Työuupumuksen uudet hoitomuodot haastavat työterveyshuoltoa
Psykologien toteuttamat matalan kynnyksen ryhmämuotoiset taitovalmennukset ovat harvinaisia suomalaisessa työterveyshuollossa. Niitä kannattaisi kuitenkin tarjota siellä työuupumuksen ehkäisemiseen sekä laajemminkin hyvinvoinnin kohentamiseen. Näin toteaa jyväskyläläinen psykologiyrittäjä Sanna Kinnunen.
Kinnunen paneutuu tuoreessa väitöstutkimuksessaan siihen, miten lyhyt mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjainen (MIHA) hoito-ohjelma lievittää työuupumusoireita.
– Tutkimukseni osoittaa, että nämä menetelmät olisivat hyödyllinen lisä työhyvinvoinnin hoitoon ja kehittämiseen. Hoidon vaikutukset näkyvät useilla hyvinvoinnin alueilla. Erityisen hyviä tuloksia tuottaa tietoisuustaitojen kehittäminen, Kinnunen tiivistää.
Tietoisuustaidot ovat suomennos mindfulness-termistä. Siinä kaksi keskeistä asiaa ovat tietoinen läsnäolo nykyhetkessä sekä hyväksyvä suhtautuminen omiin kokemuksiin. Samalla pyritään eroon menneiden ja tulevien murehtimisesta sekä itsesyytöksistä.
– Tietoisuustaitoja voi kehittää erilaisilla menetelmillä, joista yksi esimerkki ovat MIHA-ohjelmat. Tietoisen läsnäolon ja hyväksyvän suhtautumisen harjoittelun lisäksi näissä ohjelmissa selvitetään, mikä ihmiselle on elämässä tärkeää ja mitkä keinot auttavat elämään arkea omien arvojen mukaisesti, Kinnunen toteaa.
Lähes 90 prosenttia tutkituista hyötyi ohjelmasta
Sanna Kinnunen teki väitöskirjansa aineistosta, joka kertyi psykologi-tutkija Anne Puolakanahon ja professori Raimo Lappalaisen vuonna 2016 päättyneestä Muupu-tutkimushankkeesta. Muupu-lyhenne tulee sanoista mindfulness työuupumuksen lievittäjänä.
– Muupussa etsittiin lievitystä työuupumusoireisiin kahdeksan viikon pituisella MIHA-interventiolla. Tutkittavat kuuluivat työuupuneimpien suomalaisten joukkoon, minkä selvittämisessä hyödynnettiin Bergen Burnout Indicator -kyselyn suuntaa-antavia rajoja, Kinnunen kertoo.
Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat perusterveitä ja kävivät töissä, eivätkä he saaneet samaan aikaan mitään muuta merkittävää mielenterveystukea, kuten psykoterapiaa. He edustivat eri ammattiryhmiä, ja kaikki osallistujat saivat käyttää tavanomaista tukea työuupumukseensa. Noin sata heistä kuului MIHA-interventioryhmään ja noin sata verrokkiryhmään.
Tulokset vakuuttavat: Työuupumus lievittyi tilastollisesti merkittävästi. Lähes 90 % hoito-ohjelmaan osallistuneista hyötyi ohjelmasta siten, että heidän tietoisuustaitonsa kehittyivät, työuupumuksensa lievittyi, yleinen hyvinvointi lisääntyi tai tapahtui näitä kaikkia. Pitkäkestoista työuupumuksen helpottumista koki noin 60 % ohjelmaan osallistuneista.
Tärkeää oppia hyväksymään omat ajatukset ja tunteet
Psykologi Sanna Kinnunen oli käytännössä toteuttamassa Muupu-hankkeen interventioita eli konkreettista työuupuneiden hoito-ohjelmaa. Se sisälsi viikoittaisia ryhmätapaamisia, yksilöllistä työskentelyä verkossa sekä kotiharjoitteita.
– Harjoitteilla pyrittiin esimerkiksi irrottautumaan jumiutuneista toimintamalleista. Sitä treenattiin vaikkapa kulkemalla töihin eri reittiä kuin tavallisesti tai vaihtamalla paikkaa kodin tai työpaikan ruokapöydässä. Näillä arkisten valintojen muutoksilla on usein hämmästyttävän vapauttava vaikutus.
Yhtä lailla harjoiteltiin omien ajatusten ja tunteiden hyväksymistä ja armollisempaa suhtautumista itseen. Imuroinnin ja hampaidenpesun kaltaisten arjen rutiinien tietoinen tekeminen tai oman hengityksen ja kehon tuntemusten tietoinen seuraaminen kuuluivat myös harjoitteisiin.
– Tarkoitus ei ollut päästä eroon omista tavoista, ajatuksista tai tunteista, vaan löytää entistä itsemyötätuntoisempia ja tietoisempia tapoja tulla niiden kanssa toimeen.
Hoidosta vaikuttivat hyötyvän Kinnusen mukaan eniten ne, joiden tietoisuustaidot lisääntyivät eniten.
– Erityisen tärkeää voi olla kehittää hyväksyvää ja tuomitsematonta suhtautumista omiin kokemuksiin. Hyviin hoitotuloksiin oli yhteydessä myös harjoittelun jatkaminen ohjelman jälkeen eli harjoitteiden ottaminen osaksi omaa arkea.
Oivallus ja sisäistäminen johtavat parhaisiin tuloksiin
Suurin yllätys Kinnuselle oli se, että ohjelman aikainen harjoittelun määrä ei vaikuttanut tuloksiin.
– Olennaista on, miten paljon henkilö kokee oppineensa uusia toimintamalleja. Harjoittelua tärkeämmäksi nousevat siis omat oivallukset ja asioiden sisäistäminen. Interventioiden tuloksellisuuteen saattavat vaikuttaa myös yksilölliset ja tilannetekijät, kuten uuden oppimiseen käytössä olevat voimavarat.
Pieni ryhmä tutkituista ei saanut helpotusta työuupumukseensa. Lisäksi ohjelmasta hyötyneiden ja ei-hyötyneiden hyvinvoinnin erot vain kasvoivat seuranta-ajan edetessä.
– Jatkossa on tärkeää pystyä tunnistamaan mahdollisimman varhain ne, jotka eivät hyödy tämän tyyppisestä hoidosta. He tarvitsevat todennäköisesti pitkäkestoisempaa tukea, ja tästä on tärkeää saada lisätutkimusta, Kinnunen toteaa.
Joka tapauksessa tulokset tuovat uutta toivoa työuupumusoireista sekä muustakin psyykkisestä oireilusta kärsiville. Ohjelma antaa henkilöille valmiuksia hoitaa itse itseään ja tukea omaa jaksamistaan.
– Tulosten pohjalta Muupu-ohjelman tyyppisiä lyhyitä matalan kynnyksen interventioita voisi ottaa aiempaa laajemmin käyttöön suomalaisessa työterveyshuollossa.
Psykologin tukea tarjolla liian myöhään
Kinnunen tietää monien psykologien käyttävän MIHA-menetelmiä osana työterveyshuollon yksilötyötä. Työuupumustilanne ei hänen mukaansa kuitenkaan kohene, jos ennaltaehkäisevä ote ei ole työterveyshuollossa järjestelmällistä ja nykyistä yleisempää.
MIHAn kaltaisia kustannustehokkaita ohjelmia pitäisi Kinnusen mielestä käyttää paljon nykyistä rohkeammin työuupumuksen tavanomaisen hoidon täydentäjinä. Nykyisin tarjolla on usein
hyviä keinoja vasta siinä vaiheessa, kun työuupumus on edennyt jo pitkälle.
– Työterveyshuollon tehtävä on kuitenkin tarjota ennaltaehkäisevää palvelua ja ohjausta. Juuri tässä Suomessa on vielä paljon puutteita. Psykologit ovat työuupumuksen asiantuntijoina ykkösketjua, ja heidän osaamistaan tulisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän. Lisäksi olisi hyödyllistä, että psykologille voisi varata ajan myös suoraan ilman lähetteen hakemista.
Arvot mukana hoitoprosessissa
Työuupumuksesta kärsii noin joka neljäs suomalainen, ja lähes 60 prosenttia työikäisistä pitää sitä merkittävänä riskinä työkykynsä säilymiselle. Sanna Kinnusen tutkimuksen mukaan lyhytkin työuupumuksen lievittämiseen suunnattu ohjelma parantaa merkittävästi myös esimerkiksi stressiä, yleistä hyvinvointia sekä tyytyväisyyttä elämään.
Kinnunen asettelee sanansa varovasti, kun tulee puhe työuupumuksesta toipumisesta.
– Kysymys on haastava, sillä Suomessa ei ole työuupumusdiagnoosia. Siksi siitä toipumista on vaikea tutkia. Tarvitsemme jatkotutkimusta siitä, miten toipuminen ja toimintakyvyn palautuminen määritellään.
Työuupumukseen vaikuttavat työyhteisöön, työn rakenteisiin, työn tekemisen tapoihin sekä yksilöllisiin ominaisuuksiin liittyvät tekijät. Työhyvinvoinnin yleiseen kohentamiseen käytetään jo paljon mindfulness-menetelmiä, joista yleisin on MBSR (Mindfulness-Based Stress Reduction). Kinnusen tutkimuksessaan käyttämä ohjelma perustui osin Mark Williamsin ja Danny Penmanin luomaan mindfulness-ohjelmaan, jossa harjoittelumäärät ovat hieman pienempiä kuin MBSR:ssä.
– Yhdistimme mindfulnessiin hyväksymis-omistautumisterapeuttista näkökulmaa, joka tuo arvot mukaan hoitoprosessiin. Kun käytimme henkilösuuntautuneita tutkimusmenetelmiä, pystyimme myös näkemään, millaisia eroja interventioista hyötymisessä on henkilöiden välillä. Menimme siis pintaa syvemmälle.
Lue lisää Sanna Kinnusen väitöstutkimuksesta täältä.
Sanna Kinnusen kuva: Miika Ihanainen
