”Uudet työntekijät saavat mentorikseen psykologin”

1. Miten psykologipalvelut on teillä järjestetty?

Tässä artikkelissa kuvataan Päijät-Hämeen hyvinvointialueella työskentelevien psykologien työtä psykososiaalisissa palveluissa, alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluissa sekä opiskelijahuollossa. Hyvinvointialueen somatiikan psykologipalvelut eivät ole mukana.

Psykososiaalisissa palveluissa psykologit työskentelevät osana moniammatillisia tiimejä alaikäisten psykiatrisissa palveluissa, mielialahäiriöpalvelujen ja psykoosipalvelujen poliklinikoilla ja psykiatrian osastoilla. Ostopalveluina on hankittu jonkin verran psykologin tutkimuksia sekä psykoterapiaa. Mielialahäiriöpalveluissa kaksi psykologia työskentelee kliinisen työn koordinaattoreina. 

Myös alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluissa psykologit ovat osa moniammatillista työryhmää. Yksikössä on sisäinen psykologien ammattiryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. Psykologin tutkimukset on kilpailutettu, ja niitä voidaan hankkia ostopalveluna.

Opiskeluhuollon palvelut (psykologit, kuraattorit, terveydenhoitajat) on koottu samaan Opiskeluhuoltopalveluiden yksikköön.

2. Minkälaisena näet psykologien ja psykologipalveluiden roolin hyvinvointialueiden mielenterveyspalveluissa?

Psykologien ja psykologipalvelujen rooli hyvinvointialueiden mielenterveyspalveluissa on tärkeä. Psykologikoulutuksessa hankittu teoreettinen ymmärrys kasvusta ja kehityksestä sekä kognition, tunteiden ja vuorovaikutuksen hahmottaminen antavat vahvan pohjan terapeuttiseen ja muuhun hoidolliseen työskentelyyn sekä psykologisiin arviointeihin ja palvelujen kehittämistyöhön. Psykologeilla on tärkeä rooli moniammatillisessa keskustelussa, ja heidän asiantuntemustaan arvostetaan. 

Psykologit ovat hyvin koulutusorientoituneita ja kouluttautuvat esimerkiksi psykoterapeuteiksi. Tämä tuo merkittävää lisäarvoa työnantajalle.

3. Kuinka monta psykologin toimea alueellanne on? Onko osa niistä avoinna?

Psykososiaalisissa palveluissa on 29 psykologin toimea. Yhdessä näistä toimii määräaikaisesti toisen ammattiryhmän edustaja rekrytointivaikeuksien vuoksi. Lisäksi psykologeja työskentelee kahdessa määräaikaisessa kliinisen työn koordinaattorin toimessa.

Alaikäisten mielenterveys- ja perhepalveluissa on 20 psykologin toimea, joista yhdessä työskentelee tämän vuoden ajan toisen ammattiryhmän edustaja niin ikään rekrytointivaikeuksien vuoksi.

Sitovien mitoitusten mukaan opiskeluhuoltopalveluissa pitäisi olla noin 38 psykologia. Kaikkia paikkoja ei ole saatu täytettyä, vaan avoinna on noin kahdeksan paikkaa.

Johtavien/vastaavien psykologien määrä? Onko psykologien esihenkilö psykologi vai jonkin muun ammattiryhmän edustaja?

Psykososiaalisissa palveluissa ja opiskeluhuollossa kummassakin lähiesihenkilönä toimii johtava psykologi. Alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluissa ei ole johtavaa psykologia vaan esihenkilönä kaikille ammattiryhmille toimii palveluesimies, joka on toisen ammattiryhmän edustaja. Psykologien ammattiryhmävastaavana on psykologi, joka ei ole esimiesvastuussa.

4. Minkälaisia psykologipalveluja on tarjolla eri väestöryhmille? Puuttuuko jotakin?

Psykososiaalisissa palveluissa psykologeja työskentelee mielialahäiriöpoliklinikan hoitotiimeissä, yleissairaalapsykiatrian ja neuropsykiatrian työryhmissä, psykoosilinjan poliklinikalla, tehostetun psykiatrisen hoidon työryhmässä ja psykiatristen sairaalapalvelujen osastoilla.

Alaikäisten psykiatrisissa palveluissa psykologeja työskentelee lasten- ja nuorisopsykiatrian hoitotiimeissä, nuorisopsykiatrian osastolla ja alaikäisten neuropsykiatrian työryhmässä. 

Alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluissa palvelut ovat perustason mielenterveystyö, pikkulapsipsykiatria, neuvolaikäisten lasten vanhempien psyykkisen voinnin tuki, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut, lapsiperheitä kohdanneet traumaattiset kriisit ja perheasioiden sovittelu.

Psykologeja ei työskentele mielialahäiriölinjan vanhuspsykiatrian työryhmässä. Myöskään perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluissa ei työskentele psykologeja aikuisväestön parissa.

Psykologit tekevät psykiatrista hoidontarpeen arviointia, hoitosuhdetyötä ja psykoterapiaa sekä psykologisia tutkimuksia. He osallistuvat ryhmämuotoisiin interventioihin. Tehtävässä korostuu hoidollinen työskentely yksilö-, dyadi-, perhe- tai ryhmämuotoisesti. Lisäksi psykologit tekevät kognitiivisia ja sosioemotionaalisia tutkimuksia sekä työskentelevät mahdollisen lisäkoulutuksensa mukaisissa tehtävissä.

5. Pääseekö psykologin vastaanotolle matalalla kynnyksellä? Kuvaile prosessia lyhyesti.

Psykososiaaliset palvelut ovat osa erikoissairaanhoitoa, joten hoitoon tullaan lääkärin lähetteellä. Useimmiten potilaat käyvät alkuarviojakson sairaanhoitajalla tai psykologilla, minkä jälkeen tehdään suunnitelma jatkohoidosta. Potilaat ohjautuvat psykologille hoitosuhteisiin, lyhytterapiaan tai psykologisiin tutkimuksiin sekä myöhemmin hoitojakson aikana tarvittaessa.

Mielialahäiriöpalveluissa psykologit toteuttavat psykoterapiaa ja kliinisen työn koordinaattorina työskentelevät psykologit auttavat hoidon suunnittelussa.

Alaikäisten mielenterveys- ja perhepalveluissa hoitoon pääsee matalalla kynnyksellä. Yksikössä työnjako tehdään asiakkaiden tarpeet, työntekijöiden koulutus ja lisäosaaminen huomioiden. Ensikäyntiaika voidaan tehdä suoraan psykologille. Jos psykologin asiantuntemuksen tarve tulee esiin kesken prosessin, psykologeja voidaan konsultoida tai pyytää työpariksi. Psykologin tutkimuksia on mahdollista hankkia myös ostopalveluna.

Opiskeluhuollon psykologipalvelut toteutetaan matalan kynnyksen lähipalveluna kouluilla ja oppilaitoksissa. Monialainen ja moniammatillinen yhteistyö on tiivistä. Opiskeluhuoltopalveluista on tehty oppilas- ja opiskeluhuoltalain edellyttämä alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma.

6. Mikä psykologipalveluissa toimii?

Psykologipalveluissa toimii monikin asia, mutta psykologien määrä on vähentynyt rekrytointivaikeuksien ja säästötoimien seurauksena viime vuosien aikana mielenterveyspalveluissa.

Kollegiaalista tukea on saatavilla kaikissa yksiköissä, ja uudet työntekijät saavat mentorikseen psykologin. Työnohjausta on saatavilla, ja koulutussuunnitelmissa otetaan resurssien puitteissa huomioon työntekijöiden toiveita. Psykologit ovat saaneet pitkiin koulutuksiin osittaista työnantajan taloudellista tukea niin ikään resurssien puitteissa.

Mielialahäiriöpalveluissa psykologien työnkuvaa on eriytetty osaamisen mukaan psykoterapiapainotteiseksi tai psykologisiin tutkimuksiin painottuvaksi työksi, mutta työnkuvassa voi olla myös muita sisältöjä, kuten ryhmien ohjaamista tai työnohjausta. 

7. Mitä parannettavaa psykologipalveluissa on?

Psykologipalveluissa voisi lisätä psykologien työn eriyttämistä ja kertyneen osaamisen hyödyntämistä. Esimerkiksi psykoterapiakoulutettujen psykologien psykoterapiatyön osuutta voisi lisätä. Psykologien koulutusta ja teoriapohjaista osaamista voisi hyödyntää nykyistä enemmän kehittämis- ja johtamistehtävissä.

8. Onko psykologeja vaikea rekrytoida? Minkälaisia houkuttimia rekrytoinnissa on käytetty?

Rekrytoinnissa on ollut haasteita kaikilla toimialoilla. Sitä on yritetty helpottaa muun muassa eri sovellusalojen yhteistyöllä ja kehittämällä palkkausta. On myös osallistuttu rekrymessuille, tehty rekryvideoita, tiedotettu sosiaalisessa mediassa ja otettu opiskelijoita tutustumis- ja harjoittelujaksoille. Rekrytointilisä on ollut käytössä oppilashuoltopalveluissa. 

9. Psykologit kokevat usein, että heitä ei kuulla mielenterveysasioissa. Ovatko psykologit teillä osana moniammatillista tiimiä? Minkälaisessa roolissa he ovat?

Psykologit työskentelevät tiiviisti moniammatillisissa tiimeissä alansa asiantuntijoina ja kliinisen työn toteuttajina. Psykologeilla on myös erilaisia vastuita kehittämistyössä, palvelujen hankinnassa ja jossain määrin myös tiimien vetäjinä.

Esimerkiksi alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluissa pikkulapsitiimin vetäjänä työskentelee psykologien ammattiryhmävastaava. Alakouluikäisten ja nuorisoikäisten tiimien vastaavat puolestaan ovat sosiaalialan ja sairaanhoitajien ammattiryhmävastaavia. Ammattiryhmävastaavat tuovat oman ammattiryhmänsä näkemystä yhteiseen kehittämiseen ja esimiehen tueksi johtamiseen sekä erilaiseen verkostoyhteistyöhön.