joidenkin asioiden suhteen. Tärkeää on myös nähdä, että epäkohtiin voidaan puuttua, ja tuomme esiin myös ratkaisuja, Happonen kertoo.

Ihminen janoaa tietoa

Myös Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkijatohtori Markus Kaakinen toivoo, että mediassa kerrottaisiin enemmän siitä, mitä jo tehdään nuorten tekemän tai kokeman rikollisuuden vähentämiseksi.

– Rikollisuus kiinnostaa mediassa: suomalaiset hakevat tutkimuksen mukaan tietoa perinteisestä mediasta, mutta myös median ulkopuolelta vaihtoehtoisilta verkkosivustoilta ja sosiaalisesta mediasta. 

Luotettavaa ja vastuullista uutisointia tarvitaan siis erityisesti nyt, ettei lapsen tai nuoren ainoa uutislähde olisi vaihtoehtosivustojen spekulaatiot. Kaakinen toivookin, että tutkimuksellinen näkemys korostuisi uutisoinnissa: kaikesta huolimatta nuorten kokema ja tekemä väkivalta on selvästi vähentynyt tilastojen valossa vuosikymmenten aikana.

Tärkeä medialukutaito

Kommenttipuheenvuorossa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistutti, että uutisointi voi vaikuttaa tapausten toistuvuuteen: julkisuudessa esillä olleita tapauksia myös kopioidaan. Uutisoinnin fokuksen pitäisi olla siinä, miten vastaavat tapahtumat jatkossa ehkäistään ja millaista apua rikoksen uhrit saavat. Hän muistutti myös vastuullisen uutisoinnin tärkeydestä.

– Tietoa haetaan mistä tahansa lähteistä, jos valtamedia ei kerro. Keskustelualustoilla spekuloidaan jopa ihmisten nimillä, olivat ne sitten oikeita tai vääriä.

Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomari Petra Spring vastaa työssään myös mediasuhteista. 

Hän on huomannut, että jos huhumylly on päässyt tapahtuman alussa pyörimään, vääriä tietoja on todella vaikea oikoa prosessin loppupäässä oikeuden päätöksestä tiedotettaessa. Hän korostaa poliisin roolia tapahtuman ensitiedottamisessa. Vaihtoehtomediat huolettavat myös häntä. 

– Siellä uutisointi on hyvin tarkoituksellisesti valheellista. Jos lapset ja nuoret lukevat vain vaihtoehtomedioita, se lisää turvattomuutta ja voi jopa vähentää halukkuutta ilmoittaa itseen kohdistuneista rikoksista ­– koska ei luoteta siihen, että tuomio on oikeudenmukainen.

Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Annukka Paasivirta muistutti lopuksi lasten ja nuorten medialukutaidon vahvistamisesta. 

– Väkivallasta ei pidä vaieta, se ei ole tabu. Tärkeää on saada kokonaiskuva tapahtuneesta, ja siinä auttaa hyvä medialukutaito.