Uusi aluevaltaus: nettikuntoutusta aivoverenkiertohäiriöihin

Aivoinfarktin tai muun aivoverenkiertohäiriön jälkeisiä oireita on monenlaisia: tiedonkäsittelyn ongelmia, muistipulmia, tarkkaavuuden häiriöitä. Potilas havaitsee ne itse ja tietää, että kaikki ei ole kunnossa, vaikka tarkkoja tutkimuksia ei aina tehtäisikään.

– Aivoverenkiertohäiriöiden oireet ovat usein aiempaa lievempiä hyvien hoitomuotojen ansiosta. Lievätkin tiedonkäsittelyn oireet voivat kuitenkin vaikeuttaa työssä selviytymistä ja arjen hallintaa – eikä meillä ole ollut riittävästi kuntoutuskeinoja, joilla autetaan lievistä oireista kärsiviä. Siksi kehitimme nettikuntoutuspalvelun, kertovat palvelun kehittäjät, johtava neuropsykologi, dosentti Marja Hietanen ja neuropsykologi Eeva-Liisa Kallio Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin neurokeskuksesta.

Molemmat sanovat uuden palvelun täyttävän suuren aukon ja korjaavan aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutuksen maantieteellistä epätasa-arvoa.

– Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lisäksi neuropsykologista ohjausta tai pidempää kuntoutusta on tarjolla jonkin verran yliopistosairaaloissa ja suuremmissa keskussairaaloissa. Isossa osassa maata potilaat ovat kuitenkin jääneet ilman minkäänlaista tukea ja kuntoutusta, Hietanen ja Kallio sanovat.

Nettikuntoutuksen ajoitus riippuu aina potilaan voinnista ja tarpeista, mutta sitä suositellaan ensimmäisen vuoden aikana sairastumisen jälkeen. Se ei sovi niille, joiden oireet ovat vaikeita ja estävät itsenäisen työskentelyn tietokoneella tai älypuhelimella.

Pankkitunnuksilla omalle hoitopolulle

Kun potilas on saanut neuropsykologilta tai lääkäriltä lähetteen palveluun, hän voi aloittaa kuntoutuksen omatoimisesti. Se alkaa niin, että potilas istuu tietokoneen ääreen tai avaa mobiilisovelluksen kännykässä tai tabletilla. Hän menee osoitteeseen https://www.terveyskyla.fi/kirjaudu ja valitsee sieltä Kirjaudu omapolulle -kohdan. Varsinainen hoitopolku on tunnusten takana, ja sinne kirjaudutaan pankkitunnuksilla.

– Kuntoutuspolkua osaa käyttää jokainen, joka osaa käyttää tietokonetta. Hoitopolku ohjaa kulkijaa tehtävästä toiseen niin hyvin, että siellä ei pääse eksymään, Eeva-Liisa Kallio toteaa.

Hoitopolun varrella on paljon konkreettista ja itsetuntemusta lisäävää tietoa neuropsykologisista oireista. Erilaisten kyselyjen perusteella pystyy arvioimaan oman toimintakykynsä muutoksia. Myös ohjeet ja harjoitukset kuuluvat kuntoutukseen.

– Mukana on esimerkiksi erilaisten muististrategioiden harjoittelua niille, joilla on vaikeuksia asioiden muistiin painamisessa. Moni käyttäjä kertookin hyötyneensä juuri muistia tukevista harjoitteista, Kallio kertoo.

Marja Hietanen korostaa, että hoitopolun sisältö on laadittu HUSissa pitkäaikaisen kliinisen kokemuksen ja tutkimuksen pohjalta. Hänen mukaansa ohjelmassa on vahva psykoedukatiivinen painotus, johon liittyy toimintastrategioiden harjoittelemista.

– Netti on täynnä jos jonkinlaista aivojumppaa ja testien tekemistä. Nettikuntoutuksen kaikki tieto ja tehtävät perustuvat tutkittuun tietoon ja asiantuntemukseen. Emme anna katteettomia lupauksia, mutta sen lupaamme, että kaikki ohjelmaan sitoutuvat hyötyvät siitä varmasti, Hietanen sanoo.

Nettipolun takana on ihminen

Hoitopolun läpi käyminen kestää noin kaksi kuukautta. Se rakentuu kahdeksasta erillisestä istunnosta, ja tarkoitus on paneutua yhteen istuntoon kerrallaan. Jokainen istunto sisältää yhden aiheen ja kestää noin tunnin. Palvelun käyttäminen ei maksa potilaalle mitään, vaan laskun maksaa lähetteen kirjoittava taho.

– Istuntojen välillä on tarkoitus tehdä tehtäviä – ja pitää muutamia välipäiviä, jotta opittua ja harjoiteltua tulee aktivoitua arjen toiminnoissa. Sovelluksessa on myös mahdollisuus lähettää kysymyksiä neuropsykologille, ja me vastaamme kysymyksiin kolmen päivän sisällä, neuropsykologi Eeva-Liisa Kallio sanoo.

Juuri tästä onkin tullut jo hyvää palautetta: kun palvelun takana on ihminen ja vuorovaikutusmahdollisuus, sovelluksen käyttäminen on mielekästä. Nettikuntoutuksen jälkeen potilas ymmärtää oman toimintakykynsä vaikeuksia entistä paremmin ja pystyy hallitsemaan oireitaan ja niiden aiheuttamia haittoja. Näin elämänhallinta vahvistuu.

Uutta palvelua kehitettiin kaksi vuotta. HUSin tietohallinto vastasi teknisestä kehitystyöstä, neuropsykologisessa yksikössä tuotettiin sisältö.

– Olemme osa HUSin neurokeskusta, jossa koetaan tärkeäksi uusien palvelumuotojen kehittäminen. Täällä ovat syntyneet myös Terveyskylä.fi– ja Aivotalo.fi-palvelut, Marja Hietanen kertoo.

Aivoverenkiertohäiriöpotilaita on entistä enemmän, ja kuntoutuksen tarve lisääntyy jatkuvasti. Yksi syy siihen on Hietasen mukaan se, että arjesta ja etenkin työstä selviytyminen vaatii meiltä entistä enemmän kognitiivisia taitoja.

– Aivoverenkiertohäiriöiden hoito on kehittynyt viime vuosina hyvin paljon. Aivoinfarktin liuotushoito on jo vakiintunut hoitomuoto, jonka tulokset ovat hyvät. Tämä on johtanut potilaiden oirekuvien muuttumiseen niin, että yhä useammille jää hoitojen jälkeen lieviä oireita. Siksi kuntoutukseen kaivataan uusia, ajanmukaisia keinoja.

Tavoitteellisuus ja ohjaus tärkeää netissä

Neuropsykologi Helena Ojanpää Seinäjoen keskussairaalan vaativan kuntoutuksen osastolta kuuli uudesta kuntoutuspalvelusta Suomen Neuropsykologisen yhdistyksen valtakunnallisessa kongressissa huhtikuussa ja kiinnostui heti. Hän tekee työkseen neuropsykologista kuntoutusta ja voisi ajatella itsekin suosittelevansa joillekin lieväoireisille aivoverenkiertohäiriöpotilaille nettikuntoutusta.

– Jos vain sairaanhoitopiiristä järjestyy rahoitus ja potilas on muuten neuropsykologisen kuntoutuksen ulottumattomissa, niin voisin ilman muuta suositella tätä hänelle. Tietysti on otettava huomioon, että tämä soveltuu ainoastaan lieväoireisille potilaille, joilla on valmiuksia tietokonetyöskentelyyn, Ojanpää toteaa.

Hänen mukaansa juuri lieväoireiset AVH-potilaat jäävät nykyään usein kokonaan ilman neuropsykologista kuntoutusta, kun eivät täytä Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kriteereitä.

Ojanpää uskoo etäteknologioiden tulevan laajemminkin osaksi psykologin työtä. Nettiterapioita on ollut tarjolla jo jonkin aikaa, kuntoutuksessa etäratkaisut ovat uudempia. Parhaillaan HUSissa suunnitellaan aivovammapotilaiden etäkuntoutuspalvelua.

– Etäpalveluissa on tärkeää noudattaa tiettyjä yhtenäisiä linjauksia. Esimerkiksi etäkuntoutuksessa on keskeistä, että se on tavoitteellista, oikein kohdennettua, ja tapahtuu neuropsykologin ohjauksessa. HUSissa on tehty tähän liittyen hyvää työtä, ja HUSin neuropsykologiayksikkö on valtakunnallisesti edelläkävijä uusien asioiden pilotoinnissa. Kun kuulin aivoverenkiertohäiriöpotilaiden nettikuntoutuksesta, ajattelin ensimmäiseksi, että tästä on hyötyä valtakunnallisesti.

Ojanpään mukaan sairastuneille on tyypillistä, että omia oireita aletaan googlettaa. Ruudulle lävähtää silloin kirjava valikoima vastauksia ja neuvoja, joiden luotettavuudesta ei ole takeita.

– Tiedontarve on kova, ja siksi tarvitsemme luotettavia, asiantuntijoiden tekemiä nettipalveluita. Tämäkin nettikuntoutus on luonteeltaan psykoedukatiivista. Ohjaan itse potilaita ja heidän läheisiään usein tutustumaan Aivotalo.fi:n palveluihin, koska sieltä löytyy luotettavaa tietoa.