Uusi strategia ohjaa Psykologiliiton toimintaa
Psykologiliiton valtuuston puheenjohtaja Aino Kohtala testaa etäyhteyksiä kotonaan. Freki-koira avustaa.
Psykologiliiton liittovaltuuston sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin 16.5.2020. Liiton historian ensimmäinen etävaltuusto oli myös uuden valtuustokauden avauskokous. Osallistujat tapasivat verkkoyhteyden välityksellä, ja puhetta kokouksessa johti vasta valittu valtuuston puheenjohtaja Aino Kohtala Pohjois-Savon psykologiyhdistyksestä.
Valtuusto käsitteli muun muassa liiton uutta strategiaa, ajankohtaista neuvottelutilannetta, yrittäjien jäsenmaksu-uudistusta sekä vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
Liittovaltuusto vahvisti liiton uuden strategia-asiakirjan, jota on valmisteltu pitkään liiton eri toimielimissä ja yhdistysten kanssa. Psykologiliiton uusi strategia toimii tukena jokapäiväisessä työssä liiton toimistossa, luottamustehtävissä ja toimielimissä. Strategia rakentuu kolmen pääpainopisteen varaan: ”Kollegiaalisuus”, ”Tutkittuun näyttöön perustuva yhteiskunnan kehittäminen” ja ”Hyvinvoinnin tukena elämänkaarella”.
– Liiton uusi strategia ohjaa toimintaamme entistäkin vahvemmin. Olemme kirkastaneet tehtävämme jäsenten hyväksi ja teemme joka päivä asioita, jotka vievät meitä tavoitteita kohti, kiittää puheenjohtaja Annarilla Ahtola.
– Liitto tavoittelee toiminnassaan entistäkin vahvempaa edunvalvontaa, jotta psykologin työllä olisi vaativan asiantuntijatyön ansaitsema arvostus. Psykologeilla on käyttäytymisen asiantuntijoina osaamista ja paljon annettavaa yhteiskunnan kiperien ongelmien ratkomiseen.
Tavoitteisiin pyritään strategian mukaisesti vahvistamalla viestintää, vaikuttamalla psykologien asemaan, tukemalla liiton yhtenäisyyttä ja pitämällä huolta liiton toimintaedellytyksistä.
Sote- ja tes-haasteet koronan keskellä
Puheenjohtaja käsitteli ajankohtaiskatsauksessaan muun muassa tes-neuvottelutilannetta ja sote-uudistusta.
Pahasti jumissa oleva kunnan tes-neuvottelutilanne on iso kysymys, koska kuntasektori on psykologien suurin työllistäjä. Sopimuskausi päättyi julkisella sektorilla 31.3.2020. Liitto toivoo nopeaa ratkaisua, jotta psykologejakin kuormittavat kiky-tunnit saadaan pois ja palkankorotukset sovittua. Neuvotteluja jatketaan taas 18.5.2020.
Psykologiliitto valmistautuu ensi kevään kuntavaaleihin haastavassa yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa koronakriisi asettaa kuntatalouden aivan uuteen kehykseen eikä sote- ja maakuntauudistuksen etenemisestä ole tietoa.
– Kukaan ei vielä tiedä, mitä kuntiin sote-uudistuksen jäljiltä jää ja mistä tulevalla valtuustokaudella päätetään. Avoinna on myös, milloin maakuntavaalit ovat ja mitä sote- ja maakuntauudistus lopulta tarkoittaa psykologin työlle, Ahtola toteaa.
Psykologiliitto odottaa, että mielenterveys- ja psykologiosaaminen saadaan vihdoin kunnolla mukaan sosiaalipalveluihin sekä lääketieteellisen hoidon rinnalle terveydenhuoltoon.
– Sote-uudistuksen myötä psykologit pitää vihdoin saada tiukennetun hoitotakuun piiriin ja sitä kautta kansalaisten ja muiden työntekijöiden saataville. Koulupsykologien paikka on jatkossakin peruskunnissa, mikä turvaa läsnäolon ja yhteistyön kouluissa ja oppilaitoksissa, Ahtola linjaa.
Korona-aika on vaikuttanut liiton työhön monin tavoin keväällä. Liitto on vastannut poikkeusajan haasteisiin ja tarjonnut nopealla aikataululla uusia liiton jäsenpalveluita, kuten laajan jäsentutkimuksen, kriisiwebinaarisarjan avuksi psykologin työhön ja liiton ohjeistuksen etätyöhön. Jäsentutkimus paljasti työnantajien erilaisen suhtautumisen etätyöhön ja etäyhteysvälineisiin sekä työn luonteen muuttumisen useilla psykologeilla. Monet psykologit joutuivat ottamaan digiloikan yhdessä yössä ja opettelemaan uusia turvallisia kohtaamisen tapoja.
Etäyhteydellä ensimmäiseen valtuustoon
Kainuun psykologiyhdistyksen puheenjohtaja ja ensimmäisen kauden valtuutettu Janne Pesonen osallistui kokoukseen Kajaanista etäyhteydellä. Hän olisi mielellään matkustanut pääkaupunkiin tapaamaan uusia kollegoitaan, mutta olosuhteisiin on sopeuduttava.
– Olisin ilman muuta halunnut tulla tapaamaan muita valtuutettuja, koska henkilökohtainen verkostoituminen on tärkeää ja tuo yleensä uusia ideoita ja näkökulmia omaankin työhön.
Koulupsykologina työskentelevä Pesonen pitää yhteisten asioiden hoitoon osallistumista tärkeänä.
– Uutena valtuutettuna suhtaudun luottamustehtävään nöyrin mielin ja näin alussa tunnustelen, millä tavalla asioita ajatellaan ajettavan. Kainuu on yksi pienimmistä paikallisyhdistyksistä, ja paikallisesti tavoitteenamme on tietysti lisätä jäsenten sitoutumista järjestötoimintaan. Mietimme, mitä voisimme tehdä paremmin, että saamme lisättyä hyvinvointia yhteisössämme ja lisättyä psykologien näkyvyyttä ja ammattikunnan tunnettuutta, kertoo Pesonen.
Etävaltuustokokouksen pitämisen mahdollisti määräaikainen laki, jonka mukaan yhdistykset voivat järjestää etäkokouksia, vaikka se ei olisi niiden sääntöjen mukaista. 48-jäseninen liittovaltuusto on Psykologiliiton ylin päättävä elin. Seuraava sääntömääräinen liittovaltuuston kokous pidetään 14.11.2020.