Ulkomaalaisen tutkinnon laillistaminen on monimutkaista
Ulkomaisen tutkinnon laillistamista haetaan Valviralta, joka puolestaan pyytää lausunnon Psykonet-verkoston alla toimivalta ulkomaan opintojen työryhmältä, jossa on jäseniä kaikista psykologiaa opettavista yliopistoista.
Työryhmän puheenjohtaja professori Juha Holma kertoo, että työryhmässä tarkastellaan muun muassa sitä, onko hakemuksessa kyseessä nimenomaan psykologin ammattiin johtava koulutus sekä verrataan yksityiskohtaisesti suoritettuja opintoja Suomessa vaadittuihin opintoihin.
Holman mukaan ulkomaisten tutkintojen kirjo on iso, eivätkä kaikki ole terveysalan tutkintoja kuten suomalainen tutkinto.
– Esimerkiksi Britanniassa riippuu yliopistosta, mistä tutkinto koostuu. Psykologian maisteriopintoihin voi päästä vaikkapa tietojenkäsittelyn kandidaatin opinnoilla.
Holma toivoo, että ulkomailla opintoja suorittaneet hakisivat EuroPSy sertifikaatin opiskelumaastaan. Näin opiskelija voisi osoittaa pätevyytensä yleisesti hyväksyttyjen pätevyysvaatimusten mukaiseksi.
Valvira voi velvoittaa laillistamista pyytävän hakijan suorittamaan sopeutumisajan, johon sisältyy valvottua työskentelyä. Hakija voi tarvita myös täydentäviä opintoja. Niiden suorittamisessa on ongelmana, että yliopistoilla ei ole järjestämisvelvoitetta lisäopinnoille, koska ne ovat yleensä syventäviä opintoja.
Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen vastaa kritiikkiin siitä, että ulkomaisen tutkinnon laillistaminen Suomessa on monimutkaista. Hänen mukaansa Psykologiliitolla ei ole syytä estää psykologien liikkuvuutta maasta toiseen silloin, kun henkilö on suorittanut laadukkaan ulkomaisen tutkinnon.
– Mutta ammattiliiton on mietittävä myös työmarkkinaa. Julkisen sektorin rekrytointivaikeudet eivät ratkea sillä, että haetaan systemaattisesti psykologeja ulkomailta jopa laskien osaamisstandardeja. Suomessa psykologien koulutusmääriä on jo kasvatettu lähes eniten kaikista aloista.
Lipsasen mielestä kuitenkin Valviran byrokraattista prosessia laillistamisessa pitäisi saada yksinkertaistettua.
Laillistamista mutkistavat kielitaitovaatimukset.
– Usein kuulee, että kielitaitovaatimusta pitäisi laskea, koska Suomessa on paljon monikielisiä – ja olisihan se rikkaus, että tarjontaa olisi enemmän eri kielillä. Täällä ei kuitenkaan voi tarjota palvelua vain jollakin tietyllä vieraalla kielellä, ja lisäksi terveydenhuollon järjestelmät toimivat vain kansallisilla kielillä. Hoito on myös keskusteluun perustuvaa, joten siksikin kriteerit ovat tärkeät.
Teksti on julkaistu Psykologi-lehdessä 2/2024.
Lue myös:
Itsereflektio on avain erilaisuuden ymmärtämiseen
Pitkä tie psykologiksi Suomessa
